Hyppää sisältöön

Hyödyt Natoon liittymisestä ilman Ruotsia olisivat hyvin pienet, arvioi asiantuntija

Turkki jarruttaa Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymistä. Julkisuudessa on keskusteltu siitäkin mahdollisuudesta, että Turkki ratifioisi vain Suomen hakemuksen. Jäsenyys edellyttää kaikkien Nato-maiden hyväksynnän.

Nato-maista jo 28 on ratifoinut Suomen jäsenyyden. Kuva: Stephanie Lecocq / EPA

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtajan Tuomas Forsbergin mukaan Suomen saama hyöty jäisi hyvin pieneksi, jos maa päättäisi kiiruhtaa Natoon ennen Ruotsia.

Turkki vitkuttelee Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksen hyväksymistä. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (siirryt toiseen palveluun) (kok.) arvioi Ilta-Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) aiemmin viikolla, että samanaikaisesta liittymisestä voisi tinkiä.

Häkkäsen mukaan Suomen pitää pystyä tekemään asiassa myös omia ratkaisuja.

– Ensisijaisesti tietysti mennään Ruotsin kanssa käsi kädessä, mutta uskon, että molemmat osapuolet ymmärtävät sen, että tässä katsotaan ensisijaisesti omaa prosessia ja omaa kansallista turvallisuutta, Häkkänen sanoi Ilta-Sanomille.

Lähtökohtana on ollut, että Suomi ja Ruotsi menevät Natoon yhdessä. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) painotti eilen Ylen aamun haastattelussa, että linja ei ole muuttunut, ja samaa viestiä on toistanut myös pääministeri Sanna Marin (sd.).

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja Recep Tayyip Erdoğan keskustelivat Ruotsin Nato-jäsenyyden tilanteesta Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa Prahassa.

Tuomas Forsberg ei usko, että eriaikainen liittyminen vaikuttaisi Suomen turvallisuustilanteeseen.

Sen sijaan Suomen liittyminen Natoon ilman Ruotsia olisi kolaus valtioiden keskinäiselle solidaarisuudelle.

– Jos me liitymme puolustusliittoon, jonka perustana on solidaarisuus, niin loppuuko meiltä solidaarisuus Ruotsia kohtaan tässä hakemisprosessissa, Forsberg kysyy.

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsbergin mukaan Suomen ja Ruotsin samanaikainen liittyminen palvelee koko Naton etua.

Puolustussuunnittelu ei ole mielekästä ilman Ruotsia

Forsberg huomauttaa, että samanaikaista liittymistä pidettiin alun perin tärkeänä erityisesti kolmesta syystä. Ensimmäinen syy oli, että päätös oli helpompi viedä läpi sisäpoliittisesti. Yhdessä liittymistä on puoltanut myös pelko Venäjän reaktioista.

– Jos liittyy yhdessä Ruotsin kanssa, on reaktioidenkin ajateltu olevan kohtuullisempia, kun emme ole yksin silmätikkuna.

Kolmas syy on Naton puolustussuunnittelu.

– Suomen ja Baltian maiden puolustus tarvitsee syvyyttä, ja jos Ruotsi ei liittyisi Natoon, siitä muodostuu saareke, mikä hankaloittaa puolustussuunnittelua.

Forsbergin mukaan Suomen ja Ruotsin eriaikainen liittyminen olisi myös käytännöllisesti katsottuna hankalaa. Hänen mukaansa yhdessä liittyminen olisi parempi ratkaisu koko järjestön kannalta.

– Varsinkaan muutaman kuukauden viiveessä ei olisi mitään mieltä, ja Suomi ei siitä hyötyisi millään tavalla.

Jos Ruotsin liittyminen pitkittyisi merkittävästi, länsinaapurin turvallisuustilanne voisi heikentyä.

Forsbergin mukaan prosessin vieminen yhdessä loppuun olisi tärkeä osoitus siitä, että Suomi pystyy pitämään lupauksensa.

– Tämänhetkisessä tilanteessa Suomen saamat hyödyt eriaikaisesta liittymisestä ovat keskipitkälläkin aikavälillä minimaaliset. Suomea koskevan puolustussuunnittelun aloittaminen on paljon mielekkäämpää, kun Ruotsikin on mukana.

Löydetäänkö Turkin vastustukseen ratkaisu? Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kommentoi Suomen Nato-jäsenyyden tilannetta Ylen aamussa.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 8. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

28 Nato-maata on ratifioinut Suomen ja Ruotsin hakemukset, viimeisimpänä Slovakia – seuraa etenemistä Ylen Nato-laskurista

Pääministeri Marin keskusteli Turkin Erdoğanin kanssa: "Odotamme, että Turkki ratifioi Suomen Nato-hakemuksen pikimmiten"

Puolustusministeri Kaikkonen: Suomi jatkaa Nato-jäsenyyden hakemista edelleen Ruotsin kanssa – ”Muita suunnitelmia ei ole”

Analyysi: Turkki vaati Suomea arvioimaan luovutuspäätöksiä uudelleen, mutta oikeusvaltion kädet ovat sidotut ja taipuminen laitonta

Suosittelemme sinulle