Hyppää sisältöön

Analyysi: Puukotuksesta selvinnyt Salman Rushdie on tänään vahvoilla kirjallisuuden Nobel-voittajaksi, mutta yllätys on jälleen mahdollinen

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon on saanut naiskirjailija vain 16 kertaa. Ruotsin akatemia julkistaa palkinnon saajan tänään klo 14 Suomen aikaa.

Salman Rushdie on elänyt yli kolme vuosikymmentä kuolemanvaarassa hänelle langetetun tappokäskyn vuoksi. Kuva: Olivier Douliery / AOP

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ruotsin akatemia ilmoittaa tänään kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan. Luvassa on jälleen jännitysnäytelmä, sillä maailman arvostetuimmalla kirjallisuuspalkinnolla ei ole julkista ehdokaslistaa, vaan valinta voi osua melkein keneen tahansa kirjailijaan.

Ei siis ihme, että vedonlyönti käy kiivaana. Vedonlyöntitoimistot käärivät rahaa, kun ihmiset arvailevat, mihin suuntaan akatemian maku tällä kertaa kallistuu.

Maailman arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon voittaja valikoituu kirjallisin perustein, mutta silti valintaan kietoutuu monenlaisia jännitteitä. Minne päin maailmaa palkinto osuu, onko nyt taas naiskirjailijan vuoro, mikä tyylilaji on ollut paitsiossa ja miten maailman tapahtumat vaikuttavat tähän kaikkeen?

Paljon kysymyksiä, eikä yhtään oikeaa vastausta. Ainut mikä on todennäköistä – voittaja on yllätys.

Viime vuonna akatemia noudatti yleisiä odotuksia myöntämällä palkinnon pitkästä aikaa afrikkalaistaustaiselle kirjailijalle. Tansanialaislähtöinen kirjailija Abdulrazak Gurnah on syntynyt Sansibarin saarella, mutta on elänyt lähes koko aikuisikänsä Britanniassa. Akatemialta odotettiin katseen kääntämistä pois Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta, mutta tälläkin kertaa voittajan nimi oli monelle outo.

Kirjallisuuden Nobelin voitti tansanialainen Abdulrazak Gurnah – Suomalaistutkija: Teoksissa vahvasti esillä siirtolaisuus

Nobel-voittaja Abdulrazak Gurnah kirjoittaa omakohtaisesti pakolaisuuden aikakaudesta: "Kyse ei ole vain kokemuksestani – se on nykytodellisuutta"

Vain 16 naiskirjailijaa on voittanut Nobelin

Tänä vuonna voisi olla jälleen naiskirjailijan vuoro voittaa. Akatemialla riittää oikaistavaa sukupuolivinoumassa – luvut kertovat karua kieltä: 118 voittajasta vain 16 on ollut naisia. Luku on hämmentävä, kun ajatellaan naisten kirjoittaman kirjallisuuden määrää ja laatua. Akatemia on toki petrannut sukupuolikysymyksessä, mutta silti viimeisten kymmenen vuoden aikana naiskirjailija on saanut palkinnon vain neljästi.

Viime vuosina voittajaspekulaatioissa on ollut vahvoilla kaksi naiskirjailijaa Karibialta.

Maryse Condé on lähtöisinRanskalle kuuluvalta Guadeloupen saarelta. Hän kirjoittaa rotuun, sukupuoleen ja siirtomaavaltaan liittyvistä teemoista. Hän on maailmalla hyvin suosittu kirjailija. Suomessa hän on tuntemattomampi, sillä vain yksi hänen teoksistaan on suomennettu.

Condé sai varjo-Nobelin vuonna 2018. Tunnustuksen antoi Ruotsin kirjastoalan ammattilaisista koottu raati. 85-vuotias kirjailija on tehnyt myös pitkän uran yliopisto-opettajana Yhdysvalloissa.

Jamaica Kincaid on syntynyt Antiguan saarella Karibialla. Kuva: Wikimedia commons

Toinen potentiaalinen voittaja voisi olla tänä vuonna Antiguan saarella syntynyt Jamaica Kincaid. Hän on 73-vuotias ja asunut lähes koko ikänsä Yhdysvalloissa. Hän on kirjoittanut paljon perheestä ja etenkin äidin ja lapsen välisestä suhteesta. Häneltä löytyy ainakin yksi suomennettu teos Katoava paratiisi (suom. Sinikka Buckley).

Nämä karibialaislähtöiset kirjailijat voisivat vahvistaa mielikuvaa siitä, että akatemialla on laaja maailmankuva. Gurnahin valinta viime vuonna ei tarkoittanut sitä, että nyt voisi taas unohtaa muun maailman ja keskittyä eurooppalaiseen kirjallisuuteen.

Akatemia voisi jopa antaa huomiota Afrikalle kahtena peräkkäisenä vuotena. Siinä tapauksessa vahvoilla olisivat naiskirjailijat.

Ruandalaissyntyinen Scholastique Mukasonga asuu nykyään Ranskassa, mutta hän on käsitellyt teoksissaan ja muistelmissaan menneisyyttään Ruandassa. Hän menetti lähes koko perheensä ja sukunsa Ruandan kansanmurhassa. Hän pelastui itse, koska ei tuolloin enää asunut maassa.

Uusi nimi veikkauksissa on nuorempaa polvea edustava nigerialaistaustainen Chimamanda Ngozi Adichi. Hänen teoksiaan on suomennettu useita ja kirjailija on myös vieraillut Suomessa. Parhaiten hänet tunnetaan esseestään Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä. Kirjanen jaettiin Suomessa kaikille 9.luokkalaisille vuonna 2017.

Chimamanda Ngozi Adichie on merkittävä feministinen kirjailija. Kuva: AOP

Aasia on ollut myös pitkään paitsiossa. Viimeksi kymmenen vuotta sitten kiinalainen Mo Yan sai kirjallisuuden Nobelin. Nyt voisi olla eteläkorealaisen kirjailijan vuoro, sillä korealainen kulttuuri on tehnyt näyttävän esiinmarssin viime vuosien aikana.

Salman Rushdie ja sananvapaus vahvoilla veikkauksissa

Vaikka Ruotsin akatemia korostaa punnitsevansa vain puhtaasti kirjallisia arvoja, eivät he voi välttyä seuraamasta maailman tapahtumia. Akatemia saattaa päätyä siihen, että juuri tänä vuonna on oikea hetki palkita Salman Rushdie, joka hiljattain pelastui täpärästi puukotuksesta. Ainakin vedonlyöntitilastojen mukaan Rushdie on varteenotettava voittaja. Rushdie olisi myös suurelle yleisölle tuttu nimi.

Salman Rushdie joutui puukotetuksi elokuussa ja hän selvisi täpärästi. Kuva: MediaPunch / AOP

Rushdie nousi koko maailman tietoisuuteen vuonna 1989, kun Iranin hallitsija ajatollah Khomeini langetti fatwan Saatanallisten säkeiden takia, koska sen tulkittiin pilkkaavan profeetta Muhammedia. Myös Ruotsin akatemiassa kuohui tuolloin. Muun muassa kirjailija Kerstin Ekman jätti akatemian, koska akatemia ei puolustanut tarpeeksi Rushdieta ja sananvapautta.

Myös kestosuosikki israelilainen David Grossman voi olla tänä vuonna vuorossa, sillä hänet tunnetaan voimakkaana rauhanaatteen ajajana. Tosin akatemia pyrkii välttämään kaikkia politiikkaan vivahtavia kannanottoja.

Eurooppalaiset kirjailijat ovat aina vahvoilla

Kaikesta huolimatta on silti todennäköistä, että akatemia antaa palkinnon sittenkin jälleen eurooppalaiselle kirjailijalle.

Siinä tapauksessa vahvoilla olisi ranskalainen Annie Ernaux. Hän yhdistelee teoksissaan omaelämäkerrallisia tapahtumia yhteiskunnallisiin muutoksiin ja historiallisiin tapahtumiin. Hänen vuonna 2008 ilmestynyt omaelämäkerrallinen Vuodet (suom. Lotta Toivanen) ilmestyi suomeksi viime vuonna ja hiljattain julkaistiin yhteisnide Isästäni/Äidistäni.

Näytelmäkirjailijoista on puolestaan vahvoilla norjalainen Jon Fosse. Hän on vuodesta toiseen keikkunut veikkauslistojen kärkipäässä. Fossen näytelmiä esitetään maailmalla todella paljon, mutta jostain syystä hän on jäänyt Suomessa melko vieraaksi. Hän on myös ehdolla kansainvälisen Man Booker-palkinnon saajaksi uudella teoksellaan. Julkisuutta karttelevan näytelmäkirjailijan elämään voi tutustua norjalaisdokumentissa, joka on nähtävillä Areenassa.

Jon Fossen näytelmiä esitetään maailmalla paljon. Kuva: Armando Babani / AOP

Akatemian ajatuksenjuoksua on mahdoton seurata, sillä Nobel-palkinnon saajalle ei ole annettu tarkkoja kriteerejä. Ainoana ohjenuorana on Alfred Nobelin ohjeeksi jättämät sanat, joiden mukaan palkinto tulisi antaa tekijälle, joka on "kirjallisuuden saralla julkaissut parhaimman idealistista suuntaa edustavan teoksen". Näin ollen 18 hengen akatemialla on melko vapaat kädet jakaa noin 950 000 euron arvoinen palkinto.

Seuraamme Nobel-voittajan julkistusta suorassa lähetyksessä Areenassa ja Yle.fi:ssä kello 13.45 alkaen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 7.10. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle