Hyppää sisältöön

Jouko Hetta päätti rakentaa saamelaisen turvekodan, johon ei löydy ohjetta netistä – vuosien työn jälkeen kota on valmis

Vuotsolainen Jouko Hetta pääsee ensi kesänä hellettä ja sääskiä pakoon uuteen turpeesta valmistettuun kotaansa. Tänä syksynä Hetta pääsee jo savustamaan lihoja vastavalmistuneessa kodassaan.

Turvekammin rakentaja Jouko Hetta pitää kädessään suurta tuohipalasta.
Jouko Hettan turvekota rakentuu perinteisen korvakodan mallin mukaisesti, eli kokonaan maan päälle.

Vuotsolainen Jouko Hetta on kesän työstänyt perinteistä turvekotaa, joka nykyään on jo lähes harvinaisuus. Tämä on Hettan toinen turvekota.

Nyt valmistuva turvekota rakentuu perinteisen korvakodan mallin mukaisesti kokonaan maan päälle. Hetan perheen vanha turvekota paloi, kun kota vajosi syvemmälle maaperään ja madaltui liikaa.

Turvekodan rakentaminen on aikaa vievää työtä. Työ alkaa materiaalin hankkimisella, minkä parissa Hettalla vierähtikin useampi vuosi.

– Pari vuotta sitten piti ensin nämä puut hankkia. Piti hakea luonnonkäyriä puita. Se on kova homma. Jos itse taivuttaa, ne eivät pysy käyrinä, kertoo Jouko Hetta.

Kodan runko kootaan vierekkäisistä pystypuista, ja ulkopuoli päällystetään turpeella. Hetta on hakenut turvetta omalta jängältään 30–40 neliömetrin suuruiselta alueelta.

– Se on työnä rasittavinta, kun pitää kuokalla ja lapiolla lohkoa, nostella palat ja käsitellä.

Jouko Hetta on polttopuita tehdessään säästänyt luonnonkäyrät puut turvekotaa varten. Kuva: Kirsti Länsman / Yle

Saamelaiset ovat asuneet turvekodissa eli kammeissa, ennen kuin hirsi- ja lautarakennukset yleistyivät. Näin oli esimerkiksi Utsjoella vielä 1950-luvulle asti. Vielä 1970- ja 1980-luvulla ne olivat yleisiä kalastaja- ja porosaamelaisten keskuudessa.

Nykyään turvekodat eivät ole enää yleisessä käytössä, mutta joitakin turvekammeja käytetään vielä esimerkiksi kalastustukikohtana.

Myös Hettan kotipalkisen, Lapin paliskunnan, vasanmerkityspaikoilla on yhä vanhoja turvekotia. Silti Hettalla oli vaikeuksia löytää tietoa kodan rakentamisesta.

– Netissä ei tietoa paljoa ollut. Ilmeisesti niitä ei enää rakenneta. Minulla oli kuitenkin sukulainen, joka aikoinaan kertoi ja neuvoi.

Kota valmistuu juuri sopivasti syksyksi lihojen savustamista varten. Kuva: Kirsti Länsman / Yle

Jouko Hettan kota alkaa valmistua kovaa vauhtia. Valmistuttuaan se voi kestää jopa 50 vuotta. Hettalla on jo tiedossa, mihin kotaa on parasta käyttää.

– Kesällä siellä on hyvä nukkua, kun on kuuma ja aurinko paistaa. Ei tarvitse rankistakaan, kun siellä on niin viileä, ettei sääski viihdy. Lihan savustamiseen se on kuitenkin ensisijaisesti tarkoitettu, sanoo Jouko Hetta.

Mutta miksi tavallinen loudelaavu ei käynyt Hettalle lihansavustukseen?

– Jos louteet jättää paikoilleen, ilma pilaa ne, ja kun ne ottaa irti, on se oma työnsä laittaa ne takaisin. Laiskuus, tokaisee Jouko Hetta.

Korjattu 8.10. klo 22.36 turpeennostoala neliökilometreistä neliömetreiksi.

Suosittelemme sinulle