Sinebrychoffin taidemuseon näyttely (siirryt toiseen palveluun) Kirsikkapuun alla koostuu Japanin Edo-kauden (1600–1868) kuuluisimpien mestareiden teoksista.
Puupiirroksissa on geishoja, teehuoneita ja kabuki-teatterin näyttelijöitä. Usein maisemakuvia hallitsee Japanin pyhä Fuji-vuori.
Piirrosten kirsikkapuilla on erityinen merkitys japanilaisessa kulttuurissa.
– Kirsikankukat liittyvät Japanissa aivan kaikkeen. Niissä kiteytyy ajatus vuoden kierrosta ja uudesta keväästä, kertoo Sinebrychoffin taidemuseon amanuenssi Salla Heino.
Vuoden tärkein juhla on kirsikankukille omistettu Hanami, jota juhlitaan nykyisin myös Suomessa.
– Japanissa jokaisella uskontokunnalla oli omat symbolinsa kirsikankukille. Ne kuvastivat katoavaisuutta ja kuolevaisuutta ja ikuista elämää.
Tartu hetkeen!
Puupiirrosten tyyliä kutsutaan japanin kielen sanalla ukiyo-e. Se kertoo hetken tarjoamista elämyksistä ja muistuttaa siitä, että tuokioon on tärkeä pysähtyä.
Salla Heino toteaa, että katsojaa puupiirroksissa kiehtoo ajatus hetken ohikiitävyydestä.
– Tässä on se hetki. Voi pysähtyä nauttimaan siitä mitä nyt on, hän sanoo painottaen nyt-sanaa.
Ikivanha japanilainen perinne
Puulaattojen painotaito tuli alun perin Japaniin Kiinasta. 1600-luvun lopulla puupiirrostaiteesta tuli oma ilmaisunsa Japanissa.
Aluksi piirrokset olivat mustavalkoisia ja niihin lisättiin värejä vedoksiin maalaamalla.
1700-luvulla painolaatoissa alettiin käyttää myös värejä.
Puupiirrosten kukoistuskausi liittyy kaupunkilaiselämän ja porvarisluokan syntyyn. Varakkaat yksityiset keräilijät tilasivat taiteilijoilta luonnoksia haluamistaan aiheista ja painattivat niistä vedoksia.
Suomalaiset innostuivat Japanista
Puupiirroksilla on ollut merkittävä vaikutus länsimaisen taiteen kehitykseen 1800-luvulla.
– Länsimaissa ihastuttiin ylipäätään eksoottisiin asioihin, mutta voimakkaasti myös japanilaiseen taiteeseen. Sen ansiosta Kansallisgalleriallakin on oma puupiirrosten kokoelma, Salla Heino toteaa.
Suomalaisista kuvataiteilijoista muun muassa Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) omaksui vaikutteita japanilaisista puupiirroksista.
Myös suomalaiset muotoilijat ovat olleet kiinnostuneita japanilaisesta estetiikasta. Yksi heistä oli keramiikka- ja lasimuotoilija Kaj Franck (1911–1989), jonka suunnittelemissa astioissa näkyy japanilainen pelkistetty muotokieli.
Teokset esillä hyvin harvoin
Kirsikkapuun alla -näyttelyssä on esillä runsas 140 teosta, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Ne kuuluvat Kansallisgallerian ainutlaatuiseen, lähes tuhannen japanilaisen puupiirroksen kokoelmaan.
Puupiirrokset ovat hauraita ja niiden värit ovat erityisen herkkiä valolle. Siksi ne ovat yleisön nähtävänä vain harvoin.
Edellisen kerran Kansallisgallerian puupiirrosten kokoelmaa on esitelty 20 vuotta sitten.
– Teoksia ei voi pitää valossa pitkään. Tämän näyttelyn jälkeen ne laitetaan jälleen lepäämään, Salla Heino sanoo.
Näyttely Kirsikkapuun alla – Japanilaisia puupiirroksia Sinebrychoffin taidemuseossa 15.1.2023 saakka.