Hyppää sisältöön

Putin-mielinen serbijohtaja on ottamassa voiton Bosnia-Hertsegovinan vaaleissa – Dodik on huolestuttanut Eurooppaa kovilla puheillaan

Milorad Dodik on uhitellut serbitasavallan irtautumisella Bosnia-Hertsegovinasta. Maa on ajautunut pahimpaan poliittiseen kriisiin sitten 1990-luvun sodan.

Kuvassa serbijohtaja Milorad Dodik on pudottamassa äänensä vaaliuurnaan.
Milorad Dodik äänesti eilen Laktašin kaupungissa Bosnia-Hertsegovinan serbitasavallassa.

Milorad Dodik on alustavien vaalitulosten mukaan nousemassa Bosnia-Hertsegovinan serbitasavallan johtoon.

Dodik on tällä hetkellä Bosnia-Hertsegovinan kolmijäsenisen presidenttineuvoston serbijäsen. Nyt Dodikista on siis tulossa maan serbienemmistöisen alueen johtaja. Tässä virassa hän on ollut kaksi kertaa aiemminkin.

Dodik on uhitellut pitkään serbitasavallan irtautumisella liittovaltiosta. Viime vuonna hän kovensi puheitaan.

Dodikin uhkausten takia vajaan 3,4 miljoonan asukkaan Bosnia-Hertsegovinan katsotaan ajautuneen pahimpaan poliittiseen kriisiin Bosnian sodan päättymisen jälkeen.

Dodik on väläyttänyt serbitasavallan oman armeijan ja oikeuslaitoksen perustamista. Viime joulukuussa serbitasavallan parlamentti äänestikin osittaisen irtautumisen puolesta.

Sunnuntain vaaleissa kilpailu serbitasavallan johtajuudesta oli tiukka. Dodikin vastaehdokas Jelena Trivić ehti julistautua illalla voittajaksi.

Dodik oli kuitenkin saamassa 49 prosenttia ja Trivić 42 prosenttia äänistä, kun äänistä oli laskettu 82 prosenttia.

Laajat vaalit, monimutkainen järjestelmä

Bosnia-Hertsegovinassa äänestettiin sunnuntaina myös monissa muissa vaaleissa.

Bosnia-Hertsegovina jakautuu hallinnollisesti kahteen alueeseen. Toinen niistä on bosniakkien ja kroaattien asuttama Bosnia-Hertsegovinan federaatio, ja toinen on enimmäkseen serbien asuttama serbitasavalta.

Vaaleissa valittiin kansanryhmien eli bosniakkien, serbien ja kroaattien mukaan jaetun kolmihenkisen presidenttineuvoston jäsenet, liittovaltion parlamentin jäsenet sekä federaation ja serbitasavallan parlamenttien edustajat ja paikallistason poliitikot.

Bosnian sodan päättäneessä Daytonin rauhansopimuksessa vuonna 1995 maa jaettiin pääosin bosniakkien ja kroaattien asuttamaan Bosnia-Hertsegovinan federaatioon ja enimmäkseen serbien asuttamaan serbitasavaltaan. Bosnian sodassa kuoli yli 100 000 ihmistä vuosina 1992-1995. Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Maan hallintojärjestelmä on erittäin monimutkainen, ja keskushallinto on heikko.

Vaaleissa päälinjana oli valinta nationalistien ja uudistusmielisten väliltä. Dodik edustaa nationalistien jyrkintä kaartia.

Kroaattipresidentinä jatkaa ristiriitainen hahmo

Serbien edustajaksi Bosnia-Hertsegovinan presidenttineuvostoon on nousemassa Dodikin läheinen liittolainen Željka Cvijanović. Valituksi tullessaan hänestä tulisi Bosnia-Hertsegovinan presidenttineuvoston kaikkien aikojen ensimmäinen naisjäsen.

Pääosin islaminuskoisten bosniakkien presidentiksi nousee murskavoitolla maltillinen Denis Bećirović.

Kroaattien edustajana presidenttineuvostossa jatkaa maltillinen Željko Komšić, joka on herättänyt paljon ristiriitoja.

Kroaattipuolueet ovat uhanneet lykätä hallituksen muodostamista, mikäli Komšić valitaan presidenttineuvostoon. Kroaattien enemmistö ei pidä Komšićia aitona edustajanaan, koska he katsovat tämän tulleen valituksi bosniakkien äänillä.

Suurin väestöryhmä bosniakit ja kroaatit asuvat pääosin federaation alueella. Osa bosniakeista äänestää bosniakkiehdokkaan sijaan heille mieluista kroaattiehdokasta.

Lue tästä jutusta, miten kiista läikkyy myös Kroatian puolelle ja miten Kroatian presidentti uhkasi keväällä torpata Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden

Alustavista tuloksista on raportoinut muun muassa Balkan Insight -uutissivusto (siirryt toiseen palveluun).

YK:n edustaja muutti vaalilakia

Äänestyksen päätyttyä sunnuntai-iltana YK:n korkea edustaja Bosnia-Hertsegovinassa, saksalainen Christian Schmidt ilmoitti muuttavansa valtaoikeuksiensa turvin liittovaltion vaalilakeja.

Muutos nostaa Bosnia-Hertsegovinan parlamentin ylähuoneen jäsenmäärää ja valintatapaa. Lisäksi vaalilain muutoksessa määritellään takaraja uuden hallituksen muodostamiselle.

Schmidtin mukaan muutokset parantavat järjestelmää ja takaavat vaalituloksen vahvistamisen riittävän ajoissa.

Schmidtin tehtävänä on valvoa 1990-luvun sodan päättäneen Daytonin rauhansopimuksen toteutumista. Muun muassa Yhdysvaltain ja Britannian suurlähetystöt kiittivät Schmidtin vetoa.

Äänestysvilkkaus oli laimeaa. Keskusvaalilautakunnan mukaan vain noin puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Vaalien aikana tarkkailijat havaitsivat kymmeniä pieniksi kuvailtuja vaalilain rikkomuksia.

Lisää aiheesta:

Yle Sarajevossa: "Korruptiota on helpompi harjoittaa rauhan aikana", pohtii 26-vuotias Dino – nuoret sarajevolaiset eivät usko uuteen Bosnian sotaan

Suosittelemme sinulle