Hyppää sisältöön

Hoitajat toivovat palkkasovun edistävän työolojen kehittämistä: hoitoalaa vaivaavat opintojen keskeyttäminen tai työpaikan vaihto vähin äänin

Alan työllistymisvaihtoehdoista tulisi kertoa enemmän jo opintojen aikana ja työnantajien puolelta, sanoo Sanna-Maria Ahl Meilahden sairaalasta.

 "Hoitajalla ei kesällä vapaita pahemmin ole"
"Hoitajalla ei kesällä vapaita pahemmin ole"

Hoitajaliitot Tehy ja Super sekä työnantajaa edustava Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hoitoalan työkiistaan maanantai-iltana.

Ehdotuksen mukaan sote-sopimuksen piirissä olevan henkilöstön palkkatulot nousevat vuosina 2022–2025. KT:n ja hoitajaliittojen tuoreeltaan kertomat prosenttiluvut palkkojen noususta eroavat hiukan toisistaan.

Sekä KT:n että hoitajaliittojen laskelmissa on huomioitu kesällä muun kunta-alan sopima palkkaohjelma, joka ulottuu myös hoitajien palkkoihin.

Ylen aamussa tiistaina haastatellun sosiologian emeritusprofessori Harri Melinin mukaan on tyypillistä, että työntekijöiden ja työnantajien tulkinnat sopimuksen yksityiskohdista eroavat tuoreeltaan toisistaan. Kunta-alalla neuvottelut tulevat syksyllä jatkumaan, kun sopimuksen suhdetta arvioidaan kesällä solmittuun kunta-alan sopimukseen, Melin arvelee.

Nyt saavutetussa palkkasovussa on Melinin mukaan "hyviä aineksia" akuutin hoitajapulan ratkaisuun.

– On selvää. että hoitajapula ei ratkea yhdellä sopimuksella, vaan siinä tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa koulutuksen ja työolojen kehittämisessä, hän lisää.

Hoitaja -ja kuntaliitot pääsivät palkkakiistassa sopuun maanantai-iltana. Kuva: Lehtikuva

Hiljainen vaihtuvuus tunnistettava ilmiö

Ylen aamun studiossa palkkasopua kommentoivat Sanna-Maria Ahl ja Herkko Miettinen. Ahlin mukaan peruspalkan korotus lisää työtyytyväisyyttä jossain määrin, mutta ei helpota esimerkiksi hänen työtään lyhyellä aikavälillä.

Ahl työskentelee leikkaussalisairaanhoitajana Helsingin Meilahden sairaalassa. Yksikön työnkuvaan sisältyy paljon päivystystä ja varallaoloa, jotka on merkitty vapaapäiviksi. Työkutsu merkitsee vapaapäivän menetystä.

– Varsinkin kesällä, kun lomia on paljon, tulee pitkiä pätkiä, että ihmisillä ei oikeasti ole vapaapäiviä. (Palkkasovussa) ei mielestäni otettu hirveästi kantaa tällaisiin erikoisjärjestelyihin, mitä tehdään erilaisissa hoitoalan vuorotyöyksiköissä, Ahl sanoo.

Malmin sairaanhoitaja Herkko Miettisen mukaan viimeisin palkkakiista on vain osa pidempää jatkumoa. Hoitoalaa ovat viime vuosina kuormittaneet kiky-sopimus, korona, maksamatta jääneet palkkiot ja toisiaan seuranneet työtaistelutoimet.

Hoitoalalla on Miettisen mukaan "hiljaista alanvaihtoa", jossa alaa opiskelevat jättävät koulutuksen kesken tai siirtyvät alalla toisiin tehtäviin. Myös Ahl tunnistaa ilmiön ammattipiirissään.

Yle kertoi tammikuussa, miten ulkomaille muuttaneiden suomalaisten sairaanhoitajien määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Erityisesti Norja ja Ruotsi ovat houkuttaneet esimerkiksi Suomea korkeamman palkkatason vuoksi.

– Tiedän ihmisiä, jotka ovat ruvenneet käymään norjan kielikurssia. Valitettavasti rahakin on ollut kannustimena (alanvaihdossa), Ahl toteaa.

Miettinen toivoo, että nyt saadun palkkasovun turvin hoitajapula helpottuisi pitkällä aikavälillä ja työolosuhteita voitaisiin kehittää turvallisempaan ja vähemmän kuomittavaan suuntaan. Ahlin mukaan muutoksen olisi lähdettävä jo opinnoista alkaen.

– Tarvitsemme sitä, että kouluissa kerrotaan monipuolisemmin työstä. Eri sairaaloiden ja yksiköiden pitää tuoda omaa työtään esille ja kannustaa hoitajat töihin, Ahl sanoo.

Korjattu 4.10. 2022. kello 14.01: korjattu lausetta, jonka mukaan Ahlin työhön kuuluisi päivystystä ja varallaoloa. Ahl ei itse tee kumpaakaan, vaan nämä kuuluvat yleisemmin hänen yksikkönsä työnkuvaan.

Lue lisää:

Sopu syntyi hoitoalalle, mutta epäselvyyttä on yhä – hoitajaliitot ja työnantaja eri linjoilla palkkaharmonisaatiosta

JHL perehtyy hoitajakiistan sovintoratkaisuun ja arvioi voiko se hyväksyä esitetyt muutokset

Suosittelemme sinulle