Eurooppaa vaivaava energiakriisi koettelee myös urheilumaailmaa. Energiakriisin myötä sähkön hinta on kohonnut moninkertaiseksi ja inflaatio nostanut hintoja. Liikuntapaikkojen ylläpitokustannukset kasvavat, ja monesti erotuksen maksavat käyttäjät eli harrastajat ja heidän vanhempansa.
Helsinkiläisessä jääkiekkoseurassa Karhu-Kissoissa harjoitukset pyörivät viime torstai-iltana normaalisti Pirkkolan jäähallissa. Energiakriisin vaikutukset ovat silti nähtävissä: jäävuorot vievät ison osan joukkueiden budjetista, ja niiden hinta on tänä vuonna kohonnut.
– Tälle vuodelle on tullut kaksi korotusta, viimeisin 5 prosentin korotus tuli elokuussa. Halleilla huhutaan edelleen, että hinnat nousisivat vieläkin, Karhu-Kissojen puheenjohtaja Hanna-Kaisa Vaittinen kommentoi.
Seurassa kiekkoilee tällä hetkellä noin 500 lisenssipelaajaa. Seura harjoittelee Pirkkolan ja Kaarelan jäähalleissa, joista molemmat ovat suhteellisen uusia eli eivät vie energiaa yhtä paljon kuin vanhemmat jäähallit.
Jään hinnan nousun maksavat kuitenkin käyttäjät, eli harrastajien perheet. Vaittisen mukaan jäähallien sulkeutumista suurempi huoli onkin perheiden kantokyvyssä.
– Kyselyitä esimerkiksi kuukausimaksujen maksuajan joustamiseen tulee koko ajan enemmän. Se alkoi jo korona-aikana, mutta on nyt lisääntynyt.
Esimerkiksi Karhu-Kissoissa toiminnan mahdollistaa iso joukko vapaaehtoisia, mikä on osaltaan pienentänyt kustannuksia.
– Polttoainekustannukset ja kaikki muutkin kustannukset ovat nousseet, joten täytyy tehdä valintoja. Toistaiseksi tilanne on ollut ihan hyvä. Jos tarvitsee tehdä varainhankintaa, me teemme. Tärkeintä, että juniorit pysyvät jäällä, kiekkoisä Jani Lyyra kommentoi.
Huoli on herännyt myös huippu-urheilun ja liikunnan kattojärjestö Olympiakomiteassa.
– Koronapandemia aiheutti korvaamatonta vahinkoa suomalaiselle kansanterveydelle ja meidän on tehtävä kaikkemme, ettei energiakriisi pahenna tilannetta. Päävastuu on liikuntapaikkojen ylläpitäjillä, lähinnä julkisella vallalla. Yhdymme Valtion liikuntaneuvoston vetoomukseen, että kaikki tehtäisiin sen eteen, ettei liikuntapaikkoja suljettaisi, Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori kommentoi.
Lajikohtaisia eroja
Energiakriisi vaikuttaa eri lajeihin eri tavoin, mutta eroja on myös alueellisesti. Siksi myös harrastajat ovat epätasa-arvoisessa asemassa.
– Meillä on kuntia ja kaupunkeja, joiden talous on paremmassa kunnossa ja joissa liikuntapaikat on mahdollista pitää auki kohoavista kustannuksista huolimatta. Sitten on taas pienempiä, vähävaraisia kuntia, missä riski sulkemiselle on suuri, Vapaavuori muistuttaa.
Eniten energiaa kuluttavissa liikuntapaikoissa, kuten uimahalleissa ja jäähalleissa, tilanne on kriittisin. Esimerkiksi Haukiputaalla jäähalli on toistaiseksi pysynyt kiinni liian korkeiksi kohonneiden kustannusten takia, ja paikallinen seura kerää parhaillaan joukkorahoituskampanjaa, jotta halli voitaisiin vielä tänä talvena avata.
Myös Jääkiekkoliitossa tilannetta on seurattu huolestuneena. Jääkiekkoliiton olosuhde- ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jukka Toivakka arvioi, että vaikemmassa tilanteessa ovat yksityisomistuksessa olevat jäähallit.
– Siellä ei ole pelivaraa, ellei taseeseen ole edellisiltä kausilta kiinnitetty voittovaroja. Ongelmia tulee, kun sähkölaskut nousevat. Vaihtoehtona ei ole kuin korottaa hintoja tai pyytää kunnilta apua esimerkiksi seurojen kautta, Toivakka kommentoi.
Jääkiekkoliitto on jakanut energiansäästöneuvoja ja alkanut kartoittaa, millaisia investointitukia energiaa säästäviin vaihtoehtoihin olisi saatavilla.
Toivakka vakuuttaa, ettei energiakriisin vuoksi ole vielä jouduttu muovaamaan esimerkiksi otteluohjelmia. Hänen tietoonsa ei toistaiseksi ole tullut Haukiputaan lisäksi kuin muutama tapaus.
– Akuutteja hätähuutoja ei ole tullut. Tilanne on kuitenkin se, että sähkösopimukset vaihtuvat pikku hiljaa. Useammalla paikkakunnalla mietitään ja neuvotellaan esimerkiksi kunnan tai hallinomistajan kanssa, miten menetellään.
Urheilujärjestöissä huoli etenkin nuorten harrastajien katoamisesta on kuitenkin suuri.
– Toivon kunnilta ja hallinomistajilta pitkäjänteisyyttä, että ei hätiköitäisi ja tapettaisi nuorisourheilua ja että menisimme yhdessä tämän hankalan tilanteen yli. Toivomme kansanterveyden kannalta järkeviä päätöksiä, Toivakka sanoo.
Taitoluisteluliiton toiminnanjohtaja Outi Wuorenheimo kertoo, että taitoluistelussa tilanteeseen suhtaudutaan vakavasti. Energiasäästötalkoot on jo aloitettu, eivätkä lapset ja nuoret käytä esimerkiksi suihkutiloja harjoitusten jälkeen.
– Jos hallit laitetaan kiinni, koko jääurheilu menee. Toivon, että saisimme pidettyä lapset ja nuoret liikkeessä. Tässä on takana pari karmaisevaa vuotta. Jos tulee tämäntyyppisiä vaikutuksia, että hallit menisivät kiinni, sillä on katastrofaalisia vaikutuksia lasten ja nuorten liikuntaan ja jatkossa lasten ja nuorten terveyteen myös aikuisena, Wuorenheimo muistuttaa.
Taitoluistelussa ja jäätanssissa käyttäjiä on jäällä kerrallaan huomattavasti vähemmän kuin jääkiekossa, ringetessä tai muodostelmaluistelussa.
– Toivon, että seurat tasoittavat laskua eri lajien välillä, jotta jään hinta olisi yhdenmukainen. Yleensä päiväjäät ovat edullisempia, jolloin taitoluistelijat niitä käyttävät ainakin pääkaupunkiseudulla. Toivon, että seurat pystyvät kohtuullistamaan näitä ja kaikki ovat talkoissa mukana, Wuorenheimo päättää.
Lue myös: