Hyppää sisältöön

Pienen Halsuan viimeiset polttoainepumput lähtevät, ja se oli jättää autoilijat pulaan – ratkaisu löytyi 350 000 eurolla

Moni pikkukunta saattaa jäädä ilman polttoaineen jakelua, kun suuret jakelijat vetäytyvät kannattamattomista kunnista. Keski-Pohjanmaalla Halsualla kunta tuli apuun, kun kaksi viimeistä jakeluasemaa on lopettamassa.

Esa Ruuska tiskin takana. Ruuskan ympärillä on paljon tavaraa.
Kun Esa Ruuska, 84, laittaa oven pysyvästi kiinni, Halsuan kuntaan ei jää enää huoltamopalvelua.

Noin tuhannen asukkaan kunnassa Halsualla Keski-Pohjanmaalla voi tankata auton vielä hetken aikaa kahdessa paikassa.

Keskustassa SEOn kylmäasema pitää purkaa nykyiseltä paikaltaan ympäristömääräysten takia mahdollisimman nopealla aikataululla.

Toinen tankkauspaikka on kahdeksan kilometrin päässä Ylikylässä.

Siellä 84-vuotta täyttävä Esa Ruuska pitää autokorjausfirmaa. Esson ajoilta pihamaalla on mainoskyltti ja monta vuosikymmentä vanha käsinveivattava dieselmittari.

Ruuska aikoo lopettaa korjaamo- ja huoltamotoiminnan, kun kunto ei enää siihen riitä. Hän on alkanut jo tyhjentää varastoja.

Ruuska aloitti polttoaineen jakelun korjaamonsa pihamaalla vuonna 1966. Ajat ovat siitä muuttuneet ja asiakkaat vähentyneet.

Ruuskan autokorjaamolla bensaa saa korjaamon aukioloaikoina. Kuva: Kalle Niskala / Yle

– Pienellä paikkakunnalla pitäisi olla koko ajan letkussa kiinni, että jotain jäisi käteen. Täällä tämä on ihan sellasta palveluammattia – täysin!, Ruuska kommentoi polttoaineen jakelun kannattavuutta.

Ruuskan mukana polttoaineen jakelu tällä paikalla loppuu, ja sen jälkeen Halsua jäisi tuoreimpien eli vuoden 2020 polttoaineen myyntitilastojen mukaan ensimmäisenä Manner-Suomen kuntana kokonaan ilman polttoaineen jakelua.

Varsinais-Suomen kunnassa Pyhärannassa ei ole bensiinimyyntiä, mutta ammattiliikenteelle on edelleen dieselin tankkauspiste.

SEO, eivätkä muutkaan valtakunnalliset polttoainejakelijat, halunneet investoida Halsualle uuteen polttoaineen jakeluasemaan.

SEO-ketjun toimitusjohtaja Arto Viljanen sanoo, että tankkausmäärät kunnassa ovat auttamattomasti liian pieniä, jotta toiminta olisi kannattavaa.

Investointikustannuksen lisäksi asemille kertyy ylläpitokustannuksia.

– Tosiasia on myös se, että fossiilisen polttoaineen jakelun volyymi Suomessa pikkuhiljaa lähtee laskemaan. Sanotaan, että pienemmillä paikkakunnilla, joissa on ylipäätään vähemmän tankkaajia, tullaan koko ajan lähemmäksi tilannetta, että ryhdytään miettimään, onko jakelu kannattavaa.

Kunnalta pakkoinvestointi, yrittäjät pyörittävät nollabisnestä

Halsualla päädyttiin ratkaisemaan asia itse, sillä kunnassa ei haluta joutua tilanteeseen, missä polttoaine täytyy hakea parin-kolmenkymmenen kilometrin päästä naapurikunnista.

Talousjohtaja Marko Malvisto kertoo, että pitkän harkinnan jälkeen kunta päätyi ratkaisuun, jossa kunta rakentaa itse uuden polttoaineen jakeluaseman.

Kyse on paitsi autojen polttoaineista myös pienkoneista ja lopulta huoltovarmuudesta.

– Palvelu halutaan pitää tässä kunnan rajojen sisäpuolella. Tämä on myös huoltovarmuuskysymys: hätätilanteessa on tärkeää, että polttoainetta on läheltä saatavissa, Malvisto sanoo.

Yrittäjä Paavo Hietalahti (vas.) lähtee pyörittämään jakelutoimintaa Halsualla neljäntoista muun yrittäjän kanssa. Talousjohtaja Marko Malvisto on tyytyväinen, että toiminnalle saatiin vetäjä. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Kunta investoi jakeluaseman maanalaisiin osiin. Sen on arvioitu maksavan noin 350 000 euroa.

Sen sijaan polttoainebisnekseen kunta ei lähde mukaan. Varsinaisesta jakelusta vastaa uusi yritys, johon lähti mukaan alueelta viisitoista yrittäjää.

He hankkivat jakeluasemalle mittaristot ja maksuautomaatit. Lisäksi yritys maksaa kunnalle vuokraa alueesta, jolla kunta kuolettaa investointia.

"Kotiseuturakkaudesta mukaan"

Yksi mukaan lähteneistä yrittäjistä on Paavo Hietalahti, jolla on Halsualla betonielementtiyritys. Hän myöntää, ettei polttoaineenjakelu ole kultakaivos.

Toiveena on, että joku öljy-yhtiö lähtisi investoimaan maanpäälliseen infraan.

Talouslaskelmat polttoaineen myynnille eivät imartele, mutta todennäköisesti tappiollakaan ei tarvitse myydä.

– Itse lähdin mukaan ihan täysin kotiseuturakkaudesta – ja tietysti yrityksenä halutaan turvata, että kunta tulisi olemaan itsenäisenä vielä mahdollisimman pitkään, Hietalahti sanoo.

Halsualla nähdään, että polttoaineen saatavuus on muidenkin palveluiden säilymiselle elintärkeää.

– Pitkään pohdittiin perusteita sille, miksi kunta lähtee mukaan jakelutoiminnan turvaamiseen, mutta se on puhtaasti pitovoimatekijä. Onhan se iso investointi ja jostain muusta pois, mutta niin iso asia, että se meni prioriteettilistalla korkealle, sanoo talousjohtaja Marko Malvisto.

Sama edessä muillakin pikkukunnilla?

Polttoaineen jakelun kannattavuus on heikentynyt samaan aikaan, kun autokanta uudistuu ja fossiilisia polttoaineita vähennetään.

Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) listauksen mukaan tänä vuonna ensirekisteröidyistä henkilöautoista 15 prosenttia kulkee sähköllä. Osuus nousee 35 prosenttiin, kun mukaan lasketaan myös ladattavat hybridit. Autokanta sähköistyy kuitenkin hyvin eri tahtiin: Viidessä Suomen kunnassa ei ole rekisterissä yhtään täyssähköautoa. Ne ovat Halsua, Kaavi, Lestijärvi, Puolanka ja Savukoski.

Onko ihmisillä jatkossa enää paikkaa, missä tankata?

Arto Viljanen

SEO toimii pääasiassa suurten asutuskeskittymien ulkopuolella, ja siellä kannattavuus on pienempien volyymien takia usein heikompaa.

– Jos jakelusta ei saada kannattavaa, tullaan tilanteeseen, jossa yhteiskunta ja polttoainejakelijat joutuvat miettimään, mitä tehdään. Onko ihmisillä jatkossa enää paikkaa, missä tankata, ja miten varmistetaan esimerkiksi pelastusajoneuvojen polttoaineensaanti, miettii SEO-ketjun toimitusjohtaja Arto Viljanen.

Manner-Suomessa ei tiettävästi ole vielä yhtään kuntaa, jossa ei saisi tankattua polttoainetta. Se saattaa kuitenkin olla pian edessä monessa pikkukunnassa.

Halsuan keskustassa sijaitseva bensa-asema pitää purkaa ympäristömääräysten takia pikaisesti. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Halsuan talousjohtaja Marko Malvisto kertoo, että heidän tietojensa mukaan Halsuan malli on ensimmäinen Suomessa, mutta samankaltaista olisi harkittu muuallakin.

Esimerkiksi Lapissa Savukosken kunnassa polttoaineen jakelussa oli muutaman kuukauden keskeytys kesällä, kun edellinen yrittäjä lopetti toimintansa. Jatkaja kuitenkin lopulta löytyi.

Viljanen muistuttaa, että varsinkin pienillä paikkakunnilla paikallisten pitäisi sitoutua nykyistä paremmin käyttämään oman kuntansa polttoaineen jakelua.

– Savukoskella edelliset kauppiaat valittivat, kun paikalliset eivät käyttäneet heidän palvelujaan. Sitten kun sitä ei enää olekaan, huuto on kova, että miksi asemaa ei enää ole. Se johtuu siitä, ettei litroja ole mennyt riittävästi.

Tämä on yleinen ongelma: bensarahat viedään työ- tai ostosmatkailun myötä naapurikuntiin. Siihen havahduttiin myös Halsualla, kun Malvisto teki karkean sormiharjoituksen tilastojen perusteella. Vain noin puolet kunnan autoista tankataan omassa kunnassa.

– Totta kai se on normaalia, että välillä auto tankataan muuallakin. Jotta pystymme turvaamaan paikalliset palvelut, ne kuitenkin vaativat käyttöä, Malvisto sanoo.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 5. lokakuuta kello 23 asti.

Artikkeliin lisätty 4. lokakuuta kello 9.45: Varsinais-Suomen kunnassa Pyhärannassa ei ole bensiinimyyntiä, mutta ammattiliikenteelle on edelleen dieselin tankkauspiste.

Lue lisää:

Halsua investoi uuteen tankkausasemaan – ensin on perustettava yhtiö, joka sitoutuu toimintaan

Huoltoasemien määrä jatkaa laskuaan, vaikka alan yrittäjien puheenjohtaja näkee palveluille tarvetta: "Kyllähän tämä huono suuntaus on"

Bensan kallistuminen ajoi kulutuksen kovaan laskuun

Alkoiko nyt Teboil-yrittäjien pudotuspeli? Kaksi asemaa lopettanut kahdessa päivässä: "Kukkaro ei kestä, kun ihmiset ryhtyivät boikotoimaan"

Suosittelemme sinulle