Njuike sisdoaluide
Saamen lippu
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji čállá gaskavahku almmustahtton bloggastis, ahte sámediggeláhka ásaha rámaid eamiálbmot sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttimii Suomas. Govva: Tomi Lampinen / Yle
Sápmi

Oanehaččat Sámis: Stáhtaráđđi nannii komissáraid válljema | Sámedikki kulturdoarjagat leat ohcanláhkai

Dán áššái beaivádit oanehis ođđasiid.

Dahkkit
Susanna GuttormInger-Elle SuoninenLinda TammelaJouni Aikio
Jouni Aikio

Stáhtaráđđi lea dál nannen ođđa komissáraid válljema

Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna dievasmahttin lei Suoma stáhtaráđi áššelisttus duorastaga.

Stáhtaráđđi nammadii komišuvdnii Anni-Siiri Länsman ja Heikki Paltto. Sudno doaibma álgá golggotmánu 6. beaivve rájes.

Sámediggi válljii sudno komišuvdnii dievasčoahkkimis čakčamánu 30. beaivve.

Golbma eará komissára leat Hannele Pokka, Kari Mäkinen ja Irja Jefremoff. Sii leat nammaduvvon dán doibmii loahppajagis 2021.

Duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna barggu mearreáigi lea boahtte jagi lohppii, juovlamánu 31. beaivái jagis 2023.

Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna lea dán vahkus almmuhan ahte dál lea áigi rekryteret váldočálli ja plánejeaddji árat earránan bargiid sadjái.

Plánain lea álggahit nuortalaččaid gullamiid jođáneamos lági mielde.

Susanna Guttorm

Anár vuovdá Kalottikeskus-giddodaga

Anára gielda vuovdá fálaldagaid vuođul Kalottikeskus-giddodaga. Giddodat lea vuovdimassii Huutokaupat.com-neahttasiiddus.

Kalottikeskus lea Avviljoga davábealde, sullii kilomehter Avvila gili guovddážis. Dat lea ovdal leamaš earet eará Sámi oahpahusguovddáža Avvila doaibmabáiki.

Susanna Guttorm

Ohcejoga beaiváda gieldastrategiija

Ohcejoga gielddas álgá gieldastrategiija beaivádanbargu. Gieldaláhka mearrida gielddaid beaivádit strategiija oktii váldostivrabajis.

Ohcejoga gieldda vuosttas strategiija dohkkehuvvui jagis 2017. Dan ollašuhttima oinnolamos boađus leat ođđa skuvla-máŋggadoaimmadálut gieldda golmma giliguovddážis sihke sámi giellaguovddáža, Giellagárddi vuođđudeapmi.

Ohcejoga gielda hálida gieldda olbmuidis oassálastit viidát strategiijabargui. Ságastallamiid ođđa strategiija birra čađahit boahttevuođaforumiin, maid ordnejit boahtte dálvve áigge. Nana figgamuššan lea addit strategiijabarggus jiena buotahkásaš gieldalaččaide iešguđetlágan duogážiin.

Ohcejoga ođđa gieldastrategiija buktojuvvo váldostivrii dohkkehanláhkai boahtte giđa ja dat boahtá fápmui jagi 2024 álggu rájes.

Susanna Guttorm

Sámedikki kulturdoarjagat ohcanláhkai

Sámediggi lea almmuhan ohcanláhkai doarjagiid, mat mieđihuvvojit oahpahus- ja kulturministeriija sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii jahkái 2023 čujuhuvvon mearreruđas.

Doarjjaohcamušaid galgá čujuhit Sámediggái maŋimustá golggotmánu maŋimuš beaivve diibmu 16.15 rádjái jogo šleađgapoasttain dahje dábálaš reivvepoasttain. Ohcanskoviid ja lassidieđuid fidne sámedikki kulturčállis. Ohcanskovit leat maiddái printemis Sámedikki neahttasiidduin.

Susanna Guttorm

Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji: Sámediggelága galgá nuppástuhttit

Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji mielas sámediggelága galgá nuppástuhttit nu, ahte eamiálbmoga vuoigatvuođat gudnejahttojit.

Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji čállá gaskavahku almmustahtton bloggastis, ahte sámediggeláhka ásaha rámaid eamiálbmot sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttimii Suomas.

Sámediggelága rievdadeami guoski láhkahápmosa birra, erenomážit dan válgalogahallamii merkema guoski heiveheami oktavuođas, leat ovdan bukton čuoččuhusat vealaheami birra. Evttohuvvon nuppástusat válgalogahallamii merkema kriterain eai leat ovttaveardásašvuođaáittardeaddji árvvoštallama mielde dakkár nuppástusat, mat vealahit.

Susanna Guttorm

Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis

Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis Helssegis. Seminára temán lea Sámenuoraid boahttevuođa huksemin. Dilálašvuohta ordnejuvvo Pikkuparlamentta Álbmotinfos  maŋŋebárgga 11. golggotmánus diibmu 8.05–10.00.

– Nuoraidráđđi háliida loktet ovdan sámediggelága mearkkašumi sámenuoraide ja fállat arena ságastallamii lága ođasmahttimis mearrideaddjiiguin, muitala nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio.

Dilálašvuođas ovdanbukto doaibmagotti evttohusas evttohuvvon ođasmahttimat, gullat áššedovdisáhkavuoruid ja ságastallat lága ođasmahttimis erenoamážit sámenuoraid geahččanguovllus.

Lassedieđut semináras gávdnojit Sámedikki neahttasiiddus.

Linda Tammela

Sámediggi lea guoddalan riektekanslerii, go ministeriijas eai leat ráđđádallan Sámedikkiin geatnegašvuođa mielde Deanu gildosis

Sámediggi lea guoddalan stáhtaráđi riektekanslerii das, go eana- ja meahccedoalloministeriija ii leat ráđđádallan sámedikkiin Deanu luossabivdogildosis.

Ministeriija lea healbadan sámediggelágas mearriduvvon ráđđádallangeatnegašvuođa dalle, go dat valmmaštalai luossabivdogildosa Detnui dán geassái.

Seammás Sámediggi cuiggoda eana- ja meahccedoalloministeriija heajos láhkaválbmemis go dat attii Deanu luossanáliid birra boasttodieđuid ráđđehussii ja riikkabeivviide ja ájahalai lágain.

Linda Tammela

Lappi lihttu čielggada ođđa ruovdemáđiija huksema Lappii

Lappi lihttu lea čielggadisgoahtán Lappi rastá johtti ruovdemáđiija huksema.

Lappi lihttu mielde ođđa Soađegilli-Gihttel-Ylläs -ruovdemáđidja šattašii mátkkošteame, ruvkedoaimma ja meahcedoalo dárbbuide. Ja dat bálvalivčče maiddái Suoma fuolahussihkkarvuođa.

Čielggadeapmi sisdoallá maid dárbbučielggadeami viidásot ruovdemáđiijaoktavuhtii Giemajávri-Soađegilli-Gihttel-Ylläs-Kolari.

Čielggadanbargu galggašii gárvánit boahtte guovvamánus.

Linda Tammela

Muorjeháhkanfitnodat šiitá lágahis doaimmaid – jođiheaddji giddagasas návdojuvvon olmmošgávppis

Muorjeháhkanfitnodat Polarica navdet thaieatnanlaš muorječoggiide láktaseaddji olmmošgávppis, muhto dat šiitá dieđáhusastis buot navdojuvvon láhkarihkkumušat.

Fitnodaga jođiheaddji Jukka Kristo ja thaieatnanlaš muorječoggiid jahkeviissáid rekryteren fitnodatdoalli leaba váldon giddagassii lávvordaga Oulu gearretrievttis.

Kristo šiitá lágahis doaimmaid.

Polarica buvttii dán jagi Supmii sullii 1 100 muorječoaggi Thaieatnamis.

Linda Tammela

Njeallje proseantta Norgga, Ruoŧa ja Suoma bohccuid guohtuneatnamiin eai leat guoskahuvvon hehttehuvvon doaimmain

Dušše njeallje proseantta bohcco guohtuneatnamiin eai leat guoskkahuvvon doaimmain, mat leat giksin bohccuide. Ná lea sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas.

Dan čájeha Stockholma universitehta dutkamuš. Áššis muitalit NRK Sápmi ja SVT Sápmi.

Dutkamušas čilgejuvvui earret eará turismma, ruovdemáđiijaid, ruvkkiid ja bieggamilluid osiid guohtuneatnamiin.

Dutkamušas boahtá maiddái ovdan, ahte jus bohccot gártet ain eambo guohtut daid guovlluin gos hehttehusat eai leat, de soaitá dat váikkuhit maid guohtuneatnamiid šaddogeardái.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia