Hyppää sisältöön
Pääministeri Sanna Marin vastasi oppositiolle omistajaohjauksesta ja sähkön hinnan noususta välikysymyskeskustelussa.
energiapolitiikka

Oppositio moitti välikysymyskeskustelussa hallitusta laiskasta omistajaohjauksesta ja sähkön hinnan noususta

Voit katsoa tallenteen eduskunnan välikysymyskeskustelusta tästä.

Matti Koivisto,Tulikukka Fresnes de,Viivi Koivistoinen
  • PS:n, KD:n ja Liike Nytin välikysymys käsittelee energiapolitiikkaa ja Uniper-kriisin hoitoa.
  • Oppositiopuolueista PS, kokoomus, KD sekä Liike Nyt esittävät hallitukselle epäluottamuslausetta.
  • Hallituksen luottamusäänestys on perjantaina.
  • Perussuomalaiset keskittyi etenkin koviin sähkön hintoihin ja Riikka Purra vaati mm. Suomen irtautumista Euroopan yhteisiltä energiamarkkinoilta: "Kun vuonna 2023 Suomessa aletaan katkoa ihmisten sähköjä, voidaan todeta että ilmastopolitiikka on konkurssissa".
  • Kokoomus keskittyi etenkin kesällä käytyhin Uniper-kriisin neuvotteluihin sekä Suomen kaupassa menettämiin miljardeihin. Olisko kesän neuvottelut voitu hoitua Suomen kannalta paremmin?
  • Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) painottivat, että energian hinnannousun keskeisin syy on Venäjän aloittama sota. Uniperin ostaminen oli virhe, josta päätti aikanaan Fortumin johto.
  • Välikysymyskeskustelun sisältöä on koostettu tähän juttuun.
  • Nettiseuranta on päättynyt, mutta voit seurata salikeskustelua kuvan linkistä sen päättymiseen asti.
Tulikukka Fresnes de

Kohteleeko hallituksen ilmastopolitiikka suomalaisia tasavertaisesti?

PS:n Rami Lehto kysyy, kohteleeko hallituksen ilmastopolitiikka, kuten turpeesta luopuminen ja hiilineutraaliustavoitteet, ihmisiä tasavertaisesti asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

– Samaan aikaan kun syötte ministerilounaitanne ja juotte lattea, köyhin osa suomalaisista joutuu kylmissä torpissaan turvautumaan pettuleipään ja kahvinkorvikkeisiin.

– Tosin EU varmaan kieltää pettuleivänkin valmistuksen, koska siihen tarvitaan puuta, Lehto suomi.

Sanna Marin vastasi mm. perussuomalaisten Lulu Ranteelle, että hallitus tulee pitämään kiinni ilmastotavoitteestaan. Marinin mukaan tähän ovat myös aiemmat hallitukset kiitettävästi pyrkineet.

– Kyllä, me pidämme kiinni hiilineutraaliustavoitteesta, kyllä, me satsaamme uusiutuvaan energiaan ja kyllä, irtaudumme venäläisestä ja kaikesta muusta fossiilienergiasta, koska ilmastokriisi ei valitettavasti ole poistunut päiväjärjestyksestä, Marin vastasi.

Matti Koivisto

Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina

Perjantainen äänestys hallituksen luottamuksesta varmistui, kun kristillisdemokraattien Peter Östman kannatti ryhmäpuheenvuoronsa lopuksi perussuomalaisten Purran tekemää epäluottamuslausetta.

– Kansalaisilla on oikeus saada tietää, mikä Suomen ja Euroopan energiapolitiikassa ja omistajaohjauksessa on mennyt metsään, kun sähkön hinta on järjetön ja lisäbudjetissa puhutaan kymmenestä miljardista, Östman sanoi.

Purran epäluottamuslausetta kannatti omassa puheenvuorossaan myös Liike Nytin Harry Harkimo.

Tätä suurempi yllätys oli kuitenkin se, että Harkimo oli sähkön siirtoverkkojen osalta osin samoilla linjoilla vasemmistoliiton kanssa.

Harkimon mukaan siirtoverkot pitäisi ostaa takaisin huoltovarmuussyistä.

Valtion enemmistöomistama Fortum myi siirtoverkot vuonna 2013.

Kokoomus esitti hallitukselle epäluottamuslausetta, vaikka ei ollut yksi välikysymyksen allekirjoittajista. Pia Kauma halusi tietää, miksei Marin matkustanut kesällä Saksaan, kun Uniper-kriisistä neuvoteltiin.
Tulikukka Fresnes de

Kauma haluaa vielä kuulla tekstiviesteistä, SDP:n Mäkynen: aikooko PS tosiaan irtautua sähkömarkkinasta?

Kysymykset sinkoilevat, kokoomuksen Kauma vaatii pääministeriltä vastausta aikaisemmin esitettyyn kysymykseen, miksi tämä ei matkustanut kesällä Berliiniin neuvottelemaan Fortumin ja Uniperin tilanteesta.

Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen kysyy omistajaohjausministeriltä, olisiko erityyppisellä neuvottelutaktiikalla voitu pelastaa vesivoima ja ydinvoima Uniper-kaupasta.

PS:n Purran mukaan ilmastopolitiikka on konkurssissa ja Suomen siirryttävä energiassa kansalliseen suuntaan eli irtauduttava eurooppalaisilta yhteismarkkinoilta.

Tytti Tuppurainen vastaa, että juuri tässä tilanteessa suurin laskun maksaja on Saksa, ei Suomi.

Suomen omistusten arvo on kuitenkin sulanut, ja se kirjataan tappioksi.

Syyt tähän löytyvät Tuppuraisen mukaan kuitenkin menneisyydestä eli vuodesta 2017 ja Fortumin johdosta, kun se päätti ostaa Uniperin.

– Fortumin johto otti aikanaan valtavan ison riskin, kun se sijoitti Uniperiin.

Grahn-Laasonen painotti, että kokoomus ymmärtää Fortumin olleen kaupasta päättämässä, mutta kesän neuvotteluissa ei ollut kyse enää liiketoiminnasta vaan valtioden välisistä, poliittisista neuvotteluista.

– Silloin Fortum pyysi Suomen valtiota apuun ja silloin Saksan myös valtio oli osapuolena. Tämä on se ero, Grahn-Laasonen selvensi.

SDP:n Matias Mäkynen taas ihmetteli pääoppositiopuolue PS:n esitystä irtautua eurooppalaisesta sähkömarkkinasta.

– Suorastaan vastuuton esitys itseään isänmaallisena pitävältä puolueelta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vastasi myöhemmin, että PS:n esittämä yhteismarkkinoista irtautuminen johtaisi varmasti sähkökatkoihin.

– Se on täysin selkeää, Lintilä summasi.

– Kuitenkin energiakriisin juurisyy on se, että Venäjä on käynnistänyt sodan, ja Putin kiristänyt kaasuhanoja, Tuppurainen toisti vielä kerran.

Matti Koivisto

Vasemmistoliitto ehdottaa Fortumin lunastamista valtiolle

Vasemmistoliitto ehdottaa Fortumin lunastamista pois pörssistä kokonaan valtion omistukseen.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa Mai Kivelä katsoo, että myös sähköverkot tulisi lunastaa valtiolle.

– Pörssiyhtiöiden kohdalla valtion on vaikeaa toimia laajempien yhteiskunnallisten intressien ajajana, kun vastassa ovat osakkeenomistajien kapeammat taloudelliset intressit, Kivelä sanoo.

Sähköverkkojen lunastamista hän perustelee sillä, että luonnollisten monopolien tapauksessa monopolia ei tulisi luovuttaa tahoille, jotka voivat käyttää asemaansa maksimaalisen voiton tavoitteluun.

Valtionyhtiöille ladataan paineita myös vihreiden suunnasta.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitäneen Inka Hopsun mukaan valtio-omisteisten yritysten ei tulisi jatkossa laittaa yhtään uutta euroa kiinni fossiiliteollisuuteen.

Matti Koivisto

Kokoomus vieroksuu välikysymyksen EU-kritiikkiä, esittää epäluottamuslausetta Uniper-neuvotteluiden hoitamisesta

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Pia Kauma perustelee, miksi kokoomus ei allekirjoittanut perussuomalaisten laatimaa välikysymystä.

Ongelmana on tekstin EU-vastaisuus ja ajatus yhteisten markkinoiden rikkomisesta.

– Suomalaiset eivät pärjää paremmin, jos suljemme sähkönsiirtoyhteydet Eurooppaan. Suomi on ollut ja tulee jatkossakin olemaan riippuvainen sähkön tuonnista kylminä pakkaspäivinä. Suomi hyötyy muun muassa norjalaisesta vesivoimasta säätövoimana.

Sen sijaan Kauma esittää epäluottamuslausetta Suomen hallituksen toiminnasta Uniperin kriisin käsittelyssä.

Kokoomus ei ole vakuuttunut siitä, että hallitus ja pääministeri Marin tekivät kesällä kaikkensa suomalaisten kansallisvarallisuuden puolustamiseksi Uniperin kriisissä.

Kesällä neuvoteltiin niin kutsutusta vakauspaketista, jonka tarkoituksena oli pelastaa kohonneiden kaasun hintojen takia pahoihin vaikeuksiin ajautunut valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniper.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastaa kokoomuksen kysymykseen siitä, miten hän osallistui Uniper-kriisin hoitoon kesällä.

Kauma ihmettelee, miksi pääministeri hoiti asiaa tekstiviesteillä eikä matkustanut Berliiniin ”puolustamaan suomalaisten veronmaksajien ja sijoittajien etua”.

– Pääministeri ei keskeyttänyt kesälomaansa, vaikka Uniperin tilanteen ratkaisussa oli kyse miljardien kansallisesta intressistä, Kauma sanoo.

Kesällä Berliiniin matkusti neuvotteluiden ratkaisevassa vaiheessa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

Matti Koivisto

Purra esittää epäluottamusta

Perussuomalaisten Riikka Purra esitti puheenvuoronsa lopuksi odotetusti epäluottamusta hallitukselle. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Pääministeri Marinin vastaus ei tyydyttänyt Marinin jälkeen puhunutta perussuomalaisten Riikka Purraa.

Suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja esitti puheenvuoronsa lopuksi odotetusti epäluottamusta hallitukselle. Mikäli esitystä kannatetaan, äänestetään hallituksen luottamuksesta perjantaina.

Purran mukaan hallitus ei ole energiakriisissä tilanteen tasalla.

– Kuurupiilo komission selän takana jatkuu, vaikka EU-tasolla on järjestetty kriisikokouksia. Siltä suunnalta apua on turha haikailla, Purra sanoo.

Purran mielestä Euroopan sähkömarkkinamalli on epäonnistunut ja siitä olisi irtauduttava, kunnes muualla Euroopassa on korjattu tehdyt virheet.

Epäonnistuminen näkyy Purran mukaan siinä, että Suomessa maksetaan suurempia sähkölaskuja kuin pahemmin saastuttavissa eurooppalaisissa kilpailijamaissa.

Purra roimii Suomen ilmastopolitiikkaa säätö- ja varavoiman alasajosta, minkä takia sähköntuotannossa joudutaan turvautumaan säästä riippuvaisiin tuulivoimaloihin ja tuontisähköön.

– Suunnitelmissa on kiertäviä sähkökatkoja, joita sähkön jakeluyhtiöt tekevät kahden tunnin jaksoissa. Kun vuonna 2023 Suomessa aletaan katkoa ihmisten sähköjä, voidaan todeta, että ilmastopolitiikka on konkurssissa, Purra sanoo.

Matti Koivisto

Marin: Energiakriisi johtuu Venäjästä

Pääministeri Sanna Marin eduskunnan täysistunnossa tänään keskiviikkona. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan energiakriisin keskeinen syy on Venäjä.

Opposition välikysymykseen vastannut Marin korosti vastauksessaan, että fossiilisten polttoaineiden voimakas hinnannousu ei johdu hiilineutraaliustavoitteista tai EU:n toiminnasta.

Marinin mukaan päästöttömiin energianlähteisiin panostaminen on ollut Suomen linjana jo pitkään, mistä hän antoi kiitosta myös edellisille hallituksille.

Sähkön eurooppalaisesta yhteismarkkinasta irrottautuminen johtaisi Marinin mukaan ongelmiin.

– Irrottautuminen johtaisi siihen, että Suomessa ei pystyttäisi kaikkina hetkinä toimittamaan sähköä kotitalouksille, yrityksille ja muille keskeisille toimijoille, Marin sanoi.

Välikysymyksessä ehdotetaan yhteismarkkinan irrottautumisen selvittämistä.

Matti Koivisto

Hallitus vastaa arvosteluun energiapolitiikasta

Energian hinta on ollut yksi kuluvan syksyn kuumimmista poliittisista teemoista. Tänään keskiviikkona keskustelu jatkuu eduskunnassa, kun hallitus vastaa kolmen oppositiopuolueen jättämään välikysymykseen energiamarkkinoiden toiminnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta.

Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymyksessä peräänkuulutetaan hallitukselta toimia sähkölaskujen kohtuullistamiseksi ja moititaan hallituksen aiempia toimia riittämättömiksi.

Välikysymyksessä myös ehdotetaan hallituksen selvittävän mahdollisuutta irtautua väliaikaisesti sähkön eurooppalaisesta yhteismarkkinasta.

Syksyn budjettiriihessä hallitus sopi muun muassa sähkön arvonlisäveron laskusta sekä korkeista sähkölaskuista kärsiville kotitalouksille räätälöidyistä tukimalleista.

Lisäksi välikysymyksessä puidaan valtion omistajaohjauspolitiikkaa ja valtionyhtiö Fortumin Uniper-kriisin aikana tekemiä ratkaisuja. Oppositiopuolueiden mukaan on edelleen epäselvää, reagoiko hallitus Uniperin ongelmiin riittävän voimakkaasti.

Kokoomus ei osallistu välikysymykseen, mutta puolue aikoo esittää oman Uniper-kriisin hoitoon keskittyvän epäluottamuslauseensa.

Lisää aiheesta:

Eduskunnassa perataan Uniper-kriisin ratkaisuja – näin tilanne eteni vakauspaketista kaasuyhtiön kansallistamiseen

Suosittelemme sinulle