Hyppää sisältöön

Suomesta tuli marketkenkien maa – "Me haluamme käytännöllistä ja mukavaa", sanoo muotitoimittaja Sami Sykkö

Suomalaiset ovat vaatimattomia kengänkuluttajia. Ostamme Euroopan maista toiseksi vähiten kenkiä.

Suomalaiset siirtyivät urheilukenkiin
Suomalaiset siirtyivät urheilukenkiin

Suomalaiset ostavat jo lähes puolet kuluttamistaan kengistä urheiluosastolta. Kiinnostus urheilukenkiin ei kuitenkaan ole uutta, vaan niiden nousu alkoi jo 1980-luvun lopulla.

– Urheilujalkineiden ja tennareiden valtakausi alkoi jo Working girl -elokuvasta 1989, jossa Melanie Griffith paineli pitkin Manhattania lenkkareissa ja vaihtoi hississä korkokengät. Silloin naurettiin hassuille amerikkalaisille, kertoo LUT-yliopiston työelämäprofessori ja Fashion Finlandin päätoimittaja Sami Sykkö.

Muotitalo Chanel teki ensimmäiset lenkkarinsa vuonna 2008 ja tarttui trendiin. Nykyään myös muotinäytöksissä nähdään naisilla matalia kenkiä, ja jopa muodin huipulla käytetään Sykön mukaan mukavia jalkineita.

– Se on megatrendi, joka kasvaa ja kasvaa. Ihmiset haluavat käyttää mukavia vaatteita, sanoo Sykkö.

Siroja korkoja näkee entistä vähemmän, sillä suomalaiset haluavat kengiltä mukavuutta.

Pienten tilanne haastava

Muoti on pitkään ohjannut kenkämarkkinoita urheilun suuntaan. Samalla kenkäkaupan rakenne on muuttunut.

– Suomalaiset ostavat kengistä suurimman osan tavarataloista, marketeista ja urheilukaupan puolelta. Verkkokaupalla on markkinoista vajaa 20 prosenttia. Ulkomaalaisten verkkokauppojen osuus tästä on kolme neljäsosaa, kertoo Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.

Korona-aika teki pienten kenkäkauppojen tilanteen aikaisempaa tukalammaksi. Viime vuonna toimintansa lopetti Kookenkä-ketju.

– Korona-aikana ruokakaupoissa oli pakko käydä, ja siinä samalla koettiin turvalliseksi hoitaa myös kenkäostokset, sanoo Kankaanpää.

Lisäksi, kun konttorityö loppui, nahkaisia kävelykenkiäkään ei tarvittu yhtä paljon kuin ennen. Toisaalta ulkoilmassa liikkuminen innosti ihmisiä.

– Parin vuoden koronapandemia on vaikuttanut siihen, että varsinkin ulkoilu- ja juoksupuolella on ollut selkeää kysynnän kohoamista, kertoo oman kauppansa osalta Kotkan Intersportin kauppias Olli Pesälä.

Toisaalta hän kertoo, että nyt on menossa normaalimpi vuosi. Vuodet 2020 ja 2021 olivat hänen mukaansa hyvin poikkeuksellisia sekä kaupan ylä- että alamäissä.

Suomalaiset löysivät korona-aikana rennommat vaatteet ja kengät. Intersport Kotkan kauppias Olli Pesälä kertoo, että urheilukenkien kysyntä on viime vuosina kasvanut. Kuva: Noora Palola / Yle

Juhlakengät kiinnostavat jälleen

Korona-aikana juhlia ei järjestetty, ja silloin myös juhlakengät jäivät hyllyyn. Tämä oli haastavaa perinteisille kenkäkaupoille.

– Nyt huomaan, että ihmisistä on mukava päästä käyttämään pitkästä aikaa juhlakenkiä, kertoo yrittäjä Niina Andersson Miinan kengästä Kouvolasta.

Heilläkin rennompien lenkkikenkien valikoimaa on lisätty viime vuosien aikana, ja edelleen nämä kengät kiinnostavat asiakkaita.

Yrittäjä Niina Andersson kertoo, että kauniita juhlakenkiä kysytään taas. Kuva: Noora Palola / Yle

Palvelu on kilpailuvaltti

Miinan kenkä on perinteinen yhden myymälän kenkäkauppa Kouvolan Myllykoskella. Kenkien erikoisliikkeitä on enää suhteellisen vähän, Kouvolan ja Etelä-Karjalankin alueella vain parikymmentä. Kymmenen viime vuoden aikana niiden määrä on pudonnut koko Suomessa 295:stä 173:een.

– Verkkokauppa on yksi kilpailija. Tähän yritämme vastata asiakaspalvelulla. Asiakas saa heti sopivat kengät mukaansa, kertoo Niina Andersson.

Pienellä paikkakunnalla tulevat esiin myös asiakkaiden erityistarpeet, kuten kengän lestin muoto ja terveysasiat. Miinan kengän asiakas Maarit Rajala kertoo, että asiakastuntemus on suurin syy tulla oman paikkakunnan kauppaan.

– Olen käynyt täällä pikkutytöstä asti. Täällä tunnetaan, millaista kenkää etsin. Minusta on tärkeää, että joka pitäjästä löytyisi näitä pieniä erikoiskauppoja. Ei tarvitse lähteä kiertelemään isoihin marketteihin, hän sanoo.

Suomalaiset vaatimattomia kengän kuluttajia

Suomalaiset ovat Sami Sykön mukaan vaatimattomia kenkien ja muodin kuluttajia. Suhteessa bruttokansantuotteeseen suomalaiset ostavat toisiksi vähiten kenkiä Euroopassa. Meitä vähemmän ostavat vain islantilaiset. Samoin käytämme kenkiin vähemmän rahaa kuin muut eurooppalaiset. Suomalainen kulutti viime vuonna kenkiin keskimäärin 126 euroa.

– Suomi on haastava maa, koska meillä on neljä vuodenaikaa. Olisi kiva laittaa jalkaan ihania kenkiä, mutta jos sataa ja on loskaa, kengät menevät pilalle. Muutenkaan emme oikein välitä koreilusta, emmekä halua ensimmäisenä panostaa ulkoiseen. Me haluamme käytännöllistä ja mukavaa, sanoo Sykkö.

Kengän valinnassa täytyy edelleen huomioida tilanne, vaikka muoti on entistä sallivampi. Kuva: Emilia Korpela / Yle

Kenkävalinta tilanteen mukaan

Muoti on entistä sallivampaa. Silti aina kenkävalinta pitää punnita tilanteen mukaan. Crocsit eivät sovi häihin eivätkä edustustilaisuuksiin, vaan puutarhaan. Samoin lenkkareilla ei mennä tilaisuuteen, jossa on tumman puvun koodi. Kaikki riippuu tilaisuuden laadusta.

– Valkoisia tennareita on jo pitkään käytetty miltei kaikkialla, sanoo Sami Sykkö ja kertoo äskettäin tulleensa Habitare-messuilta.

Siellä hän näki muotoilijoiden ja yritysten edustajien tulleen lavalle puhumaan puuvillakankaisen puvun tai puvuntakin sekä siihen yhdistettyjen valkoisten tennareiden kanssa.

– Sehän on tosi freesi ja nuorekas tapa yhdistää. Tehdä puvusta vähän epäformaalimpi. Sitten, jos on illallinen, tai vaikka lounastilaisuus, voi laittaa nahkakengät.

Kulttuureissakin on eroja. Esimerkiksi Lontoossa, jossa pukeutuminen on konservatiivisempaa, käytetään Sykön mukaan todella paljon nahkakenkiä.

– Kiinnitin juuri huomiota helsinkiläisessä kahvilassa ulkomaalaiseen seurueeseen, jonka jäsenillä oli todella tyylikkäät pukukengät. Niin harvinaista se alkaa jo meidän kulttuurissa olla, intoutuu Sykkö.

Pienen myymälän valtti on asiakastuntemus. Näin kertoo yrittäjä Niina Andersson. Kuva: Noora Palola / Yle

Suosittelemme sinulle