Lappeenrantaan suunniteltava metanolilaitos on ensimmäinen uusiutuvan metanolin tuotantolaitos Suomessa.
LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen kertoo, ettei prosessissa ole varsinaisesti mitään uutta, sillä kaikki tarvittavat teknologiat ovat olleet käytössä jo pitkään.
– Hassua on se, ettei asiassa ole mitään uutta. Tähän on lähdetty nyt, koska sähkö on edullinen raaka-aine ja se tulee korvaamaan fossiiliset polttoaineet, Laaksonen sanoo.
Lappeenrannan laitoksessa käytettäisiin metanolin raaka-aineina laitoksessa valmistettavaa uusiutuvaa vetyä sekä läheisen sementtitehtaan savukaasuista erotettavaa hiilidioksidia.
Energiayhtiö St1:n mukaan laitoksen hintalappu on noin 125 miljoonaa euroa.
Vuosien tutkimustyö
Työ- ja elinkeinoministeriö päätti tällä viikolla rahoittaa energiayhtiö St1:n Lappeenrantaan suunnittelemaa tuotantolaitosta runsaalla 35 miljoonalla eurolla.
Metanolitehdas rakennettaisiin Lappeenrannan Ihalaisen kaivosalueelle Finnsementin tehtaan yhteyteen. Alue sijaitsee vajaan kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.
Lappeenrantaan suunniteltava tuotantolaitos on syntynyt tiiviissä yhteistyössä LUT-yliopiston kanssa.
LUTissa aiheen tutkimus on alkanut jo vuonna 2014. Neo carbon energy - tutkimusohjelmassa olivat mukana LUT-yliopisto, VTT ja Turun yliopisto.
– Ilmasta ja vedystä on mahdollista tehdä monia aineita, kuten polttoaineita. Aikoinaan meitä pidettiin hassuina, mutta nyt asia on oikeasti realisoitunut, sanoo LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen.
Energiayhtiö St1:n suunnitelma pohjautuu aiempaan, Lappeenrannan Joutsenossa tehtyyn Power-to-X-selvitykseen, jossa LUT-yliopisto oli mukana. Se on sidoksissa myös esimerkiksi tuulivoimahankkeisiin, sillä laitos tarvitsee toimiakseen suuren määrän sähköä.
Sähköä tarvitaan paljon
Metanolin tuotantolaitos tarvitsee vedyn erotteluun paljon sähköä.
Laaksosen mukaan uusiutuvan energian saanti on suuri ongelma koko itäisen Suomen teollisuuden ja tulevaisuuden kannalta.
– Me tarvitsemme uusiutuvaa energiaa. Tutkakysymys pitäisi ratkaista, Laaksonen sanoo.
Laaksonen viittaa tutkakysymyksellä siihen, että Puolustusvoimat ei anna lupaa rakentaa Etelä-Karjalaan tuulivoimaloita, koska ne häiritsevät Puolustusvoimien tutkia.
Vastikään kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja ympäristöministeriö asettivat selvitysmiehen tutkimaan, miten itäiseen Suomeen voitaisiin rakentaa lisää tuulivoimaa.
Rahoitus vielä ehdollinen
Ministeriön rahoituspäätös Lappeenrannan tuotantolaitokselle on ehdollinen, kunnes Euroopan komissio hyväksyy sen.
Rahoituksessa on kyse RRF-energiainvestointituesta. Rahaa myönnetään Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisiin energiainvestointeihin.
Laaksonen pitää hyväksyntää hyvin todennäköisenä.
– Kyseessä on todennäköisesti muodollisuus. Nämä rahat on annettu kansalliselle päätöksenteolle, hän sanoo.
St1:n mukaan yhtiön tarkoituksena on tehdä lopullinen investointipäätös asiassa alkuvuodesta 2024. Tavoitteena on, että laitos olisi toiminnassa vuonna 2026.
Saattaa poikia lisää liiketoimintaa
Lappeenrannan kaupungin mukaan St1:n suunnittelema laitos voi poikia Lappeenrannan seudulle myös lisää uudenlaista liiketoimintaa.
Kehitysjohtaja Markku Heinosen mukaan investointi voi houkutella alueelle muitakin yrityksiä jatkojalostamaan metanolia tai käynnistämään kokonaan uudenlaista kestävää liiketoimintaa.
– Hiilidioksidia on tarjolla usealle muullekin vastaavalle tuotantolaitokselle esimerkiksi metsäteollisuuden tuotantoyksiköissä. Metanolin jatkojalostus ja kemianteollisuuden tuotteiden valmistus voi siis lisätä työpaikkavaikutuksia merkittävästi St1:n nyt ilmoittamia työpaikkoja laajemmaksi, Heinonen toteaa kaupungin tiedotteessa.
St1 on aiemmin kertonut, että laitos työllistäisi rakentamisaikana arviolta 250 henkilötyövuoden verran ihmisiä. Pysyviä työpaikkoja laitokseen syntyy reilut parikymmentä.
Lue lisää: