Hyppää sisältöön

Kameravalvontaa ja vierailukielto vesi- ja sähkölaitoksiin – näin Lahti suojaa elämälle tärkeät voimalansa

Avoimuuden aika on huoltovarmuuden kannalta tärkeissä laitoksissa ohi. Lahdessa sekä sähkö- että vesiyhtiön ovet ovat menneet säppiin.

Ilmakuva Lahden vesitornista, mikä valaistu värikkäillä värivaloilla.
Marjo Pirilä selvittää, miten Lahti Energia ja Lahti Aqua ovat varautuneet turvallisuusuhkiin. Kuvaus ja editointi: Janne Nykänen / Yle.

Vesi- ja sähköyhtiöt ovat tiukentaneet turvatoimiaan maailmanpoliittisen tilanteen takia. Yle kertoi viime viikolla kaupunkien varautumisesta turvallisuusuhkiin, mutta yhtiöt kertovat yksityiskohtia varsin niukasti.

Aiemmin toimintaa esiteltiin avoimesti ja puhuttiin jopa avoimesta datasta, jota kuka tahansa voi hyödyntää omiin tarkoituksiinsa. Nyt tilanne on toinen. Kuntaliiton projektipäällikkö Jani Voutilainen sanoo, ettei kaikkea tietoa kannata kertoa.

– Turvallisuusviestintä on kaksiteräinen miekka. Olen itse ollut aina avoimen viestinnän kannalla, mutta nyt maailmantilanteen takia ihmiset ovat heränneet siihen, mitä kannattaa sanoa ja mitä ei, sanoo Voutilainen.

Kuntaliitossa on meneillään Palomuuri 1.0 -projekti, jonka tehtävänä on selvittää ja kehittää kuntien hallinnassa olevan kriittisen infrastruktuurin, erityisesti vesihuollon ja energialaitosten, varautumista kyberturvallisuuden riskeihin.

Projektipäällikkö Voutilainen ymmärtää, että turvallisuustoimista ei pidetä suurta meteliä.

– Kuntalaisten täytyy yleisesti tietää, että huoltovarmuudesta vastaavilla yhtiöillä on velvollisuus varautua. Jos mennään tarkemmalle tasolle, on mahdollisuus, että paljastetaan yksityiskohtia liikaa.

Voutilaisen mielestä yleisellä tasolla tiedottaminen kuitenkin kannattaa, sillä positiivisella turvallisuusviestinnällä voi myös kertoa uhkaa suunnittelevalle vastapuolelle, että ollaan valppaana.

Varautuminen maksaa

Varautuminen ja vartioinnin lisääminen ei ole ilmaista. Kuntaliiton projektipäällikkö Jani Voutilainen uskoo, että varautumisessa tulee nopeasti vastaan liiketalouden realiteetit.

– Varavoimakoneet maksavat tällä hetkellä todella paljon. Ei sellaisia välttämättä haluta ostaa, koska niiden todellinen tarve voi olla kerran kymmenessä vuodessa, jos silloinkaan, sanoo Voutilainen.

Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen ja Lahti Aquan toimitusjohtaja Jouni Lillmann vakuuttavat, että varautuminen ei ole sotkenut taloutta. Lillmannin mukaan varavoimalat ovat vesiyhtiölle normaalia varautumista ja niitä on hankittu yhtiölle vuosia sitten.

Lahti Energian Haikarainen kertoo, että valvontaa tehdään myös tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 8.10.2022 klo 23:een asti.

Suosittelemme sinulle