Miten selviämme tulevasta talvesta?
Tätä kysymystä eurooppalaiset päättäjät ja kansalaiset pohtivat nyt urakalla.
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n pääjohtajan Fatih Birolin katse on kuitenkin jo ensi vuodessa. Silloin energiatilanne voi olla tulevaakin talvea huonompi, Birol varoittaa Ylen haastattelussa.
– Eurooppalaisilla ei tule olemaan helppoa saada kaasuvarastoja täytettyä ensi vuoden talvea varten.
Birolilla on todennäköisesti ajantasaisimmat tiedot meneillään olevasta energiakriisistä. IEA on energia-alan arvostettu asiantuntijajärjestö, joka tuottaa lähes reaaliajassa tietoa maailman energiamarkkinoiden tilasta.
Birol on myös aiemmin osunut arvioissaan oikeaan. Hän syytti Venäjää Euroopan energiatilanteen heikentämisestä jo ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Koko maailma kilpailee kaasusta
Tällä hetkellä Euroopassa riittää kaasua.
Sodasta huolimatta varastot on saatu täytettyä hyvälle tasolle, noin 90 prosenttiin. Siksi Birol uskoo, että tulevasta talvesta selvitään – mikäli ei tule teknisiä ongelmia tai erityisen kylmää ja pitkää talvea.
Sen sijaan ensi vuonna tilanne on paljon huolestuttavampi. Birol arvioi, että helmi-maaliskuussa kaasuvarastojen täyttöaste on talven kulutuksen vuoksi pudonnut enää noin 20–30 prosenttiin.
Ja uudelleentäyttäminen ei näytä helpolta.
Tuonti Venäjältä on jäissä ja samalla kaasusta käydään kovaa maailmanlaajuista kilpailua. Suuret ostajamaat, kuten Kiina, tulevat niin ikään tuomaan paljon maakaasua, Birol sanoo.
Kaasuvarastojen täyttöaste ja kaasun saatavuus ovat tärkeitä suomalaistenkin kannalta. Mitä vähemmän Eurooppaan saadaan kaasua ja mitä kalliimpaa kaasu on, sitä korkeampaa hintaa mekin maksamme sähköstä.
Birolin mukaan nyt pitää varautua siihen, että energian hinta on korkealla myös ensi vuonna.
– Meidän ei tulisi ajatella vain korkeita hintoja tänä talvena, vaan läpi ensi vuoden.
"Kaikkein suurin häviäjä on Venäjä"
Birolin mukaan Euroopan kannalta pahin uhkakuva toteutuu silloin, jos jäsenmaat ryhtyvät energiapulan hetkellä ajattelmaan vain ja ainoastaan itseään.
– Tämä on riskialtista ei vain energian kannalta, vaan laajemmin, Birol sanoo.
Hän viittaa poliittisesti "riskialttiiseen käyttäytymiseen" ja painottaa, ettei ovea tule avata sellaiseen suuntaan.
– Paras vaihtoehto on, että Euroopan maat vastaavat tämän tyyppisiin kriiseihin yhdessä, solidaarisella tavalla.
Entä kuka on energiakriisin suurin häviäjä?
Birol vastaa hetkeäkään epäröimättä.
– Kaikkein suurin häviäjä on Venäjä. Selvällä erolla muihin.
Birol kertaa faktat Venäjästä ennen sotaa: maailman suurin kaasunviejä, yksi suurimmista öljynviejistä, yksi maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden kulmakivistä.
Mutta nyt se on pelannut itsensä ulos pelistä.
– Venäjä on menettänyt parhaan asiakkaansa, eli Euroopan. Venäjä myi Eurooppaan 75 prosenttia kaasustaan ja 55 prosenttia öljystään. Eurooppa maksoi ajallaan eikä koskaan aiheuttanut ongelmia.
Energiapolitiikan käännekohta
Toisaalta kriisin keskellä muhii myös valtava mullistus kohti parempaa, Birol sanoo.
– Tulevat yksi–kaksi vuotta ovat varmasti vaikeat. Mutta samalla valtiot laittavat valtavia summia puhtaan energian edistämiseen, Birol sanoo.
Yhdysvallat julkisti hiljattain 400 miljardin dollarin paketin vihreän siirtymän teknologian edistämiseen. EU:lla on oma Repower EU -rahoitusohjelma, ja Japanilla ja Australialla omansa.
– Maat eivät halua jämähtää vanhaan teknologiaan, vaan olla mukana uudessa. Uskon että valtiot kilpailevat siitä, kuka saa teknologiajohtajuuden, ja lopulta ilmasto voittaa tässä kisassa kaikkein eniten, Birol sanoo.
Kirimistä riittää.
IEA seuraa reaaliajassa, millä tolalla maailman maat ovat vuosien 2030 ja 2050 energiasektorin hiilineutraaliustavoitteiden täyttämisessä, ja nyt yli viidestäkymmenestä mittarista hyvällä tolalla on vain kaksi: sähköajoneuvojen ja led-valaistuksen yleistyminen.
Kaikissa lopuissa toimet ovat joko täysin tai osittain riittämättömiä.
Birol ei silti vaivu synkkyyteen, päinvastoin. Hän uskoo, että olemme oikealla tiellä.
– Uskon, että olemme historiallisessa käännekohdassa. Energiapolitiikassa on tapahtumassa iso muutos, joka vie meitä kohti puhtaampaa ja varmempaa tulevaisuutta.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Aiheesta voi keskustella torstaihin 6. lokakuuta kello 23 saakka.