Maailmanlaajuiset protestit Iranin hallitusta vastaan alkoivat, kun islamistihallinnollisen Iranin siveyspoliisit murhasivat 22-vuotiaan kurdinaisen Jina (Mahsa) Aminin. Myös Suomessa on järjestetty mielenilmauksia, mutta somessa saamieni tietojen mukaan tieto niistä ei ole saavuttanut suomalaisia siinä mittakaavassa, kuin Suomen iranilainen yhteisö olisi toivonut.
On hirvittävän helppoa todeta, että siellä ne iranilaisnaiset kapinoivat islamia ja hijabia vastaan, se on heidän taistelunsa, ei meidän.
Länsimaissa on pitkät perinteet sillä, että Lähi-itää pidetään alueena, jolla on omat sisäiset ongelmansa, eivätkä ne koske meitä.
On hirvittävän helppoa todeta, että siellä ne iranilaisnaiset kapinoivat islamia ja hijabia vastaan, se on heidän taistelunsa, ei meidän. Iranilaiset naiset eivät kuitenkaan taistele vain hijabia tai edes islamia vastaan, vaan demokratian ja itsemääräämisoikeutensa puolesta.
Protesteissa vastustetaan islamistihallinnollista Irania ja islamin käyttöä poliittisen vallankäytön välineenä. Protestien juurisyy ei ole islam, vaan se, millä tavalla uskontoa tulkitaan ja miten sillä oikeutetaan monimutkainen autoritäärinen valtakeskittymä.
Myös Suomessa on välttämätöntä oppia tunnistamaan islamistinen hallinto ja sen vallankäyttö ilman islamofobian lietsomista ja ihmisten uskonnonvapauteen kajoamista.
Protestit eivät siis kohdistu vain huivipakkoon tai sen poistamiseen. Protestit kohdistuvat Iranin islamistiseen hallitukseen.
Vielä 1950-luvulla iranilaiset naiset pukeutuivat länsimaalaisittain. 1979 islamistisen vallankumouksen jälkeen naisille asetettiin huivipakko ja heiltä vietiin muun muassa oikeus matkustamiseen ja työskentelyyn. Iranin valtion tulkinnat islamista muuttuivat hyvin vanhoillisiksi.
Hallintoa on kritisoitu viime vuosina ahkerasti.
2009 Iranin keskiluokka osoitti mieltään ihmisoikeusvastaista presidenttiä Mahmoud Ahmadinejadia vastaan. Vuosina 2017-2019 Iranin köyhien alueiden mielenosoitukset koskivat bensan hintaa ja naisten tiukkoja pukeutumissääntöjä.
Nyt Jina Aminin murhan jälkeen protestit eivät koske enää vain naisia tai tiettyjä yhteiskuntaluokkia. Kaduille ovat lähteneet kaikki. Mellakoissa on tähän mennessä pidätetty reilusti yli tuhat ihmistä ja niissä on kuollut kymmeniä ihmisiä. Miksi nämä protestit kokoavat yhteen iranilaiset yli sukupuoli- ja luokkarajojen?
Tutkimuksessa selvisi, että lähes 90 prosenttia iranilaisista piti demokraattista poliittista järjestelmää hyvänä tai erittäin hyvänä järjestelmänä, kun taas vajaat 70 prosenttia iranilaisista piti uskonnollisiin lakeihin perustuvaa hallintoa huonona tai erittäin huonona.
Keväällä 2022 hollantilainen tutkimusyhteisö GAMAAN the Group for Analyzing and Measuring Attitudes in Iran selvitti iranilaisten asenteita Iranin poliittista järjestelmää kohtaan. Tutkimuksessa selvisi, että lähes 90 prosenttia iranilaisista piti demokraattista poliittista järjestelmää hyvänä tai erittäin hyvänä järjestelmänä, kun taas vajaat 70 prosenttia iranilaisista piti uskonnollisiin lakeihin perustuvaa hallintoa huonona tai erittäin huonona. Fundamentalistiuskonnollinen valtio on siis Iranissa vain harvan toive.
Islamistihallinnollinen Iran rajoittaa kansalaistensa elämää. Palkittu kuvajournalisti Meeri Koutaniemi julkaisi lokakuun alussasosiaalisen median kanavissaan kuvia Iranin hiljaisesta vastarinnasta. Koutaniemen dokumentaarisessa projektissa taltioitiin nuorten aikuisten pyrkimystä elää omannäköistään elämää hallituksen kontrollin ja jatkuvan vankeus-, pahoinpitely- ja kuolemanrangaistusuhan alla.
Reportaasissa käsiteltiin vapautta kontrollin sisällä. Koutaniemen kuvissa ei mellakoitu kaduilla. Sen sijaan niissä tanssittiin perheenjäsenten kanssa, urheiltiin kerrostalon kellariin salaa rakennetussa kiipeilykeskuksessa ja vietettiin aikaa ystävien kanssa.
Suuri osa iranilaisten nuorten arjesta tapahtuu suljettujen ja salaisten ovien takana. Monet käyttävät keskenään sovelluksia, joissa poliisien lähelläolosta voi varoittaa kollektiivisesti jaetun kartan avulla.
Iranilaiset ihmiset taistelevat tällä hetkellä Iranin ja tulevaisuutensa puolesta. Eivät he tavoittele kuuta taivaalta. Sen sijaan he tavoittelevat oikeutta esimerkiksi tanssiin, lauluun, sananvapauteen, avioeroon, pukeutumiseen, työhön ja oikeudenmukaiseen oikeusjärjestelmään.
Jina Amini ei kuollut vain hijabin vuoksi. Hän kuoli siksi, että hänen kehollista itsemääräämisoikeuttaan rajoitettiin.
Naisten ja vähemmistöjen kehollinen itsemääräämisoikeus ei ole itsestäänselvyys missään päin maailmaa, edes Suomessa. Viimeksi syyskuun lopussa Perussuomalaisten ja Keskustan oikeistokonservatiivit vallanpitäjämiehet halusivat rajoittaa naisten oikeutta aborttiin.
Kuten Meeri Koutaniemi totesi, taistelu iranilaisten oikeuksista ei ole vain paikallinen. Se on maailmanlaajuinen muistutus siitä, että vapautta ei anneta, jos sitä ei yhdessä vaadita.
Emmi Nuorgam
Kirjoittaja ajattelee, että Iranin huivipakko, Intian huivikielto ja Suomen uimapukupakko ovat kaikki sukua toisilleen. Kaikissa niissä miehet määräävät, miten naisten tulee pukeutua.
Kolumnista voi keskustella 11.10. klo 23.00 saakka.