Hyppää sisältöön

Tässä helsinkiläiskoulussa yli kolmannes tarvitsee erityistä tukea – se ei silti tarkoita levottomuutta, puolustaa Itäkeskuksen koulun rehtori

Vanhempien huonotuloisuus, maahanmuuttajien suuri osuus ja erityisen tuen tarve koulussa korostuvat Helsingissä samoilla alueilla.

Itäkeskuksen koulu on yksi itäisen Helsingin kouluista, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat Helsingissä enemmän erityistä tukea kuin muut oppilaat. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Yle kertoi eilen, että sellaisilla alueilla, joilla on matala tulostaso, on kouluja, joissa maahanmuuttajien osuus ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osuus ovat paljon suurempia kuin Helsingin vauraimmilla alueilla.

Jutussa kerrottiin esimerkkinä Itäkeskuksen peruskoulusta, jonka oppilaista yli puolet on maahanmuuttajataustaisia ja yli kolmannes tarvitsee erityistä tukea.

Koulun rehtori Jutta-Riina Karhunen haluaa tuoda ilmi, että vaikka koulussa on paljon erityisoppilaita, se ei tarkoita, että koulussa olisi levotonta.

– Vaikka oppilailla on erityisen tuen päätös tai tarve, se ei tarkoita, että täällä olisi työrauhassa ongelmia tai tappeluita.

Karhunen sanoo, että muun muassa Kunta 10 -kyselyn mukaan hänen koulunsa opettajat ja avustajat ovat kohdanneet hyvin vähän uhka- tai väkivaltatilanteita.

Kunta 10 -kysely kartoittaa kunta-alan työntekijöiden hyvinvointia.

– Meidän koulumme on onnistunut erinomaisesti siinä, ettei meillä ole juurikaan väkivaltaa, Karhunen sanoo.

Kaartinkaupungissa on erityisoppilaita 4%, vieraskielisiä 2% ja keskitulo 102000 euroa. Itäkeskuksessa erityisoppilaita on 34%, vieraskielisiä 51% ja keskitulo 35000 euroa. Toimittaja Elina Jämsen seisoo mikrofoni kädessä koulun pihalla.
Helsinkiläisissä kouluissa näkyy voimakkaasti eri alueiden eriarvoistuminen. Mitä matalampi tulotaso alueella on, sitä enemmän kouluissa on erityisoppilaita ja maahanmuuttajataustaisia.

Itäkeskuksen koulun rehtori: Media luo vääränlaista mielikuvaa

Karhunen on huolissaan koulunsa maineesta.

– Media luo helposti asetelman, että jos koulussa on erityisoppilaita, se tekee koulussa työskentelemisestä levottomampaa. Niin se ei välttämättä ole, hän toteaa.

Hänen mielestään erityisen tuen oppilaiden määrästä uutisoiminen voi vaikuttaa siihen, että vanhemmat valitsevat lapsilleen jonkin muun koulun.

– Jos uutisoidaan koulussa olevan paljon erityisen tuen oppilaita, eihän se varmasti vaikuta positiivisesti koulusta luotuun mielikuvaan, eikä siihen, haluavatko vanhemmat lapsiaan sellaiseen kouluun, hän harmittelee.

Itäkeskuksen koulussa on tavallisiin luokkiin sijoitettuja erityisen tuen oppilaita. Tämän lisäksi on erityisluokkia autismin kirjon ja kielellisistä erityisvaikeuksista kärsiville oppilaille. Näille luokille oppilaita tulee muiltakin alueilta.

– Nämä oppilaat eivät ole käytöshäiriöisiä oppilaita, Karhunen painottaa.

"Oppilaidemme kotona ei osata suomea"

Rehtori kuitenkin myöntää tosiasian olevan se, että matalan tulotason maahanmuuttajavaltaisilla alueilla koulunkäynnissä voi olla enemmän vaikeuksia kuin sellaisilla alueilla, joissa vanhemmilla on enemmän mahdollisuuksia auttaa lapsiaan.

– Nämä oppilaat tarvitsevat oppimisessa paljon tukea, koska voi olla, ettei kodeissa osata suomea, eikä osata tukea lapsia niin kuin jossain muualla. He tarvitsevat sellaista tukea, jota joillain muilla alueilla huoltajat osaavat hoitaa, hän sanoo.

Yle kertoi kesällä, että Helsingissä alueellinen eriytyminen näkyy voimakkaasti kouluissa: mitä paksumpi lompakko, sitä parempia arvosanoja yhdeksännen luokan oppilaat saavat.

Monikulttuurinen koulu tarvitsee lisää ihmisiä ja rahaa

Itäkeskuksen koulu on onnistunut saamaan erilaisten tasa-arvorahoitusten ja hankerahoitusten turvin kouluun lisää opettajia sekä muita aikuisia, kuten kouluvalmentajan, monikielisen ohjaajan sekä lukutaidon opettajan.

Lisäksi luokkakoot on voitu pitää pieninä: yläkoulussa oppilaiden luokissa saattaa olla vain 15–16 oppilasta, alakoulussa enimmillään 23 oppilasta.

– Totta kai se on rahakysymys, Karhunen sanoo.

Itäkeskuksen koulun rehtori Jutta-Riina Karhunen pelkää, että erityisoppilaista uutisoiminen vähentää koulun houkuttelevuutta vanhempien silmissä. Kuva: Elise Tykkyläinen / Yle

Ensi vuoden syksynä nykyinen kunnan myöntämä koulutuksellinen tasa-arvoraha, eli positiivisen diskriminaation raha, muuttuu nimeltään tarveharkintaiseksi rahaksi. Sen avulla rehtori toivoo saavansa vielä paremmin juuri hänen koululleen kohdennettua rahaa.

– Rahoituksen myöntämisessä katsotaan juuri kyseisen koulun ja huoltajien tilannetta, ei koko oppilaaksiottoalueen tilannetta, hän sanoo.

Kaikki oppilaaksiottoalueella olevat oppilaat eivät opiskele lähikoulussa, ja toisaalta myös Itäkeskuksen peruskoulussa opiskelee muualta tulleita oppilaita.

Itäkeskuksen koulun yleisopetuksen luokilla opiskelevat erityisoppilaat saisivat rehtorin mukaan riittävästi tukea, jos luokissa olisi enemmän erityisopettajan resursseja tai jakotunteja.

– Inkluusiovelvoite on hyvä asia, ja se toimii erinomaisesti silloin, kun on tukea ryhmässä, Karhunen toteaa.

Rehtori toivoo kuitenkin, että koulut saisivat lisää perusrahoitusta sekä kaupungilta että valtiolta.

Esimerkiksi kouluvalmentajan jatkamisesta koulussa vuoden vaihteen jälkeen ei ole varmuutta, koska hänet on palkattu hankerahoituksella.

– Hän on todella, todella tärkeä henkilö meidän koulussamme, rehtori sanoo.

Karhunen arvioi, että jos koulut pystyisivät antamaan tarpeeksi tukea oppilailleen yleisopetuksessa, erityistä tukea ei tarvittaisi niin paljon.

– Jos kouluissa on riittävästi aikuisia, riittävän pienet ryhmät, mahdollisuus jakotunteihin sekä avustajaan ja resurssiopettajan tunteihin, niin silloin ei tarvitse siirtyä tehostettuun tai erityiseen tukeen.

Rehtorin mukaan ongelmat tulevat usein esiin vasta liian suurissa ryhmissä.

– Jos oppilailla on haasteita suomen kielen kanssa, toiminnan ohjauksen haasteita tai neuropsykiatrisia haasteita, vasta isossa ryhmässä usein tulee ilmi, ettei riittävää tukea ole, hän sanoo.

Jos Itäkeskuksen koulu saisi toivoa mitä tahansa resurssia, mitä rehtori Karhunen haluaisi?

– Ihmisiä, hän sanoo empimättä.

Maahanmuuttajataustaisia oppilaita koulussa on yli puolet oppilaista.

– Onhan se kiistaton tosiasia, että kun on paljon monikielisyyttä, tarvitsemme riittävästi aikuisia ja pieniä ryhmiä, jotta voimme taata jokaiselle oppilaalle sellaisen tuen, että jokainen voi yhdenvertaisesti oppia, hän summaa.

Jos sinulla on aiheeseen liittyvä juttuvinkki, voit laittaa sähköpostia jutun toimittajalle osoitteeseen elina.jamsen@yle.fi.

Juttua muokattu 4.10. kello 17.23 Jutussa luki aiemmin:

Karhunen sanoo, että muun muassa Kunta 10 -kyselyn mukaan hänen koulunsa opettajat ovat kohdanneet työssään vähemmän väkivaltaa ja uhkaavia tilanteita kuin joidenkin muiden koulujen opettajat. Karhunen ei kuitenkaan halua kertoa, mitä muita kouluja hän tarkoittaa.

Kappaletta on muokattu muotoon:

Karhunen sanoo, että muun muassa Kunta 10 -kyselyn mukaan hänen koulunsa opettajat ja avustajat ovat kohdanneet hyvin vähän uhka- tai väkivaltatilanteita.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 5.10. kello 23:een asti.

Lue myös:

Nämä Helsingin koulut ovat tutkijan mielestä hälytysmerkkejä: Ylen selvitys paljastaa, että vaikeimmat ongelmat painottuvat samoille alueille

Katso, miten hyviä arvosanoja oman lähikoulusi oppilaat saivat tänä keväänä – tulokset kertovat eriarvoistumisesta, sanoo tutkija

Suosittelemme sinulle