Hyppää sisältöön

Kainuun hyvinvointialue arvioi tekevänsä ensimmäisenä vuonna 25 miljoonaa euroa alijäämää – ministeriön mielestä rahaa on riittävästi alueille

Suomi on hallintohistoriansa suurimman uudistuksensa edessä, mutta avoimia kysymyksiä on vielä paljon. Kainuussa ei vielä ole sopeutuslistoja olemassa, vaikka hyvinvointialueet aloittavat kolmen kuukauden päästä ja raha näyttää jo nyt niukalta.

Kainuun hyvinvointialueen johtaja Jukka Lindberg muistuttaa, että lakisääteiset palvelut on hoidettava, oli rahaa tai ei. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Kainuussa on jo vuosien kokemus siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluista etsitään säästöjä, kun rahat eivät riitä. Uuden hyvinvointialueen alku näyttää myös valmiiksi alijäämäiseltä.

– Alijäämää on arvion mukaan noin 25 miljoonaa euroa. Sehän on meidän vähän yli 400 miljoonan budjetissa prosentuaalisesti aika iso summa, mutta meidän rahoituspohja tarkentuu koko ajan, sanoo hyvinvointialueen johtaja Jukka Lindberg.

Lindberg muistuttaa, että myös kulut tarkentuvat ja lopullinen alijäämä selviää myöhemmin. Kaikki lakisääteiset palvelut hyvinvointialueen on hoidettava joka tapauksessa.

– Jos rahoitus ei yllä siihen tasoon, niin sitten teemme ensi vuonna alijäämää, joka sitten toivon mukaan vuonna 2024 ja 2025 korjataan, että emme jää pysyvästi alijäämäiseksi.

Valtionvarainministeriön näkökulmasta hyvinvointialueiden rahoitusmalli on riittävä. Ministeriö ei aio spekuloida alueiden huolilla rahan riittävyydestä, koska kaikki budjetitkaan eivät ole vielä valmiita, vaan ne käsitellään aluevaltuustoissa vuoden loppuun mennessä.

– Lähtökohta on se, että palvelut järjestetään hyvinvointialueilla niin tehokkaasti, että rahoitus riittää. Jos hypoteettisesti kävisi niin, että lakisääteinen rahoitus ei riitä, voidaan käyttää lakiin kirjattuja menettelyjä, sanoo johtava erityisasiantuntija Jussi Lindgren.

Lain mukaan hyvinvointialueilla on oikeus ottaa lyhytaikaista lainaa. Alueella voi myös olla mahdollisuus lisärahoitukseen, jos perustuslain mukaiset riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tai pelastustoimen palvelut vaarantuisivat. Lisärahoituksesta päättää valtioneuvosto.

Raha-asioiden ratkomiseen yhteistyötä

Vasta valittu Kainuun hyvinvointialueen johtaja Jukka Lindberg ei halua arvostella rahoitusvajeesta ministeriötä tai valtiota. Hän uskoo, että raha-asiat ratkeavat hyvinvointialueiden, ministeriöiden ja hallituksen yhteistyössä.

– Oleellista on se, että rahoitus saadaan pitkällä juoksulla mallilleen. Jos siihen tulee yksi alijäämäinen vuosi väliin, niin se ei tätä isoa kuvaa muuta.

Aikataulu on tiukka. Tammikuussa aloittavan Kainuun hyvinvointialueen johtoryhmä aloittaa marraskuussa, mutta Lindberg ei ole halunnut itse tehdä sopeutus- ja leikkauslistoja tulevan johtoryhmän ohi.

– Uskon, että pitäydymme aikaisemmissa ajatuksissa, miten järkeistämme. Sitten katsomme kaikki nurkat ja mahdollisuudet, sanoo Lindberg.

Hyvinvointialueiden johtajien henkeä Jukka Lindberg kuvailee tilanteeseen nähden rauhalliseksi, luottoa asioiden ratkaisemiseksi löytyy.

– Meillä ei ole näköpiirissä sitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa merkittävästi heikennettäisiin uudistuksen myötä.

Muutoksia toimintaan kuitenkin on luvassa, koska valtionvarainministeriökin edellyttää tehokkuutta rahankäytössä. Jukka Lindbergin mukaan soteuudistuksen tuottavuushyödyt on otettava käyttöön.

– Se on myöskin tärkeä näkökulma. Pitää arvostaa, että ministeriöt haluavat nämä tavoitteet saavuttaa.

Lue lisää:

Ylen selvitys: Hyvinvointialueet kertovat tarvitsevansa jopa 1,5 miljardia lisää rahaa ensi vuodelle

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue joutuu miettimään palveluiden järjestämistä tarkkaan – rahoitusvaje yksi Suomen suurimpia

Kainuun hyvinvointialueen ensi vuoden talous on 25 miljoonaa euroa pakkasella – säästöjä löydettävä, valtiolta odotetaan vastaantuloa

Mitä mietteitä hyvinvointialueiden rahoitus herättää? Voit keskustella aiheesta 6. lokakuuta klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle