Hyppää sisältöön

Pääministeri Marin: Eduskuntapuolueiden johto pian koolle keskustelemaan aidan rakentamisesta itärajalle

Eduskunta kävi tiistaina ajankohtaiskeskustelun ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Yksituumaisessa keskustelussa kansanedustajat korostivat Ukrainan tukemisen tärkeyttä.

Sanna Marin pitää puheenvuoroa eduskunnassa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi itärajalle suunniteltua aitaa eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan aidan rakentamisesta itärajalle keskustellaan pikaisella aikataululla koolle kutsuttavassa eduskuntapuolueiden johdon kokouksessa.

Marin sanoi eduskunnassa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevässä ajankohtaiskeskustelussa suhtautuvansa Rajavartiolaitoksen esitykseen (siirryt toiseen palveluun) aidan rakentamisesta myönteisesti.

– Jos rajaviranomainen arvioi, että se tällaisen aidan tarvitsee hallitakseen rajaa myös tulevaisuudessa, niin mielestäni siihen esitykseen on syytä suhtautua vakavasti, Marin sanoi.

Rajavartiolaitoksen suunnitelman mukaan aitaa rakennettaisiin noin 130–260 kilometrin verran. Aitaa tulisi muun muassa kaakon rajanylityspaikkojen lähelle.

Hankkeen hinta liikkuisi Rajavartiolaitoksen mukaan sadoissa miljoonissa euroissa ja rakentaminen kestäisi arviolta 3–4 vuotta.

Aidan rakentamisen ulkopoliittisia vaikutuksia on käsitelty Marinin mukaan jo tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa viime viikolla.

Eduskuntapuolueiden yhteiskokouksen tarkoituksena olisi Marinin mukaan saada aidan rakentamiselle mahdollisimman laaja parlamentaarinen tuki.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan myös valtiovarainministeriöllä on valmius rahoittaa raja-aidan rakentamista nopealla aikataululla.

Turvallisuuspoliittinen tilanne muuttunut entistä synkemmäksi

Eduskunnan ajankohtaiskeskustelua käytiin tilanteessa, jossa Venäjän toiminta herättää entistä enemmän huolta.

Viimeisimmät käänteet huonompaan suuntaan nähtiin, kun Venäjä ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta ja presidentti Vladimir Putin julisti neljä Ukrainan aluetta osiksi Venäjää näytösluontoisten ”kansanäänestysten” jälkeen. Suomi ja muut länsimaat ovat tuominneet Venäjän ilmoituksen ja todenneet sen laittomaksi.

Lisäksi tunnelmaa kiristävät Nord Stream -kaasuputkien vuodot Itämerellä. Vuodot aiheuttaneiden räjähdysten on todettu olevan sabotaasia. Asiantuntijoiden epäilyt kohdistuvat Venäjään, mutta todisteita asiasta ei ole.

Keskustelun aluksi puheenvuoron pitäneen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Venäjä kohdistaa tällä hetkellä länsimaihin vaikuttamista, joka todennäköisesti lisääntyy tulevien kuukausien aikana.

Haaviston mukaan Suomessa on varauduttu ulkopuolelta tuleviin vaikuttamisyrityksiin ja viranomaiset arvioivat haitallista vaikuttamistoimintaa jatkuvasti.

Keskustelussa kansanedustajat korostivat Ukrainan tukemisen tärkeyttä.

– Ukraina tulee voittamaan tämän sodan, jos lännen tuki säilyy vahvana ja riittävän päättäväisenä. Siinä Suomen tulee olla aloitteellinen, sanoi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.)

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi Suomen valmistelevan jo yhdeksättä aseapupakettia Ukrainaan. Aiempien aseapupakettien arvoksi arvioidaan yhteensä noin 93 miljoonaa euroa.

– Päätöksiä tullaan tekemään pian. Tuskin sekään viimeiseksi jää, meidän on varauduttava tukemaan Ukrainaa vielä pitkään, Kaikkonen sanoi.

Keskustelussa nousi esille myös Venäjän uhkailut ydinaseiden käyttämisestä.

Ministerit pitivät ydinaseiden käytön kynnystä Ukrainassa edelleen korkeana, mutta Venäjän jatkuvaa ydinasekortin heiluttelua pidettiin siitä huolimatta huolestuttavana.

Lisää aiheesta:

Nord Stream 2 -kaasuputkessa Itämerellä on havaittu vaarallinen kaasuvuoto

Georgia tahtoi Natoon ja seuraavaksi posahtivat putket – länsi halusi Nord Streamin, vaikka Venäjä käytti kaasua aseenaan jo vuosia aiemmin

Suosittelemme sinulle