Hyppää sisältöön

Rakennusten purkubisneksessä on valtavat mahdollisuudet, mutta lakiviidakko vie niiltä tehon: jätteen matka uuteen käyttöön voi kestää 10 vuotta

Purkualalla nähdään, että lainsäädännön pullonkaulat pitää saada ratkaistua pikaisesti, jotta purkujäte saadaan kunnolla kiertoon ja materiaalin elinkaarta kasvatettua.

Purkupiha Oy:n Lahden kierrätysasemalle tulee valtava määrä tavaraa. Kaikki mahdollinen pyritään saamaan kiertoon. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Rakennusten purkaminen on kasvava bisnes, mutta lainsäädännön pullonkaulat hankaloittavat rakennusjätteen kierrätystä.

Moni rakennus on tullut tiensä päähän, ja jatkossa purku-urakoiden määrän ennustetaan lisääntyvän entisestään. Alalle tarvittaisiin kipeästi uusia työntekijöitä. Nyt yrityksiä työllistävät muun muassa 1970-luvun elementtitalojen purkutyöt.

– Aluekohtaisia eroja on, mutta pääosin alalla menee hyvin, toteaa Suomen purkuliikkeiden liiton puheenjohtaja Kai Salmi.

Valtaosa alan yrityksistä on pieniä tai keskisuuria, mutta yksikkökoot ovat kasvussa. Omistajien joukosta löytyy myös ulkomaisia sijoittajia.

– Kyllä tässä jonkinnäköinen keskittyminen on tapahtumassa. Pääomasijoittajien mukaantulo on tehnyt liiketoiminnasta tehokkaampaa ja tavoitteellisempaa. Pienissä yrityksissä aika riittää usein vain toiminnan pyörittämiseen, Salmi kertoo.

Kierrätys on alan yrityksille taloudellinen pakko

Parikymmentä vuotta sitten pienestä aloittanut Purkupiha Oy on hyvä esimerkki kasvuyrityksestä.

Yhtiö on kasvanut yritysostojen myötä ja kuuluu liikevaihdoltaan Suomen suurimpiin. Toiminta-alueena on koko maa, vakituisia työntekijöitä on 150 ja vastaava määrä alihankkijoita. Lahteen kymmenen vuotta sitten perustettua kierrätysasemaa laajennetaan, tekeillä on muun muassa uusi halli.

Lainsäädäntö asettaa purkajille velvoitteita materiaalin keräykseen ja jatkokäyttöön liittyen. Kierrätys on alan yrityksille jo taloudellinen pakko, sillä käsittelemätön jäte tulee kalliiksi.

Sekalaista rakennusjätettä lajitellaan Purkupiha Oy:n kierrätyshallissa. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Purkupiha Oy:llä sekalaisesta rakennusjätteestä saadaan yli 70 prosenttia hyötykäyttöön. Loput massapoltetaan. Erilliskeräyksellä kierrätetään lisäksi esimerkiksi betonia, bitumia ja metallia.

– Kaikki lajitellaan, ja materiaaleista otetaan kaikki hyöty irti, mitä lähtee, kertoo toimialapäällikkö Kari Karppanen.

Kierrätysmateriaalia kertyy, mutta markkinat eivät vedä

Energiajätteestä valmistetulle kierrätyspolttoaineelle riittää kysyntää. Purkupihan asiakkaiden joukossa on niin pieniä kuin isojakin toimijoita.

Kiertotalouden suurin kiinnostus kohdistuukin nyt kierrätysmateriaalien uusiokäyttöön ja tuotekehitykseen, eikä se ole ongelmatonta.

Massaltaan suurin kierto on betonilla, jota voidaan murskata ja kehittää maanrakennuksen tarpeisiin sopivaksi. Toisaalta vaikkapa vanhat, puretut ovet ja ikkunat eivät välttämättä enää ole käyttökelpoisia uusissa rakennuskohteissa.

Sitä, mikä on mahdollista ja vielä taloudellisesti kannattavaa, ei Kai Salmen mukaan aina ymmärretä.

– Rakentamisen standardit ovat muuttuneet. Tavara, joka on ollut 50 vuotta sitten ok, ei enää täytä teknisesti nykyisiä vaatimuksia, Suomen purkuliikkeiden liiton puheenjohtaja sanoo.

Lakiviidakko uusiotuotteiden kehittelyn jarruna

Purkumateriaalien jatkojalostus ja uusiotuotteiden kehittäminen voi olla hankalaa ja kestää kauan. Pullonkaulana on kimurantti lainsäädäntö.

Laki kyllä velvoittaa keräämään ja kierrättämään materiaaleja, mutta ei niiden hyödyntämiseen sen jatkona.

– Esimerkiksi kattohuopaa kerätään jo erikseen, ja siitä on kehitetty asfaltin raaka-aineena toimivaa rouhetta. Volyymia riittää, mutta markkinat vetävät huonosti, kertoo Purkupiha Oy:n markkinointi- ja kehitysjohtaja Kati Tuominen.

Oma haasteensa on tuotteiden hyväksymisketju. Rakennuksesta purettu materiaali on purkujätettä, jota säätelee jätelaki. Kun materiaalia jalostetaan raaka-aineeksi, siirrytään lainsäädännöstä toiseen.

Vastaan tulevat Tuomisen mukaan erilaiset tuotelainsäädännön tulkinnat riippuen siitä, mikä materiaali on kyseessä.

– Se tie on pitkä, hyväksyttämisaika tuotepuolella voi olla 10 vuotta, hän toteaa.

Jos kiertotalouden ketju halutaan saada toimivaksi, myös kierrätetyn materiaalin käyttöä helpottavia säädöksiä ja velvoitteita pitäisi Tuomisen mukaan saada aikaan.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 8.10.2022 klo 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle