Hyppää sisältöön

Jokerit ei ole ainoa, joka haluaa SM-liigaan – kaksi Mestis-joukkuetta ilmoittaa tavoittelevansa liigapaikkaa

Kiekko-Espoon tavoitteena on jättää lisenssihakemus SM-liigaan vuoden päästä. Joensuun Kiekko-Pojat pyrkii olemaan liigakelpoinen kuluvan vuosikymmenen puolella.

Kiekko-Espoon tavoitteena on pelata SM-liigassa kaudella 2024–25. Kuva: All Over Press

Yle Puheen Jääkiekkokierros seuraavan kerran 7. lokakuuta klo 18. Kuuntele lähetystä tästä linkistä.

Yksi alkusyksyn kuumista puheenaiheista on ollut uusien joukkueiden mahdollinen liittyminen jääkiekon SM-liigaan. Keskustelun keskipisteessä pyörivät Helsingin Jokerit sekä Kiekko-Espoo.

Spekulaatio mahdollisesta joukkuemäärän lisäämisestä jo kaudelle 2023–24 loppui SM-liigan ilmoitukseen, että sarjan ulkopuolelta jätettyjä lisenssihakemuksia ei tänä syksynä oteta vastaan. SM-liigassa pelaa siis tulevallakin kaudella 15 joukkuetta.

Mestiksessä nyt kolmatta kauttaan pelaavan Kiekko-Espoon puheenjohtaja Ami Rubinstein on seurannut tarkasti keskustelua SM-liigan lisenssihakemusten ympärillä. Vuoropuhelua liigan suuntaan on pidetty tasaisesti kuluvana syksynä.

– Keskusteluita on käyty lähtien meidän tavoitteistamme sekä tämän projektin rakentamisesta. Liigassa ollaan oltu tietoisia meidän kiinnostuksestamme mahdollista lisenssihakua kohtaan vuoden päästä, Rubinstein avaa Kiekko-Espoon tilannetta.

Kiekko-Espoo pelasi perustamisensa jälkeiset kaksi kautta kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Suomi-sarjassa. Vuonna 2018 seura asetti tavoitteekseen liigakelpoisuuden kuudessa vuodessa.

– Se aikataulu on pysynyt samana, kertaa Rubinstein.

Espoossa rakennettu kiihtyvällä tahdilla

Mestiks-joukkueiden budjetit ovat lähtökohtaisesti kaukana SM-liigan vastaavista. Seuroissa ja ottelutapahtumissa töitä tehdään osittain vapaaehtoisten voimalla ja pelaajapalkkiot ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kulukorvaustasoa.

Espoon kaksi edellistä kiekkoprojektia, Espoo Blues ja Espoo United, päättyivät konkurssiin. Näistä oppineena nykyisen Kiekko-Espoon taloutta rakennetaan maltillisemmin.

– 2018 aloitimme vähän yli 200 000 euron budjetilla ja viime vuonna olimme 650 000 euron kieppeillä, toteaa 45-vuotias Rubinstein.

SM-liigajoukkueet operoivat tällä kaudella 1,45–2,8 miljoonan euron pelaajabudjeteilla. Matka liigatasolle on siis pitkä.

Mahdollista liiganousua ja sen edellyttämiä vaatimuksia varten Espoossa on varauduttu kiristämään tahtia.

– Olemme nostaneet lisää pääomaa pohjalle. Sitä kautta voimme toteuttaa tarvittavia kehitystoimenpiteitä, että vuoden päästä voimme laittaa liigalisenssin sisään, Rubinstein toteaa.

Kiekko-Espoon pelaajia harjoituksissa syyskuussa. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle
Kiekko-Espoon puheenjohtaja Ami Rubinstein kertoo seuran liigavisiosta. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Uusi halli avaa Kiekko-Pojille mahdollisuuden

SM-liigan uusimmat tulokkaat Mikkelin Jukurit (2016), Kouvolan KooKoo (2015) ja Vaasan Sport (2014) ovat luiskahtaneet liigakartalle urheilullisen menestyksensä ansiosta, mutta ilman karsintoja. Maantieteellisesti tulokkaista vain Vaasan Sport täytti liigakartalta selkeän tyhjiön Pohjanmaalla.

Tällä hetkellä tyhjä kohta osuu Pohjois-Karjalaan, ja tulevaisuudessa myös Joensuun Kiekko-Pojat hamuaa paikkaa SM-liigasta.

JoKP:n kotiluola, Mehtimäen neljäkymmentävuotias jäähalli, peruskorjataan kuluvan kauden jälkeen. Kiekko-Poikien toimitusjohtajan Mika Kupiaisen mukaan remontti mahdollistaa tulevaisuuden liigakiekkoilun Joensuussa.

– Keskusteluihin Jokereista ja Kiekko-Espoosta voidaan jatkossa lisätä meidät mukaan, Kupiainen täräyttää.

