Hyppää sisältöön

Headhuntereista huolimatta Oulun kaupunginjohtajahaku jäi vaisuksi – kaupungissa ihmetellään, miksi näin kävi

Suurimpien kaupunkien johtoon ei yleensäkään ole paljoa hakijoita. Avoimen hakumenettelyn uskotaan karsivan potentiaalisia kaupunginjohtajia.

Oulussa pohditaan viikonlopun yli, miten vaisusti sujuneen kaupunginjohtajahaun kanssa edetään. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Oulussa pohditaan nyt monella taholla, miksi kaupunginjohtajan pesti ei kiinnostanut hakijoita.

Keskiviikkona päättyneeseen määräaikaan mennessä tehtävään haki 13 henkilöä, joista noin puolet ei täytä kelpoisuusvaatimuksia.

Myöskään nykyinen kaupunginjohtaja Päivi Laajala ei hakenut paikkaa. Vielä pari päivää ennen hakuajan päättymistä hän kertoi pohtivansa asiaa.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo, että tässä voi piillä yksi syy siihen, miksi hakemuksia ei jätetty enempää.

– Jotkut varmasti ajattelivat, että istuva kaupunginjohtaja jatkaisi, eivätkä halunneet lähteä kilpailemaan hänen kanssaan.

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä on samoilla linjoilla.

– Hänen kollegansa ja muutkin, jotka harkitsivat hakemista, ovat arvostaneet tilannetta ja se on varmasti vaikuttanut hakijoiden määrään ja ehkä omalla tavallaan myös laatuunkin.

Vehkaperän mukaan nimiä ja ehdotuksia rekrytointilistalla pyöri melko paljon.

Apuna on käytetty headhuntereita, kuten merkittävissä tehtävissä on yleensä tapana, Vehkaperä kertoo.

Maanantaina ratkaisuja etenemisestä

Oulun kaupunginjohtajahaun etenemisestä päätetään maanantaina.

Mirja Vehkaperä sanoo, että vaihtoehtoja edetä on useita.

– Paikka laitetaan uudelleen auki tai edetään nyt tehtävään hakeneiden kanssa haastatteluun. Pidän myös mahdollisena, että tehtävä täytetään suostumuksella.

Vehkaperän mukaan yhtään tehtävään suostumuksen antanutta henkilöä ei tällä hetkellä ole.

Oulun valtuustoryhmissä ollaan vaitonaisia sen suhteen, miten Oulun uuden kaupunginjohtajan haku on sujunut.

Suurimmat puolueet aikovat muodostaa asiasta mielipiteen viikonloppuna tai sen jälkeen.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sami Pikkuaho totesi, että henkilökohtaisesti hän odotti enemmän hakijoita kuntapuolelta.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Raudaskoski puolestaan pohti, että vähäinen hakijamäärä noudattelee kunta-alan tämänhetkistä trendiä.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom on seurannut kunnanjohtajan tehtäviin hakeneiden määriä ja hänen mukaansa ne ovat pienentyneet.

Yksi syy on se, että paikkoja on ollut paljon tarjolla.

– Kuntakentällä on ollut paljon vaihtuvuutta ja hyvinvointialueilla on ollut kovia virkoja tarjolla.

Pekola-Sjöblomin mukaan on tyypillistä, että suurimpien kaupunkien johtoon hakijoita ei ole paljoa.

Esimerkiksi Hämeenlinnan johtoon oli vuosi sitten kahdeksan hakijaa. Lahden kaupunginjohtaja paikkaa haki 13 henkilöä ja Vantaan 10.

– Yksi syy tähän on avoin hakumenettely. Nimekkäimmät hakijat eivät välttämättä halua lähteä avoimeen hakuun. Osa voi myös ajatella nimensä kuluvan, jos hakee useampiin paikkoihin.

Miksi kunta-alan johtajapaikat eivät kiinnosta? Voit keskustella aiheesta 7. lokakuuta klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle