Hyppää sisältöön

Eduskunnassa perataan Uniper-kriisin ratkaisuja – näin tilanne eteni vakauspaketista kaasuyhtiön kansallistamiseen

Saksalaisen Uniperin omistaminen sai valtionyhtiö Fortumin polvilleen energiakriisin iskiessä. Uniperin pelastamiseksi tehtyjä ratkaisuja käydään läpi tänään eduskunnan välikysymyskeskustelussa.

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on saanut vastata Fortumin ja Uniperin tilannetta koskeviin kysymyksiin. Kuvassa Tuppurainen eduskunnan valtiosalissa 6. syyskuuta 2022. Kuva: Silja Viitala / Yle

Olisiko hallituksen pitänyt osallistua voimakkaammin neuvotteluihin Uniperin kohtalosta? Tämä on yksi kysymyksistä, joka noussee esiin, kun oppositiopuolueet haastavat tänään hallituksen välikysymyksellä energiakriisistä.

Perussuomalaisten, Liike Nytin ja kristillisdemokraattien välikysymyksessä Fortumia pidetään esimerkkinä valtion omistajaohjauspolitiikan heikkouksista. Kokoomus ei osallistunut välikysymykseen, mutta puolue aikoo esittää oman epäluottamuslauseen hallitukselle Uniperin ja Fortumin tilanteesta.

Välikysymyksen allekirjoittaneiden oppositiopuolueiden mukaan Saksa on kaatanut epäonnistuneen energiapolitiikkansa laskua suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi.

Uniperin talousvaikeudet syvenivät niin nopeasti, että päätöstä yhtiön kansallistamisesta ei oltu vielä tehty, kun oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen.

Yle tutustui neuvottelutilannetta seuranneen talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokousmuistioihin kesän ja syksyn ajalta.

Kesän Uniper-neuvotteluita käytiin kriisitunnelmissa

Vakauspaketista päätettiin heinäkuussa nopealla aikataululla Uniperin kassan kuivuessa ja Venäjän vääntäessä kaasuhanoja kiinni. Fortum oli päätynyt järjestämään Uniperille 8 miljardin euron rahoituspaketin jo tammikuussa kaasun tukkuhintojen noustessa historiallisen korkealle tasolle, mutta nyt tilanne oli entistä vakavampi.

Uniper ja Fortum kävivät neuvotteluja Saksan valtion kanssa, mutta Fortum koki tarvitsevansa korkealta poliittiselta tasolta tukea tasa-arvoisemman neuvotteluaseman saavuttamiseksi.

Pyyntöön vastattiin ja omistajaohjauksen edustaja kutsuttiin mukaan neuvottelupöytään. Suomea neuvotteluissa edusti finanssineuvos Maija Strandberg.

Neuvotteluiden aikana myös omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) matkusti delegaationsa kanssa Berliiniin neuvottelemaan Uniperin tilanteesta.

Oppositiopuolueet arvostelevat välikysymyksessään Suomen osallistuneen tapaamiseen huonosti valmistautuneena ja ilman ylintä mahdollista tukea pääministeriä myöten.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) rooli Uniper-neuvotteluiden aikana on herättänyt kysymyksiä, sillä Marin oli virallisesti lomalla heinäkuussa neuvotteluiden kuumimmassa vaiheessa. Tuppurainen on kuvannut (siirryt toiseen palveluun) Ilta-Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) Marinin roolia neuvotteluiden aikana mahdollisesti ”hyvinkin ratkaisevaksi”.

Valtioneuvoston kanslian mukaan pääministeri on ollut henkilökohtaisesti yhteydessä Saksan liittokansleri Olaf Scholziin kahdesti heinäkuussa (9.7. ja 21.7.). Marinin eduskunnan täysistunnossa kertoman mukaan kyse on ollut tekstiviesteistä. Valtioneuvoston kanslian mukaan viestien sisältö itsessään on salassapidettävää, sillä viestit koskevat kansainvälisten suhteiden hoitamista.

Vakauspakettia pidettiin heinäkuussa kansallistamista parempana ratkaisuna

Heinäkuussa sovitussa vakauspaketissa Saksan valtio hankki 30 prosentin osuuden Uniperista ja sitoutui rahoittamaan yhtiötä 7,7 miljardilla.

Vielä tuolloin valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto arvioi talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle, että Uniperin kansallistaminen olisi Fortumille selkeästi vakauspakettia huonompi ratkaisu.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokousmuistiossa korostetaan, että vakauspaketti ei vaatisi Fortumilta tai Suomen valtiolta lisärahoitusta Uniperiin. Yhtenä hyvänä puolena pidettiin myös sitä, että Fortumille jää mahdollisuus säilyttää enemmistöosuus Uniperista, joka jättäisi mahdollisuuden arvonnousuun tulevaisuudessa.

Lisäksi pakettiin sisältyi myös tappiokatto, jonka mukaan Saksan valtio antaa lisää tukea, mikäli Uniperin katettavaksi tulisi yli 7 miljardia euroa tappiota. Tätä niin kutsuttua perälautaa omistajaohjausministeri Tuppurainen kertoi pitävänsä erittäin tärkeänä esitellessään pakettia julkisuudessa.

Oppositio arvosteli ratkaisua tuoreeltaan erityisesti siitä, että Saksa ei anna kaasun hankintahinnan nousun välittyä kuluttajille ennen kuin vasta lokakuussa, mikä mahdollisti Uniperin tappioputken jatkumisen.

Perälauta ei pitänytkään

Kesän kääntyessä syksyyn kävi nopeasti selväksi, että heinäkuussa sovittu paketti ei riittäisi pitämään Uniperin päätä pinnalla.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa 14.9 valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto antaa tilannekatsauksen, jonka mukaan Uniperin tappiot ovat lähipäivinä ylittämässä sille kesällä myönnetyn tuen määrän.

Saksalta tarvittaisiin lisää tukea, mutta omistajaohjausosaston muistion mukaan kesällä sovitun tappiokaton soveltamisessa oli hankala päästä ratkaisuun, jossa ”kaikkien osapuolten oikeudet tulisivat turvatuiksi”. Yksi muistiossa kuvatuista ongelmista oli poliittinen, mutta Ylen tietopyynnöllä haltuunsa saamasta muistiosta poliittista ongelmaa koskeva kuvaus on salattu.

Fortumin kujanjuoksu raskaasti tappiollisen kaasujätti Uniperin kanssa päättyi syyskuussa ratkaisuun, jossa Saksan valtio otti kriisiyhtiön haltuunsa.

Päätöstä tehdessä myös valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolla ääni kellossa muuttui. Talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle esitetty arvio tilanteesta alkaa ytimekkäästi: ”Uniperin kaasuliiketoiminnasta on päästävä irti”.

Valtiolle tärkeintä oli turvata Fortumin toiminnan jatkuvuus ja ministereille esitetyn arvion mukaan ratkaisun siirtäminen vaarantaisi tämän tavoitteen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätyi siunaamaan Uniperin myynnin Saksalle.

Fortum sai kaupassa takaisin vain murto-osan ostohinnasta, mutta toisaalta Fortum saa Uniperille osoitetun kahdeksan miljardin euron rahoituspaketin takaisin itselleen. Markkinoilla Fortumin pääseminen eroon konkurssikypsästä yrityksestä otettiin positiivisesti vastaan. Valtion jälkeen Fortumin suurimman omistajan, työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto piti ratkaisua "suorastaan helpotuksena".

Vuonna 2017 alkaneen Saksan seikkailun hintalapuksi tuli lopulta yli 5 miljardia euroa. Päätöstä Uniperin hankkimisesta on kutsuttu yhdeksi Suomen liikehistorian isoimmaksi virheeksi.

Välikysymyskeskustelussa palataan todennäköisesti edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen, jolloin omistajaohjausministerinä toiminut Mika Lintilä (kesk.) sanoi saaneensa tiedon Uniper-kaupoista vain varttituntia ennen kaupan julkistamista. Toisaalta Fortum on jatkanut Uniperin osakkeiden ostoja ja saanut ehdottoman määräysvallan yhtiöön Marinin hallituksen aikana.

Välikysymyskeskustelusta voidaankin odottaa kipakkaa keskustelua omistajaohjauspolitiikasta, jonka kanssa hallitus toisensa jälkeen on vaikeuksissa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 6. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Fortumin päätös hankkiutua Uniperin omistajaksi yksi kaikkien aikojen bisnesmokia, asiantuntija sanoo

Suosittelemme sinulle