Hyppää sisältöön

Mitä tuore kannatusmittaus kertoo kevään vaalituloksesta – Ilmassa merkit kokoomuksen ja SDP:n kärkikahinasta, jota PS:n loppukiri voi uhata

Tutkijan mukaan keskustalla ei ole mitään asiaa seuraavaan hallitukseen ellei sen kannatus nouse nykylukemista.

Sota Ukrainassa on saattanut suosia sekä SDP:tä että epäsuorasti myös oppositiopuolue kokoomusta, koska pääministerillä ja presidentillä on ollut aktiivinen rooli kriisin hoidossa. Kuva: Jyrki Ojala, Nina Bergman / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Eduskuntavaaleihin on enää puoli vuotta. Ylen kannatusmittauksessa kolmen suosituimman puolueen kärki on pysynyt tukevasti samassa järjestyksessä koko kuluvan vuoden: oppositiopuolue kokoomus on pitänyt selkeää ykkössijaa, toiseksi suosituin on pääministeripuolue SDP ja kolmanneksi suosituin opposition perussuomalaiset.

Ennakoivatko näin pitkäksi ajaksi sementoituneet kannatuskäyrät jo jotain tulevista eduskuntavaaleista?

Väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta sanoo, että puolta vuotta aikaisemmin kannatusmittaukset toimivat pikemminkin puolueiden työkaluna kuin vaalituloksen ennustajana.

– Seuraavien kuukausien aikana voi tapahtua vielä vaikka mitä. Toki mielipidemittaukset kertovat, missä kohtaa äänestäjät liikkuvat tällä hetkella ja antavat osviittaa siitä, miten puolueiden tulisi harkita strategiaansa vaalien lähestyessä, Helimäki sanoo.

Sekä kokoomuksen että SDP:n kannatus on kuitenkin ollut pitkään suhteellisen vakaata. Tyypillisesti hallitusvastuu karsii kannatusta, mutta juuri nyt SDP:n suosio on korkeampi kuin 2019 vaaleissa.

Vakaat kannatuskäyrät voivat ennakoida vaalikevättä siinä tapauksessa, ettei mitään odottamatonta tapahdu, sanoo valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.

– Ilmassa on merkkejä siitä, että kärkipaikasta kisaavat kokoomus ja SDP, ja kokoomus lähtee kisaan selvänä suosikkina.

– Toisaalta perussuomalaisten nousutrendi voi uhata SDP:tä.

Väitöskirjatutkija Theodora Helimäki ja professori Kimmo Grönlund arvoivat puolen vuoden päästä koittavien eduskuntavaalien näkymiä Ylen kannatusmittauksen perusteella.

PS ollut loppukiripuolue

Samaan hengenvetoon Grönlund lisää, että puolessa vuodessa isotkin muutokset ovat mahdollisia.

Esimerkiksi Ruotsissa syyskuun vaalitulos oli aivan toinen kuin mittaukset keväällä osoittivat. Vaaleissa perussuomalaisten sisarpuolue ruotsidemokraatit nousi toiseksi ja oikeistoblokki sai äänestäjien enemmistön, vaikka sosiaalidemokraatit olivat yksittäisistä puolueista suurin.

– Oikeistopopulististen puolueiden kannatus nouseekin usein viime hetkellä. Niiden vaalitulosta on vaikeampi ennustaa kuin vanhojen puolueiden, Grönlund sanoo.

Juuri PS:n osalta kevään 2019 vaalitulos oli aivan toista kuin mittaukset puolta vuotta aikaisemmin. Lokakuussa 2018 puolueen kannatus oli alle kymmenen prosenttia, vaaleissa 17,5.

– Perussuomalaisten tulos vanhojen puolueiden haastajana riippuu siitä, millaisia asiakysymyksiä vaaleissa nousee esiin eli saavatko he välitettyä kannattajilleen viestiä, Helimäki sanoo.

Sen sijaan tammikuussa pidettyjen aluevaalien sote-teemoilla perussuomalaiset eivät saaneet kannattajiaan liikkeelle. Suosio putosi noin 11 prosenttiin, vaikka puolta vuotta aikaisemmin kannatusmittauksissa liikuttiin 18 prosentin tuntumassa.

Niinistö on voinut epäsuorasti auttaa kokoomusta

SDP:n ja kokoomuksen kannattajakunnat ovat pysyneet koko vuoden ajan näiden puolueiden takana.

Grönlundin mukaan vaikuttaa siltä, että vaikka esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin (sd.) bilekohu ärsytti osaa äänestäjistä, se ärsytti lähinnä heitä, jotka eivät muutenkaan äänestäisi Marinia tai SDP:tä. Päinvastoin kohu saattoi jopa vahvistaa niiden tukea, jotka alun perinkin Marinista ja tämän politiikasta pitivät.

Kahden puolueen vakaan kannatuksen syynä voi olla se, että niin Sanna Marin kuin presidentti Sauli Niinistökin ovat olleet näkyvissä rooleissa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Suomi haki keväällä Niinistön ja Marinin johdolla sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

– Sota suosii pääministeripuoluetta, mikäli pääministeri osaa tehdä siinä tilanteessa oikeanlaista politiikkaa.

– Niinistöllä taas on ollut Nato-prosessissa aktiivinen rooli. Se voi olla epäsuorasti auttamassa kokoomusta, Grönlund pohtii.

Keskustalla "ei asiaa" seuraavaan hallitukseen

Sekä keskusta että vihreät ovat painavista ministerinsalkuistaan huolimatta madelleet matalissa kannatusluvuissa.

Kumpikin puolue on jäänyt hallituksessa kriisien jalkoihin, sanoo Theodora Helimäki. Ensin vihreiden ilmastopolitiikalta ja keskustan maatalouspolitiikalta vei päähuomion korona, nyt sota Euroopassa.

Ylipäänsä keskusta on Helimäen mukaan arvoiltaan liberaalin ja punavihreän nykyhallituksen outolintu.

– Keskusta on outo puolue muiden muassa. He eivät ole saaneet omille kannattajilleen keskeisiä kysymyksiä esiin, koska on pitänyt päättää suurista kriisikysymyksistä.

– Myös vihreiden vaalilupaukset ovat horjuneet maailmantilanteista johtuen, Helimäki sanoo.

Keskustan minäkuva "tuskin apupuolueen luokkaa"

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja kuvaili keskustan tuoretta 10,3 prosentin kannatusmittausta "modernin mittaushistorian pohjalukemaksi".

– Puolueen minäkuva ei varmasti ole tällaisen kymmenen prosentin apupuoleen luokkaa, arvioi Grönlund keskustan tukalaa tilannetta.

Vihreiden kannatus taas on pari prosenttiyksikköä kevään 2019 eduskuntavaaleja matalampi.

Keskusta ja vihreät ovat voineet jopa syödä toistensa kannatusta, kun toiselle puolueelle tärkeiden tavoitteiden ajaminen näyttää toisen kannattajien silmissä näpertelynä.

Yksi syy keskustan kannatusalhoon voi olla päätös lähteä hallitukseen kevään 2019 vaalitappiosta huolimatta.

– Keskusta on ehdottomasti ollut väärässä hallituksessa koko ajan. Vaalidemokratian perusluonteeseen kuuluu, että vaalituloksella kuuluu olla väliä. Kun keskusta hävisi, sitä ei olisi pitänyt pyytää, eikä sen mennä hallitukseen, Grönlund sanoo.

Jos keskustan kannatus ei nouse nykytasosta, puolueella ei ole Grönlundin mukaan asiaa seuraavaan hallitukseen.

– Luulen, että siitä pitävät huolen sekä seuraava pääministeri että keskusta itse.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 7. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Analyysi: Kannatusmittaus lupailee hallitukselle vaikeita aikoja ennen seuraavia vaaleja – ja siksi odotettavissa on irtiottoja

Ylen kannatusmittaus: Keskusta on mittaushistorian pohjalukemissa, perussuomalaisten kannatus noussut

Suosittelemme sinulle