– Halliremontti antaa meille hyvän pohjan rakentaa tulevaisuutta.

Taustalla olympiavoittaja

Kiekko-Poikien taustalla häärii kokeneita ammattipelaajia, kuten olympiavoittaja Miro Aaltonen ja kolme Suomen mestaruutta torjunut maalivahti Tomi Karhunen.

Mika Kupiaisen toivelistalla olisikin seuran kehittämisen lisäksi saada koko maakunta mukaan unelmoimaan liigapaikasta.

– Pyrkimyksenä on haalia kumppaneita ja faneja koko Pohjois-Karjalasta, Kupiainen painottaa.

Entinen liigapelaaja Kari Martikainen valmentaa Joensuun Kiekko-Poikia Mestiksessä. Kuva: Jami Ivanoff / All Over Press

Vaikka Joensuussa pelataan pääsarjaa niin koripallossa kuin pesäpallossakin, edellisen kerran Mehtimäellä nähtiin paikallista pääsarjakiekkoa yli kolmekymmentä vuotta sitten kaudella 1991–92.

– Tuntuu, että kaupungissa on patoutunutta kysyntää liigakiekolle. Joensuu on kova urheilukaupunki, mutta se on erityisesti kiekkokaupunki.

Mestis-seurat toivovat uutta sarjajärjestelmää

Yksi suurista kysymyksistä suomalaisessa jääkiekossa liittyy sarjajärjestelmään. Tällä hetkellä SM-liiga on suljettu sarja, johon ei voi karsimalla nousta.

Yle Urheilun tekemien haastatteluiden mukaan useiden Mestis-joukkueiden toivelistalla ovat tulevaisuudessa kahden kovan sarjan rakentaminen ja avoimet karsinnat.

Vaikka liigapaikkaa avoimesti tavoittelee tällä hetkellä vain kaksi joukkuetta, tulevaisuudessa tilanne voi muuttua.

Rovaniemen Kiekon tuore toimitusjohtaja Janne Hyvärinen myöntää, että seura ei ole vielä valmis SM-liigaan.

– Virallista SM-liigasuunnitelmaa ei vielä ole, mutta uskoisin, että kuluvana syksynä laadittavasta viisivuotissuunnitelmasta se löytyy, Hyvärinen kertoo.

Ryminällä Mestiksen kärkiseurojen joukkoon noussut Imatran Ketterä haluaa olla mukana, jos sarjauudistus tarjoaa mahdollisuuden pelata kahta kilpailullista sarjaa esimerkiksi 10+10 menetelmällä.

Tällaisessa systeemissä mukana olisi 20 parasta suomalaisjoukkuetta, jotka jaettaisiin kahteen eri sarjaan.

– Ehdottomasti haluamme päästä haastamaan isompia urheilullisesti, jos se mahdollisuus tulee, sanoo Ketterän puheenjohtaja Mikko Partanen.

KHL-taipaleensa viime kauteen Venäjän hyökkäyssodan takia päättänyt Jokerit ei pelaa tällä hetkellä missään. Kuva: All Over Press

Kenelle portit aukeavat?

Tällä hetkellä jääkiekon kahdella korkeimmalla sarjatasolla pelaa yhteensä 29 joukkuetta. Niistä viisitoista pelaa SM-liigaa, neljätoista puolestaan Jääkiekkoliiton alaista Mestistä.

Kun yhtälöön lisätään vielä Mestis-paikkaa tavoitteleva Jokerit, joukkuemäärä nousee kolmeenkymmeneen.

Jos Jokerit, Kiekko-Espoo ja Kiekko-Pojat nousevat jollain aikavälillä SM-liigaan, pääsarjassa olisi 18 joukkuetta. Se on paljon. Tästä syystä sarjajärjestelmän uudistaminen on jälleen tapetilla.

Tällä hetkellä sarjajärjestelmän tulevaisuutta voi kuitenkin vain arvailla. Varmaa on se, että alhaalta halutaan ylöspäin.

– 4–7 vuotta on se aikajänne, jolla paikkaa SM-liigasta tavoitellaan, Kiekko-Poikien toimitusjohtaja Kupiainen linjaa.

Kiekko-Espoon puheenjohtajan Ami Rubinsteinin mukaan kirkkaammat valot siintävät toivottavasti jo nurkan takana.

– Tavoite on se, että kaudella 2024–25 Espoossa pelataan taas SM-liigaa. Silloin tulee kuluneeksi 40 vuotta Kiekko-Espoon alkuperäisestä perustamisesta. Siihen me tähtäämme.

Lue myös:

Kiekko-Espoo kaappasi nimekkään hyökkääjän – MM-hopeamitalisti Tommi Huhtala kertoo, miksi valitsi Mestiksen

Alle 20-vuotiaiden pelaajien määrä jääkiekon SM-liigassa on kasvanut hurjaa vauhtia – mestarivalmentaja huolissaan nuorten valmiuksista

Suosittelemme sinulle