Hyppää sisältöön

"Kilpailukartta on muutaman vuoden päästä ihan erilainen kuin nyt" – naiset ovat saamassa uuden seurajoukkuekilpailun ja muita uudistuksia

Naisten seurajoukkuejalkapalloon kaavaillaan Mestarien liigan kylkeen Eurooppa-liigaa. Myös Kansojen liigan tapainen formaatti saatetaan nähdä naisten maajoukkuepeleissä.

Lyon juhli keväällä naisten Mestarien liigan voittoa kahdeksannen kerran peräkkäin. Kuva: IMAGO/Sportimage/ All Over Press

Jalkapallon naisten Mestarien liigan lohkot arvottiin maanantaina Sveitsin Nyonissa. Toista kertaa pelattavaan lohkovaiheeseen selviytyi 16 joukkuetta.

Kuopion Palloseura oli erittäin lähellä tehdä suomalaista jalkapallohistoriaa, kun se kamppaili lohkopaikasta karsinnan toisessa vaiheessa. Itävaltalainen St. Pölten nousi kuitenkin jatko-ottelun 118. minuutilla voittoon ja paineli jatkoon yhteismaalein 3–2.

Muiden eurooppalaisten seurajoukkueiden kohtalona on tahkota vain oman maansa sarjaa ja mahdollisia cup-kilpailuja, sillä Mestarien liiga on naisten ainoa eurooppalainen seurajoukkuekilpailu.

Kuopion Palloseura koki St. Pölteniä vastaan ensimmäisessä osaottelussa kirvelevän tappion lukuisista paikoistaan huolimatta. Kuva: Lehtikuva / Matias Honkamaa

Miehille tarjolla on Mestarien liigan lisäksi Eurooppa-liiga sekä Konferenssiliiga. Pelkästään Mestarien liigan lohkovaiheessa on miesten kilpailussa mukana tuplamäärä joukkueita: yhteensä 32.

Myös Eurooppa-liigan ja Konferenssiliigan lohkovaiheessa on 32 joukkuetta, eli tässä vaiheessa kautta miesten eurooppalaisissa seurajoukkuekilpailuissa on mukana 96 joukkuetta.

– Totta kai naisten Eurooppa-liigalle tai 32 joukkueen lohkovaiheelle olisi tilausta. Naisten Eurooppa-liigasta on keskusteltu ja sitä on nostettu Uefalle säännöllisesti esiin, mutta luulen, että muutama vuosi vielä ainakin menee, Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja kertoo.

– Tällä hetkellä Suomesta vain Kansallisen liigan voittaja pääsee eurokarsintoihin. Olisi hienoa, että myös hopea- ja pronssimitalisti tai Suomen cupin voittaja saisivat mahdollisuuden päästä pelaamaan europelejä. Ne tarjoaisivat aivan uudenlaisen mahdollisuuden tasonmittaukseen paitsi omassa arjessa, myös mahdollisuuden nuoremmille tytöille unelmoida.

KuPS haastoi Mestarien liigan karsinnoissa itävaltalaisen St. Pöltenin tosissaan. Kuva: Tom Seiss/SPP/Shutterstock/All Over Press

Pihlaja muistuttaa, että naisten Mestarien liiga uudistui vasta viime vuonna. Uuden lohkovaiheen lisäksi pelien määrä lisääntyi ja palkintosummat kasvoivat nelinkertaisiksi.

– Täytyy olla iloinen, että myös naisille saatiin lohkovaihe ja kunnollinen kilpailu. Uefa lanseerasi vasta muutama vuosi sitten Time for action -kehitysstrategian ja sitä on menty vasta neljä vuotta. Tekemistä on niin paljon, että se vaatii aikaa. Jos Uefa olisi aloittanut 20 vuotta sitten, olisimme pidemmällä. Se onkin ihan eri kysymys, miksi vasta 2018 alettiin panostaa naisten pelaamaan jalkapalloon, kun laji on keksitty pitkälti yli sata vuotta sitten.

Heidi Pihlaja iloitsee Mestarien liigan kehityksestä, mutta toivoo lisää askeleita. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Naisten jalkapallo on mennyt vauhdilla eteenpäin, ja kehityksen etupäässä olevat suurmaat uhkaavat karata muilta.

– Aika nopeasti 16 joukkuetta tulee täyteen, kun isojen maiden isoja seuroja sinne selviytyy. Pohjoismaista on yhä haastavampaa päästä lohkovaiheeseen Itä-Euroopasta puhumattakaan. Eurooppalaisen kehityksen yhdenvertaisuuden puolesta toivoisin, että paikkoja, joista kisata, olisi enemmän.

