Hyppää sisältöön

Jopa 150 tuulivoimalaa joutuu odottamaan kytkentää valtakunnan verkkoon vuosia – tuulivoimabuumi toi sähköähkyn voimalinjoihin

Fingrid rakentaa kaksi uutta voimalinjaa länsirannikolta Etelä-Suomeen, mutta ne valmistuvat vasta 5–6 vuoden kuluttua. Viivästys voi aiheuttaa menetyksiä tuulivoimayhtiöille ja kunnille.

Maan voimalinjat ovat kantaverkkoyhtiö Fingridin vastuulla ja hoidossa. Fingridin suurimpia omistajia ovat Suomen valtio ja suomalaiset eläkeyhtiöt. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Sähkön voimaverkkoa on Suomessa 14 000 kilometriä, mutta se ei enää riitä. Etenkin länsirannikolle Porista Ouluun nousee uutta tuulivoimaa niin kiivaaseen tahtiin, että nykyisen kantaverkon kapasiteetti ei pian riitä ottamaan vastaan kasvavaa sähkön määrää.

– Tilanne on käytännössä se, että kantaverkko länsirannikolla on toistaiseksi täynnä, sanoo yksikön päällikkö Petri Parviainen kantaverkkoyhtiö Fingridistä.

Ongelma on, että tuulisähkön tuotanto painottuu länsirannikolle ja pohjoiseen, kulutus Etelä-Suomeen. Fingrid ratkoo pullonkaulaa rakentamalla kaksi uutta voimalinjaa: Yhden Kalajoelta Alajärven kautta Riihimäen tienoille Hausjärvelle ja lyhyemmän Kristiinankaupungista Nokialle.

Mittaa kertyy noin 650 kilometriä ja hintaa noin 500 miljoonaa euroa. Uudet voimajohdot valmistuvat viiden, kuuden vuoden kuluttua.

– Uusia liittymissopimuksia ei tällä hetkellä voida tehdä ennen kuin nämä johdot sieltä valmistuvat. Siellä on potentiaalisia hankkeita, mitkä olisivat käynnistymässä ja liittymässä, mutta käytännössä ne joutuvat nyt odottamaan muutaman vuoden, Parviainen sanoo.

Petri Parviaisen mukaan länsirannikon kantaverkko on toistaiseksi täynnä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Luvat ehtivät vanheta

Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtajan Anni Mikkosen mukaan viivästys voi venyä viiteenkin vuoteen tuulivoimahankkeilla, joilla on jo rakennuslupa ja lainvoimainen kaava. Jos kaavat ja luvat ovat heltiämässä ensi vuonna, viivästys jää muutamaan vuoteen.

– 4–5 vuotta on paljon. Kun luvat ja kaavat ovat taskussa, hanketta lähdetään mielellään rakentamaan mahdollisimman nopeasti. Näin etenkin tässä tilanteessa, kun Suomi tarvitsisi paljon puhdasta sähköntuotantoa, Mikkonen huomauttaa.

– Odottelu koskee tämän hetkisen arvion mukaan noin 150 tuulivoimalaa. Niistä osalla on jo lainvoimainen kaava ja rakentamislupa eli ne olisivat ihan rakentamisvalmiita. Loppujen luvat saavat lainvoiman todennäköisesti noin vuoden sisällä, Mikkonen arvioi.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Kunnille miljoonamenetykset

Mikkosen mukaan yhden voimalan teho on tyypillisesti 6–7 megawattia. Viivästyksen vuoksi nimellinen tehotappio on noin 1 000 megawattia. Loviisan ydinvoimaloiden yhteisteho on samaa luokkaa, vaikkei tuulivoimaloita ja ydinvoimaloita voikaan suoraan verrata.

Viivästys tietää tulonmenetyksiä tuulivoimayhtiöille ja muutakin riesaa.

– Tässä ajassa rakennusluvat ehtivät vanheta, nehän ovat viisi vuotta voimassa. Ainakin rakennusluvat joutuu hakemaan uudelleen ja kunta voi joutua tekemään uudestaan kaavoitusta. Tuulivoimaloiden tekninen kehitys on niin nopeata, että vuonna 2027 rakennettava tuulipuisto näyttää jo erilaiselta kuin tänä vuonna rakennettava.

Lisäksi kunnilta jää saamatta kiinteistöverotuloja jopa useita miljoonia euroja vuodessa kuntaa kohden. Se on iso raha pienelle kunnalle.

Tuulivoimaa on jo liki sadassa kunnassa eli kolmasosassa kaikista. Tuulipuistoja on noin 150.

Fingrid hakeekin nopeampaa ratkaisua ongelmaan.

– Selvitämme parhaillaan eri konsteja nopeuttaa tätä, jotta ei tarvitsisi odottaa. En uskalla luvata mitään, koska selvittelyt ovat kesken, Parviainen kertoo.

Tuulivoiman ennätysvuosi

Tuulivoimaa on viime vuodet rakennettu kiivaaseen tahtiin ja tahti on vain yltynyt.

– Kuluva vuosi on ennätysvuosi. Tänä vuonna on jo valmistunut 154 voimalaa ja 186 on rakenteilla eli yhteensä 340 voimalaa pitäisi valmistua tänä vuonna, Mikkonen ynnäilee.

Viime vuonna nousi 141 tuulivoimalaa ja ensi vuonna pitäisi valmistua 250 voimalaa.

Yhteensä 1 112 tuulivoimalaa oli toiminnassa kesäkuun 2022 lopussa ja kapasiteettia oli 4 037 megawattia.

– Kaiken kaikkiaan Suomessa rakennetaan tuulivoimaa todella kovaa vauhtia: arviomme mukaan 5 000 megawattia täyttyy tämän vuoden lopussa, parin kolmen vuoden kuluttua sitä on 10 000 megawattia ja 2030-luvulla 20 000 megawattia, Parviainen ynnäilee.

Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoima kattaa nyt noin 10 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Vuonna 2025 osuus on ainakin 27 prosenttia.

Lue lisää:

Puolustusvoimat sallii Länsi-Suomeen jopa 10 000 tuulivoimalaa – idän rajamaakuntiin luvataan vain kymmeniä

Suomen ennennäkemätön tuulivoimabuumi on tuonut mukanaan myös paljon valituksia kansalaisilta, mutta vain harva niistä menestyy oikeudessa

Harva kunta vastustaa tuulivoimaloiden tuloa – syynä muhkeat verotulot ja ympäristösyyt

Metsänomistajat penäävät tuulivoimayhtiöiltä kunnon korvauksia maidensa sähkölinjakäytöstä – haluavat vuosivuokraa kertamaksun sijaan

Tuulivoimasta on tullut vaivihkaa rahasampo riutuville kunnille – voimalat tuottavat niin paljon rahaa, että Suomeen syntyy kohta "veroparatiiseja"

Suosittelemme sinulle