Hämeenlinnan taidemuseo ja Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arx laajentavat kulttuuritarjontaansa jatkossa syntymättömille lapsille.
Vuodesta 2023 eteenpäin kaikki hämeenlinnalaiset vauvat saavat lahjaksi taidepainotteisen vauvapaketin (siirryt toiseen palveluun). Pakettia jaetaan äideille neuvolassa 28. raskausviikolla. Pakettia jaetaan Hämeenlinnassa vuosittain noin 600 vauvalle.
Vauvapakettiin kuuluu kangaskassi, vauvavihko, taideaiheinen mobiililelu sekä vuosikortti, jolla vanhemmat pääsevät ilmaiseksi kaupungin ylläpitämiin museoihin.
– Paketin tavoite on toivottaa vauvaperheet tervetulleiksi Arxin ja taidemuseon palveluiden pariin. Samalla se tukee lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhdetta jo raskaus- ja vauva-aikana ja käyttää hyväksi taidemenetelmiä, selittää taidekasvattaja Sarina Pulkka kulttuurikeskus Arxista.
Aivan pieni vauva ei vielä hyödy taidekokemuksista
Voiko pieni vauva hahmottaa ja saada jotain taideleikeistä ja -näyttelyistä?
Tiedetoimittaja ja neurologi Tiina Huttu muistuttaa pienten lasten vanhempia, ettei ole mikään kiire tarjota vauvoille taide-elämyksiä.
– Nykyisin tuntuu olevan vallalla mieletön virikkeiden tarjoamisen kulttuuri. Olen sellaista vastaan. Mitä pienempi vauva on, sitä tavallisempi arki hänelle riittää. Vauva ei välttämättä kaipaa taidekokemuksia. Omien vanhempien naama-aika ja vuorovaikutus ovat hyvin tärkeitä, Huttu muistuttaa.
Hämeenlinnalaisiin vauvaperheisiin ensi vuonna jaettavan vauvavihkon eräässä tehtävässä pyydetään äitiä tunnustelemaan, miltä lapsi tuntuu vatsassa. Sitten tunnekokemuksesta pitäisi piirtää sivulle kuva. Piirros voi olla värejä, muotoja, viivaa tai liikettä.
Tiina Hutun mukaan vatsassa olevalle vauvalle tehtävällä ei ole merkitystä.
– Kohdussa vauvan tuntoaisti kyllä toimii, mutta vatsan päältä hellillä koskettelulla ei ole vauvalle merkitystä. Tehtävä on suunniteltu lähinnä tulevien vanhempien näkökulmasta, Huttu uskoo.
Vauvaa kiinnostavat kontrastit, liike ja kasvot
Perheille jaettava vauvavihkonen opastaa, kuinka vauva näkee voimakkaat kontrastit eli voimakkaasti toisistaan erottuvat värit. Kontrastien seuraaminen eri suuntiin onnistuu siirtelemällä teoskuvia vauvan edessä eri suuntiin ja antamalla vauvan katseen seurata niitä.
– Vastasyntyneen ja pienen vauvan näköaisti on vielä kehittymätön. Tällöin vauvaa kiinnostavat lähinnä kontrastit, liike ja kasvot. Niihin vauva on virittynyt, Tiina Huttu selittää.
Vihkosta käy ilmi, että vauvat ymmärtävät puhetta ennen kuin osaavat itse edes tuottaa sitä. Niinpä äiti voi selittää vauvalle mitä tapahtuu, mitä teoksissa näkyy tai miltä teokset hänestä tuntuvat.
– Yhdessä kokeminen vauvan kanssa on se juttu. Kun äiti katselee yhdessä vauvan kanssa taidetta ja samalla juttelee, vauva saa kuunnella äidin ääntä ja olla mukana. Taidetta vauva ei kuitenkaan osaa arvostaa ja ymmärtää, Huttu sanoo.
Vanhempi voi myös silitellä vauvaa mukailemalla teoksen muotoja tai rytmitystä. Hän voi myös puhaltaa vauvan niskaan ja näin tuoda tuntoaistia osaksi teosten kokemista.
– Parasta pienelle vauvalle on se, että pystyy itse tutkimaan ja kokeilemaan. Siinä yhdistyy usean eri aistin kautta tuleva tieto.
Äänellä on merkitystä syntymättömällekin
Seuraava vinkki vauvavihkossa liittyy ääniin. Jos teoksissa on ääntä, sitä pitäisi hiljentyä yhdessä kuuntelemaan. Kotona vauvalle voi soittaa musiikkia tai käyttää helistimiä.
Tarinoiden, lorujen ja runojen lukemisen ääneen voi aloittaa jo raskausaikana, vauva kuulee äänen ja syntymän jälkeen tutut sanat ja rytmit rauhoittavat. Neurologi Tiina Hutun mukaan äänimaailmalla on eniten merkitystä vatsassa olevalle vauvalle.
– Kuuloaistin kautta vauva saa tietoa ulkomaailmasta. Vastasyntynyt tunnistaa heti oman äidin äänen ja pystyy erottamaan puhutun äidinkielen. Jos äiti on raskausaikana laulanut jotain laulua usein, vastasyntynyt tunnistaa sen laulun.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 10.10.2022 klo 23:een saakka.