Myös muita kehityskohteita

Naisten Eurooppa-liiga ei ole ainoa uusi naisille kaavailtu eurokilpailu. Uefan naisten jalkapallon kehityksestä vastaava johtaja Nadine Kessler vahvisti jo viime syksynä (siirryt toiseen palveluun), että maajoukkueiden karsintasysteemi muuttuu vuonna 2023. Yhtenä vaihtoehtona keskusteluissa nousi Kansojen liigan -tyylinen kilpailu, ja espanjalainen Relevo kertoikin syyskuun puolivälissä, että naisten Kansojen liiga on tulossa (siirryt toiseen palveluun).

– Uefa on varmasti herännyt näihin 20–0-tuloksiin. Toisaalta, kun Helmarit ei selviytynyt MM-kisoihin, seuraavat kilpailulliset ottelut ovat vasta ensi vuoden syksynä. Uefa on alkanut pohtia, miten naisten kalenteriin saisi enemmän kilpailullisia otteluita ja yleisölle enemmän tarjottavaa, Pihlaja kertoo.

– Uskon, että Uefan pöydällä on myös Kansojen liigan malli ja että se nähdään muutaman vuoden sisällä naisten puolella.

Nadine Kessler (oikealla) on luvannut uudistuksia naisten kilpailuihin. Kuva: EPA/All Over Press

Toinen uudistus koskee alle 21-vuotiaiden kilpailua. Naisissa nuorten maajoukkueiden arvokilpailut loppuvat Euroopassa alle 19-vuotiaiden EM-kisoihin. Pojille on tarjolla vielä alle 21-vuotiaiden EM-kisat. Naisissa alle 19-vuotiaita seuraava maajoukkue on alle 23-vuotiaiden maajoukkue, mutta yli 19-vuotiaille nuorten maajoukkueille ei ole tarjolla säännöllistä kilpailutoimintaa.

– Uskon, että Uefa päättää priorisoida ensin jompaankumpaan: tuleeko ensin alle 21-vuotiaiden maajoukkuetoiminta vai seurajoukkueiden Eurooppa-liiga. Uskoisin, että toinen tulee muutaman vuoden sisään ja toinen siitä muutaman vuoden päästä. Kilpailukartta on muutaman vuoden päästä ihan erilainen kuin tällä hetkellä.

Mistä rahat?

Koronapandemia koetteli urheiluseuroja ennennäkemättömällä tavalla, ja juuri kun pandemiasta oltiin päästy yli, Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti Euroopassa energiakriisin.

Seuraukset ovat näkyneet myös seurojen kukkarossa. Suomessa viime kauden hopeamitalisti TiPS luopui sarjapaikastaan vakavien talousvaikeuksien takia. Ruotsissa yleisradioyhtiö SVT:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) moni Damallsvenskan-seuroista painii vakavien talousongelmien kanssa.

– Elämme vaihetta, jossa kansainvälisesti tapahtuu paljon. Kun pelasimme Mestarien liigaa vuonna 2015, teimme tappiota. Tilanne on muuttumassa, mutta kuitenkin vaikea. Miten me käsittelemme alan kasvukipuja? KIF Örebron puheenjohtaja Fredrik Stengarn kommentoi SVT:lle (siirryt toiseen palveluun).

Myös Helmareiden maalitykki Linda Sällströmin edustamalla Vittsjöllä on ollut talousvaikeuksia. Kuva: All Over Press

Heidi Pihlaja uskoo, että kestävän kasvun avulla sudenkuopat on mahdollista välttää.

– Olemme Uefan johdolla rakentaneet business cases of women's football -tutkimusta. Siinä huomataan, että vaikka seuralla ei olisi meritoitunutta miesten seuraa takana, hyvällä kumppanuustyöllä, kaupallistamisella ja ottelutapahtumalla Euroopassa eri seurat ovat onnistuneet rakentamaan kannattavaa toimintaa myös naisten puolella. Totta kai auttaa, jos miesten organisaation rakenne on takana, mutta ei se ole edellytys.

Lue myös:

SVT: Ruotsin jalkapallon pääsarjan naisten joukkueilla talouskriisi – Helmareiden avainpelaajien työpaikat vaarassa

Tässä ovat jalkapallon Mestarien liigan lohkot – Ria Ölingin Rosengård saa huippukovassa lohkossa vastaansa Barcelonan tähdet

Suosittelemme sinulle