Hyppää sisältöön

Nobelin rauhanpalkinnon saaja selviää tänään – veikkailuissa ovat olleet esillä Thunberg ja Tsihanouskaja, mutta yllätyskin on mahdollinen

Norjan Nobel-komitea on valinnut rauhanpalkinnon saajan 343 ehdokkaan joukosta. Ennakkoon on pohdittu liittyisikö palkinto tänä vuonna Vladimir Putinin tai ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan. 

Venäjän toiminta on vaikuttanut rauhanpalkinnon saajan veikkauksiin. Kuvassa venäläistaustaisia mielenosoittajia YK:n Euroopan päämajan edustalla Genevessä syyskuussa. Kuva: Laurent Gillieron / EPA

Tänään selviää saako Nobelin rauhanpalkinnon joku ennakkoveikkailuissa esillä ollut nimi, kuten Greta Thunberg, David Attenborough tai Aleksei Navalnyi. Vai myönnetäänkö maailman ehkä arvostetuin palkinto sittenkin jollekin Suomessa tuntemattomalle hyväntekijälle.

Nobel-komitea ilmoittaa tämän vuoden rauhanpalkinnon saajan tänään Oslossa kello 12 Suomen aikaa.

Palkittava on järjestyksessään 102. Tänä vuonna ehdokkaita oli 343 kappaletta, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein määrä. Ehdotusten joukossa oli 251 henkilöä ja 92 organisaatiota.

Tavallisella ihmisellä ei ole mahdollisuutta ehdottaa Nobelin rauhanpalkintoa. Ehdotuksia voivat tehdä muun muassa parlamenttien ja hallitusten jäsenet, yliopistot ja aikaisemmat rauhanpalkinnon saajat.

Katso miten Martti Ahtisaari reagoi vuonna 2008 tietoon saamastaan rauhanpalkinnosta:

Presidentti Martti Ahtisaari on ainoa suomalainen, joka on palkittu Nobelin rauhanpalkinnolla.

Komitea on pohtinut valintaa kuukausien ajan

Aivan tuoreista teoista tai tapahtumista rauhanpalkintoa ei myönnetä, sillä ehdotukset pitää jättää tammikuun loppuun mennessä.

Palkintokomitean jäsenet ovat kuitenkin voineet tehdä omia ehdotuksiaan vielä tämän jälkeenkin ensimmäisessä kokouksessaan. Tänä vuonna tuo kokous järjestettiin pian sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan helmikuun lopussa.

Palkinnon saajan valitsee Norjan parlamentin nimeämä viisijäseninen raati. Raati raakkaa ehdotuksista ensin 20–30 kandidaatin listan ja kuulee sen jälkeen asiantuntijoita.

Päätös palkittavasta pyritään tekemään yksimielisesti, mutta äänestyskin on mahdollinen. Salaisuuden verho ehdokkaiden ja ehdottajien yllä on vankka, sillä tiedot pidetään salassa 50 vuoden ajan.

Asiantuntijat ovat ennakkoon pohtineet sitä liittyisikö tämän vuoden rauhanpalkinto Venäjän sodan vastustamiseen tai ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.

Palkintosumma on kymmenen miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 920 000 euroa.

Esittelemme 14 spekulaatioissa esillä ollutta henkilöä tai organisaatiota:

Svjatlana Tsihanouskaja

Valkovenäläinen oppositiopoliitikko 40-vuotias Svjatlana Tsihanouskaja haastoi itsevaltaisen Aljaksandr Lukašenkan Valko-Venäjän presidentinvaaleissa kaksi vuotta sitten. Tsihanouskaja hävisi epärehellisissä vaaleissa ja sen jälkeen hän on elänyt maanpaossa.

Tsihanouskajasta ei oikeastaan pitänyt tulla Valko-Venäjän opposition johtohahmoa. Kotiäitinä ollut englannin opettaja nostettiin liikkeen keulille, kun hänen oppositiojohtajamiehensä Sjarhei Tsihanouski pidätettiin toukokuussa 2020. Tällöin Tsihanouskaja astui miehensä tilalle opposition presidentinvaalikampanjan johtoon.

Svjatlana Tsihanouskaja piteli miehensä Sjarhei Tsihanouskin kuvaa Prahassa kesäkuussa 2021. Kuva: Roman Vondrous / AFP

Vaalien jälkeen Lukašenka julistautui voittajaksi ja määräsi turvallisuusjoukot lopettamaan protestit voimakeinoin. EU ja länsimaat pitivät vaaleja epärehellisinä. Tsihanouskaja on jatkanut toimintaansa maanpaosta käsin. Hän on haastanut Lukašenkan ja vaatinut vapaita vaaleja sekä väkivallan käytön lopettamista.

Aleksei Navalnyi

Aleksei Navalnyi on Venäjällä vangittuna oleva oppositiovaikuttaja ja Vladimir Putinin vihollinen. 46-vuotias Navalnyi on kannattajineen vaatinut pitkään demokratiauudistuksia ja korruption kitkemistä.

Runsaat kymmenen vuotta sitten Navalnyi perusti korruptionvastaisen säätiön FBK:n, joka tunnetaan johtaviin poliitikkoihin ja virkamiehiin kohdistuvista paljastuksista. Tämä työ on tullut Navalnyille kalliiksi, sillä hänet yritettiin salamurhata hermomyrkyllä vuonna 2020. Tämän jälkeen hänet kuljettettiin hoidettavaksi Saksaan. Venäjälle palattuaan Navalnyi pidätettiin välittömästi.

Venäläinen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi kuvattuna oikeussalissa Moskovassa helmikuussa 2021. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Hänet tuomittiin viime vuonna yhdeksän vuoden vankeuteen kavalluksesta ja oikeuden halventamisesta. Tätä ennen hänet tuomittiin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi ehdonalaisrikkomuksesta. Navalnyin mukaan tuomiot ovat poliittisia.

Navalnyin julkikuvaa himmentää se, että häntä on arvosteltu ulkomaalaisvastaisuudesta. Tämän seurauksena Amnesty International on muuttanut suhtautumistaan häneen.

Volodymyr Zelenskyi

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin nimi on ollut useissa veikkauksissa Nobelin tämän vuoden rauhanpalkinnon saajaksi. 44-vuotiaasta Zelenskyistä on tullut Venäjän aloittaman sodan jälkeen koko maailman tuntema hahmo.

Zelenskyi yritettiin salamurhata heti hyökkäyksen alussa, mutta hän ei taipunut. Zelenskyi muistetaan avustajiensa seurassa lähettämistään videoviesteistä, joissa hän vahvisti olevansa Kiovassa ukrainalaisten kanssa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui YK:n yleiskokoukselle Ukrainasta videoyhteyden avulla. Kuva: Peter Foley / EPA

Zelenskyi on entisenä näyttelijänä erittäin taitava esiintyjä, mistä on ollut hänelle hyötyä vaikeassa tilanteessa. Putinin aggression vastustaja on puhunut vuoden mittaan toistuvasti videolinkin välityksellä kansainvälisillä foorumeille, muun muassa eri maiden parlamenttien vieraana.

Zelenskyi on ollut vedonvälittäjien suosikki veikkailuissa rauhanpalkinnon saajaksi. On myös arvioitu, että kynnys palkita Zelenskyi tässä vaiheessa sodan jatkuessa on todella korkea.

Simon Kofe

Edellisiä paljon tuntemattomampi politiikan nimi on Tuvalun saarivaltion ulkoministeri Simon Kofe. 38-vuotias Kofe on ollut esillä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Tyynellämerellä sijaitseva pieni Tuvalu on yksi niistä saarivaltioista, jotka ovat vaarassa jäädä merenpinnan alle. Kofe on osannut julkisuuspelin. Hän muun muassa piti YK:n ilmastokokouksessa nähdyn puheen meressä seisten. Hänen tarkoituksenaan oli näyttää, kuinka paljon ilmaston lämpeneminen ja merenpinnan nousu on vaikuttanut Tuvalussa.

David Attenborough

David Attenborough on maailmankuulu luontodokumentaristi, luonnontieteen popularisoija ja antropologi. 96-vuotias Attenborough tunnetaan paitsi BBC:lle tekemistään palkituista filmeistä, myös ikonisesta äänestään. Suomessa Yle on esittänyt hänen dokumenttejaan Avara luonto -sarjassa.

Veteraanidokumentaristi David Attenborough on yrittänyt kiinnittää maailman huomion luontokatoon. Kuva: Yle kuvapalvelu.

Tuoreessa elokuvassaan Attenborough kertoo, miten paljon luontoa on tuhoutunut hänen elinaikanaan. Attenborough on pyrkinyt vaikuttamaan ilmastokriisiin muun muassa puhumalla YK:ssa ja Maailman talousfoorumissa.

Greta Thunberg

Veikkailuissa on ollut vahvasti esillä ruotsalainen nuori ilmastoaktivisti Greta Thunberg. 19-vuotias Thunberg on noussut koko maailman tietoisuuteen nuorten tiedostavana äänenä. Hän on vaatinut päättäjiltä toimintaa eri foorumeilla.

Greta Thunberg johti ilmastomielenosoitusta Italian Milanossa vuosi sitten. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Alun perin Thunberg tuli julkisuuteen aloittaessaan neljä vuotta sitten koululaisten ilmastoprotestit, joissa vaadittiin taistelua ilmastonmuutosta vastaan. Thunberg osoitti tuolloin itse mieltään Ruotsin valtiopäivätalon edustalla perjantaisin, jolloin hän ei mennyt kouluun. Thunberg on ollut esillä rauhanpalkintoveikkailuissa jo kolmen vuoden ajan.

Ilham Tohti

Uiguuriaktivisti Ilham Tohti tuomittiin separatismista elinkautiseen vankeuteen Kiinassa kahdeksan vuotta sitten. 52-vuotias Tohti oli Kiinan hallinnon suorapuheinen arvostelija. Hänen kotimaakunnassaan Xinjiangissa on ollut käynnissä vuosikausia uiguurien kiinalaistamiskampanja.

Vankilassa olevasta Tohtista ei ole kuultu suoraan vuosikausiin, mutta hänen perintönsä elää. Palkinnon myöntäminen uiguuriaktivistille kiinnittäisi huomiota Kiinan sortotoimiin, uudelleenkoulutusleireihin, pakkosterilisaatioihin, katoamisiin ja muihin julmuuksiin uiguurialueilla.

Harsh Mander

Intialainen uskonnollisen väkivallan uhrien puolesta kamppaileva aktivisti Harsh Mander on ollut esillä spekulaatioissa. Hindunationalistisen pääministerin Narendra Modin valtakaudella muslimien asema on vaikeutunut Intiassa, ja maassa on esiintynyt uskontoon perustuvaa väkivaltaa. 67-vuotias Mander on perustanut kampanjan Karwan-e-Mohabbat (Rakkauden karavaani), jonka tavoitteena on tukea ja osoittaa solidaarisuutta viharikosten uhreille.

Hongkongin demokratia-aktivistit

Kiinan painostaman Hongkongin demokratia-aktivisteja pidetään mahdollisina Nobelin rauhanpalkinnon saajina. Kiina määräsi Hongkongiin turvallisuuslain, jonka perusteella demokratialiikettä on tukahdutettu ja aktivisteja on pidätetty.

Mahdollisina palkittavina on pidetty demokratialiikkeen johtohahmoja Agnes Chow Tingia ja Nathan Law Kwun-chungia. Law elää maanpaossa Britanniassa ja Chow on vangittuna poliittisen aktivismin takia.

Demokratia-aktivisti Agnes Chow kampanjoi Hongkongissa tammikuussa 2018. Kuva: Jerome Favre / EPA

Maailman terveysjärjestö

Voisiko Nobelin rauhanpalkinto mennä tänä vuonna jollekin järjestölle? Yksi spekulaatioissa esillä ollut järjestö on Maailman terveysjärjestö WHO. WHO oli keskeisessä roolissa taistelussa koronapandemiaa vastaan.

WHO:n tukeman köyhiin maihin keskittyvän COVAX-ohjelman avulla saatiin jaettua 1,7 miljardia koronarokotetta. WHO:ta on myös arvosteltu koronapandemian yhteydessä. Järjestön esimerkiksi arvioitiin aikailleen viikon ennen kuin se julisti Kiinan koronaepidemien kansainväliseksi hätätilaksi. WHO:ta pidettiin mahdollisena rauhanpalkinnon saajana myös kahtena aikaisempana vuonna.

YK:n pakolaisjärjestö

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on ollut keskeisessä roolissa Ukrainan ja Afganistanin pakolaisten auttamisessa. Ukrainasta sotaa on paennut yli seitsemän miljoonaa ihmistä ja kyseessä on Euroopan suurin pakolaiskriisi toisen maailmansodan jälkeen. UNHCR on palkittu Nobelin rauhanpalkinnolla kahdesti aikaisemmin, vuosina 1954 ja 1981.

Nainen kantoi vettä pakolaisleirillä Jemenissä 14. kesäkuuta. UNHCR on yksi järjestöistä, jotka on nostettu esille spekulaatioissa Nobelin rauhanpalkinnon saajista. Kuva: Yahya Arhab / EPA

Myanmarin varjohallitus

Myanmarin varjohallitusta (englanniksi Myanmar National Unity Government) pidetään mahdollisena rauhanpalkinnon saajana. Varjohallitus muodostettiin, kun Myanmarin sotilasjuntta kaappasi maassa vallan viime vuoden helmikuun alussa.

Tuolloin muun muassa maan tunnetuin johtaja Aung San Suu Kyi, presidentti Win Myint ja suuri joukko demokratiaa tukevia poliitikkoja pidätettiin. Vaalien tulos mitätöitiin ja kenraalit nousivat valtaan. Sotilasjunttaa vastustavat poliitikot ja heidän tukijansa perustivat varjohallituksen, joka toimii paljolti ulkomailla.

Kansainvälinen tuomioistuin

Hollannin Haagissa toimiva YK:n Kansainvälinen tuomioistuin on ollut esillä spekulaatioissa tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Valtioiden välisiä kiistoja käsittelevä Kansainvälinen tuomioistuin voi antaa lausuntoja valtioiden käsittelyyn tuomista asioista.

Kansainvälisen tuomioistuimen katsotaan edistävän rauhaa kansainvälisen oikeuden ja monenkeskisen ongelmanratkaisun kautta. Maaliskuun 16. päivä Kansainvälinen tuomioistuin vaati Venäjää keskeyttämään välittömästi sotatoimet Ukrainassa.

Bellingcat

Tutkivan journalismin sivusto Bellingcat on erikoistunut sotiin ja ihmisoikeuskysymyksiin. Tutkivien toimittajien ryhmä kerää tietonsa lähinnä avoimista lähteistä. Bellingcat tunnetaan muun muassa selvityksistä, joita se teki malesialaisen matkustajakoneen alasampumisesta Itä-Ukrainassa vuonna 2014. Sivusto selvitti myös venäläisen oppositiovaikuttaja Aleksei Navalnyin myrkyttämistä.

Brittiläinen journalisti ja blogin pitäjä Elliot Higgins perusti Bellingcatin vuonna 2014. Kuva: Will Oliver / EPA

Viime vuonna Venäjä julisti Bellingcatin ulkomaiseksi agentiksi pian sen jälkeen, kun riippumattoman Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov oli ottanut vastaan Nobelin rauhanpalkinnon sananvapauden puolustamisesta. Brittiläinen journalisti ja blogin pitäjä Elliot Higgins perusti Bellingcatin vuonna 2014.

Voit keskustella aiheesta huomiseen kello 23.00 saakka.

Jutussa on käytetty lähteinä:

Time: Here Are the Favorites To Win the 2022 Nobel Peace Prize (siirryt toiseen palveluun)

The Week: Who is going to win the 2022 Nobel Peace Prize? (siirryt toiseen palveluun)

Nomination and selection of Nobel Peace Prize laureates (siirryt toiseen palveluun)

Lisää aiheesta:

"Pelaat jääkiekkoa raivaustraktoreita vastaan" – Venäjän lehdistönvapaus on matsi ilman sääntöjä, sanoo lätkämailoja keräävä Nobel-voittaja

Maria Ressa ja Dmitri Muratov ovat tinkimättömiä sananvapauden puolustajia – Tällaisia ovat tämän vuoden rauhannobelistit

Suosittelemme sinulle