Väestönkasvu vaikuttaa talouskasvuun, ja tästä näkökulmasta tarkasteltuna Suomi on pian ongelmissa. Jos syntyvyys halutaan saada nousuun, Suomen pitää ratkaista syrjäytyneiden poikien ja miesten ongelma, esittää kauppatieteiden tohtori, työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto.
Erityisesti talousasiantuntijana tunnetuksi tullut Murto esittää tänään perjantaina julkaistussa Puuttuvat puoli miljoonaa -kirjassaan, että väestökatoa ja sen seurauksia Suomen taloudelle on vähätelty.
– Ikäluokkien pienentyminen ja väestön vanhentuminen on ykkösajuri, joka tulee vaikuttamaan yhteiskuntaamme monella eri tavalla. Olemme viimeisen vuoden aikana nähneet yhden esimerkin sen vaikutuksista, työvoimapulan, joka konkretisoituu etenkin terveydenhuolto- ja hoivasektorilla.
Murron mukaan suomalaisia pitäisi olla vuonna 2060 puoli milljoonaa enemmän kuin tämänhetkiset väestöennusteet ennakoivat, mikäli tavoittelemme samanlaista talouskasvua kuin esimerkiksi länsinaapurissamme Ruotsissa.
Murto huomauttaa, että yhteiskunta voi toki menestyä myös ilman väestönkasvua.
– Suomen kaltaisella hyvinvointivaltiolla on kuitenkin sukupolvien välisiä lupauksia ja velvoitteita, joista konkreettisimpia ovat julkinen velka ja eläkejärjestelmä. Jos meillä ei väestö kasva, se todennäköisesti tarkoittaa myös, että me kasvamme vähemmän.
Murto rakentaa kirjassaan selkeän tilannekuvan: Suomalaisia kuolee enemmän kuin uusia syntyy, työikäisten määrä laskee ja väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 Suomessa syntyi 49 594 vauvaa, kun kuolleita oli lähes kahdeksan tuhatta enemmän. Kyseessä oli kuudes vuosi peräkkäin, kun kuolleiden määrä ylitti syntyneet.
Suomessa 120 viime vuotta syntyvyyden kehityskäyrät ovat osoittaneet alaviistoon, vaikka väliin mahtuu myös nousukausia, kuten sotavuosien jälkeen suurten ikäluokkien saadessa alkunsa.
Suomalaisten määrä ei ole kuitenkaan kääntynyt laskuun – vielä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan maahanmuutto ylläpitää väkiluvun kasvua vuoteen 2034 saakka, minkä jälkeen väkiluku kääntyy laskuun.
Syntyvyyden lisäksi välilukuun vaikuttaa se, paljonko ihmisiä saadaan muuttamaan Suomeen. Maahanmuuton lisääntyminen hyödyttäisi esimerkiksi kuntia.
Suomi ei ole ollut viime vuosisatojen aikana kaikista houkuttelevin muuttokohde, ja muuttovirrat ovat enemmänkin suuntautuneet Suomesta pois. Suomeen muuttaneiden määrä on ylittänyt maasta muuttaneiden määrän vasta viime vuosikymmeninä.
Viime vuosikymmenen aikana Suomeen on muuttanut vuosittain noin 12 000–18 000 henkilöä enemmän kuin ihmisiä on lähtenyt.
Murto muistuttaa, että vaikka vauvat vähenevät ja väestö harmaantuu, Suomi ei paini väestöhaasteen kanssa yksin. YK:n vuoteen 2050 ulottuvan väestöennusteen mukaan maailman väestönkasvu hidastuu, ja se voi keikuttaa myös valtioiden välisiä valtasuhteita.
– Afrikkaa lukuunottamatta näyttää siltä, että väestönkasvu on jo hidastumassa vauhdilla. Kun elintaso on noussut, syntyvyys on käytännössä laskenut kaikissa maissa, Murto toteaa.
Ennusteen mukaan esimerkiksi vuonna 2050 Nigeriassa voisi olla yhtä paljon ihmisiä kuin Yhdysvalloissa, 375 miljoonaa.
Murron kirjan keskeinen oletus on, että väestönkasvu, tuottavuuden lisääntyminen ja bruttokansantuotteen kasvu ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Bruttokansantuote kertoo, mikä on valtiossa vuoden aikana tuotettujen tuotteiden ja palveluiden arvo.
Väestönkasvu ei automaattisesti takaa taloudellisen hyvinvoinnin lisääntymistä. Korkeimpia hedelmällisyyslukuja nähdään tällä hetkellä lähinnä kehittyvissä maissa.
Matalan kuolleisuuden maissa, kuten teollisuusmaissa, hedelmällisyysluvun pitäisi olla yli kaksi, jotta väkiluku pysyisi nykyisellä tasolla.
– Teollisuusmaissa ei ole yhtään maata, jossa syntyvyys riittäisi väestönkasvuun. Kaikkialla kasvu perustuu maahanmuuttoon, Murto summaa.
Syntyvyyden laskuun on liittynyt myös positiivisia kehityskulkuja: Se on ollut historiassa merkki elintason ja koulutustason noususta.
Tilanteeseen liittyy kuitenkin myös ongelmia. Työikäiset rahoittavat muita ikäluokkia, ja he maksavat muun muassa leijonanosan tuloveroista. Murron mukaan väestöltään harmaantuva yhteiskunta muuttuu asenteiltaan vanhanaikaiseksi ja riskejä kaihtavaksi. Varovaisuus voi jarruttaa myös talouskasvua.
Keinoja on kaksi
Mitä tilanteelle sitten voi tehdä?
Maahanmuuton lisäämistä on pidetty yleisesti parhaana ratkaisuna Suomeakin uhkaavaan työvoimapulaan. Muun muassa Sanna Marinin hallitus on asettanut tavoitteekseen työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamisen vuoteen 2030 mennessä.
Murron mukaan Suomi ei ole täysin onnistunut pyrkimyksissään edistää työperäistä maahanmuuttoa. Tärkeä kysymys on, halutaanko työntekijöiden asettuvan Suomeen pysyvästi.
– Avainkysymys tulee olemaan perheidenyhdistäminen, joka ratkaisee sen puhummeko me ihmisistä, jotka ovat vain muutaman vuoden täällä, vai pidempiaikaisesta maahanmuutosta.
Myös Murron mukaan työperäisen maahanmuuton lisääminen on väistämätöntä, jos hyvinvointivaltion palvelut ja yksityinen palvelutuotanto halutaan pitää pyörimässä. Vetoapua on viime vuosikymmeninä saatu Virosta ja Venäjältä, mutta Suomen olisi nyt syytä varautua maahanmuuttajien määrän laskuun. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa voi jättää pitkät jäljet Venäjältä Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon.
Ratkaisu: Matalasti koulutetut miehet kiinni elämään ja parisuhteisiin
Maahanmuuton lisäksi Murron mukaan on tärkeää saada syntyvyys kasvu-uralle. Pyrkimykset ohjata poliittisesti lapsentekoa ovat usein päättyneet huonosti.
Suomessa vuonna 2017 SDP:n puheenjohtajana toiminut Antti Rinne joutui voimakkaan kritiikin kohteeksi kehotettuaan suomalaisia "synnytystalkoisiin". Sanavalintaa paheksuttiin jopa puolueen omissa riveissä.
Murto myöntää, että syntyvyyden ohjaaminen ylhäältä on erittäin vaikeaa.
Suomen erityisongelma on lapsettomien suuri määrä, Murto sanoo. Hän kiinnittää huomionsa erityisesti nuoriin, matalasti koulutettuihin miehiin.
Murron mukaan Suomeen on syntynyt uusi luokkajako: Lapsia saavat enenevissä määrin vain korkeakoulutetut miehet. Ajatus ei ole uusi, sillä Turun yliopiston keväällä julkaiseman tutkimuksen mukaan lapsettomuus on matalasti koulutetuilla yleisempää kuin korkeakoulutetuilla.
– Lasten saamisesta on tullut erittäin voimakkaasti luokkakysymys. Koulutusjärjestelmä ja yhteiskunta hukkaavat tällä hetkellä nuoria miehiä, joilla koulutus jää peruskoulun varaan. Näen, että paras lääke syntyvyyden nostoon on nuorten miesten saaminen mukaan elämään ja yhteiskuntaan.
Murto toteaa, että väliinputoavien poikien ongelmaa ei ratkaista pelkästään koulutusjärjestelmää muuttamalla, mutta se on keino, jota voidaan parhaiten poliittisesti ohjata.
Hänen mukaansa matalan koulutustason miesten lapsettomuuden taustalla on pitkäaikaisten parisuhteiden puute.
– Peruskoulun varaan jääneillä nuorilla miehillä parisuhteet ovat hyvin rikkinäisiä ja pitkäaikaiset parisuhteet ovat epätodennäköisempiä kuin korkeakoulutetuilla miehillä. Parisuhteet ovat edelleen yksi edellytys sille, että tulee lapsia.
Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) tärkeimmät syyt lykätä lastenhankintaa tai olla kokonaan hankkimatta lapsia ovat epävarma elämäntilanne ja elämäntapa. Elämäntilanteen epävarmuuteen liittyi useita tekijöitä aina taloudellisesta tilanteesta keskeneräisiin opintoihin, asunnon kokoon sekä työn ja lastenhoidon yhdistämiseen.
Murto ei esitä tarkkoja arvioita siitä, millainen syntyvyysloikka matalasti koulutettujen miesten lapsiluvun kasvattamisella voitaisiin saavuttaa.
– Edelleen useiden kyselytutkimusten mukaan ihannelapsiluku on kaksi. Sitä ei vain eri syistä saavuteta.
Tilastokeskuksen mukaan pelkän perusasteen koulutuksen varassa on 20–29-vuotiaista miehistä lähes viidennes. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Elokuussa 2021 astui voimaan laki, joka pidentää oppivelvollisuutta. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai suorittaa toisen asteen tutkinnon.
Millaisia ajatuksia artikkeli herättää? Aiheesta voi keskustella lauantaihin 8. lokakuuta kello 23:een saakka.
Lue lisää: