Hyppää sisältöön

Nähtiinkö pörssissä jo pohjat vai jatkuuko luisu? Kysyimme, mitä pörssissä nyt tapahtuu

Helsingin pörssi pomppasi tällä viikolla koko vuoden pohjilta ylöspäin, mutta viikko päättyi lopulta miinukselle. Asiantuntijoiden mukaan kova heilunta kielii epävarmuudesta. Syvintä pohjaa tuskin on vielä nähty.

Grafiikka näyttää Helsingin pörssin yleisindeksi OMXHPI:n kehityksen syyskuun alusta lokakuulle 2022.
Syyskuussa käytiin koko vuoden pohjilla, mutta tiistai oli reippain nousupäivä aikoihin. Kuva: Silja Viitala / Yle, grafiikka: Tommi Pylkkö / Yle
Kaisa Uusitalo

Pörssit ovat pitkin syksyä reagoineet heikentyneisiin talousnäkymiin alasuuntaisella käyrällä, mutta tiistaina Helsingin pörssissä nähtiin vauhdikkain nousupäivä sitten kesäkuun.

Samalla yleisindeksi ponnisti ylös koko vuoden pohjalukemista – tosin vain päätyäkseen perjantaina taas parin prosentin laskuun.

Koko vuoden tasolla yleisindeksi kyntää vielä 20 prosenttia miinuksella, mutta onko syvin pohja jo nähty?

Kysyimme Nordean strategi Hertta Alavalta, S-pankin päästrategi Lippo Suomiselta sekä Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipellolta, mitä pörssissä nyt tapahtuu.

Hertta Alava, Lippo Suominen ja Kaisa Kivipelto.
Päivän sana on epävarmuus. Näin voisi tiivistää Hertta Alavan, Lippo Suomisen ja Kaisa Kivipellon näkemykset pörssitapahtumista. Kuva: Jari Kovalainen / Yle, Markku Pitkänen / Yle ja Janne Lindroos / Yle

1. Hurja heilunta kertoo epävarmoista ajoista

Nopeistakaan nousuista ei pidä vetää liian suuria johtopäätöksiä suunnan kääntymisestä, asiantuntijat arvioivat.

Isot päiväkohtaiset nousut ja laskut kuuluvat markkinoiden luonteeseen, toteaa Danske Bankin Kaisa Kivipelto.

– Laskumarkkinaan kuuluu myös hetkellisiä nousupäiviä, eikä alaspäin mennä joka päivä yhtä paljon. Tämä on ihan tavallista lyhyen aikavälin aaltoilua osakemarkkinoilla, Kivipelto sanoo.

Kun taloudessa on paljon epävarmuuksia, markkinaheilahdukset molempiin suuntiin ovat isoja. S-Pankin Lippo Suomisen mukaan meno pörssissä onkin tänä vuonna ollut kaiken kaikkiaan pomppuista.

– Todella voimakasta tunnelmien vaihtelua. Esimerkiksi kesällä nähtiin kovaa nousua, mutta myös kovaa laskua, eli aaltoilua varmasti riittää, Suominen kertaa.

Markkinoilla mietitään nyt esimerkiksi sitä, kuinka talous kehittyy, saadaanko inflaatiovauhti kuriin ja millaiset ovat yritysten näkymät ensi vuodelle.

2. Synkkyyttä on jo hinnoissa…

Osakemarkkinoilla sijoittajat pyrkivät arvioimaan, mihin suuntaan talous kehittyy.

Nyt talousennusteet povaavat taantumaa, ja jonkin verran synkkyyttä onkin asiantuntijoiden mukaan jo hinnoiteltu kursseihin.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa suurimpia yrityksiä seuraava S&P 500 -indeksi oli ennen tämän viikon nousupäiviä laskenut vuoden alusta noin 25 prosenttia. Helsingin pörssin yleisindeksi taas on laskenut vuoden alusta 20 prosenttia.

– Maltillisessa taantumassa kurssit laskevat suunnilleen 30 prosenttia. Eli pörssit ovat jo osittain korjanneet sen verran kuin keskimääräisessä lyhyessä taantumassa, toteaa Nordean Hertta Alava.

Samaan hengenvetoon hän sanoo, että markkinat voivat olla väärässäkin – sillä pörssipeli on tulevan ennakointia.

Myös S-pankin Lippo Suomisen mukaan osittain huolia on jo hinnoiteltu. Mutta kuinka palaset liikkuvat ja miten syvälle upotaan, sitä ei kukaan tiedä.

– Nyt jännitetään sitä, miten paljon talouskasvu hidastuu. Lievä taantuma alkaa olla hinnoissa, mutta pahempi taantuma tuntuisi yrityksissä ja markkinoilla myöskin, hän sanoo.

3. …mutta onko pohjalla vielä käyty?

Onko pohjaa vielä nähty? Tuhannen taalan kysymys, jonka vastausta voi vain arvailla.

Suomisen valistunut arvaus: ei ole. Nyt ollaan vasta menossa kohti heikompia talousnäkymiä, hän sanoo.

– Taloudella menee vielä hyvin, eivätkä taantumapuheet ole vielä taloudessa näkyneet. Siksi tuntuu vähän ennenaikaiselta, että pörssissä lähdettäisiin hinnoittelemaan parempaa, kun talouskasvu on vasta hidastumassa.

Samansuuntainen on Danske Bankin Kaisa Kivipellon arvaus. Hänen mukaansa ilmassa on vielä liian paljon epävarmuuksia muun muassa siitä, miten yritysten tulokset kehittyvät.

– Emme usko, että tässä on vielä nähty osakemarkkinoiden pohjaa. Toki sitä on hyvin vaikea ennustaa, ja siksi sijoittajan kannattaakin ennemmin pysyä omassa sijoitussuunnitelmassaan kuin etsiä pohjaa, hän sanoo.

Nordean Hertta Alavakin korostaa epävarmuuksia, mutta näkee myös joitain positiivisia merkkejä.

– Inflaation kannalta isoja ajureita ovat monet raaka-aineet, joista monen kohdalla huippuhinnoista ollaan tultu alas. Jos inflaatio saadaan kääntymään alaspäin eikä korkoja tarvitsisi enää hirveästi nostaa, se rauhoittaisi markkinoita.

Hänen mukaansa pohja voi olla jo kohtuullisen lähellä, jos inflaatiota ja sitä kautta koronnostopelkoja saadaan alas, ja tuloskausi on hyvä.

4. Katseet kääntyvät tuloskauteen

Parin viikon päästä alkavalla tuloskaudella pörssiyhtiöt kertovat heinä-syyskuun tuloksestaan ja valottavat myös loppuvuoden ja tulevaisuuden näkymiään.

Huomio kiinnittyy nyt ennen kaikkea siihen, mitä yhtiöt kertovat tulevasta, ja miten analyytikot sen pohjalta muuttavat ennusteitaan, Kivipelto sanoo.

– Analyytikoiden tuloskasvuennusteet ovat vielä aika positiivisia ottaen huomioon, että odotetaan talouksien vajoamista taantumaan. Olisi ennalta näkemätön tilanne, että talous on taantumassa, mutta yritysten tulokset kasvaisivat. Uudet tuloskasvuennusteet voivat painaa osakekursseja jonkin aikaa.

Myös S-pankin Suominen sanoo, että yritykset ovat tänä vuonna tehneet hyvää tulosta, mutta taantumapelot ja inflaatio voivat pian näkyä niissäkin.

Tehty tulos on osakesijoittajan kannalta menneen talven lumia, ja tulevaisuudessa siintää moneen kertaan mainittu epävarmuus.

– Positiivinen puoli sijoittajalle on se, että laskut luovat aina lopulta parempia paikkoja sijoittaa, vaikka matka onkin tuskainen, Suominen toteaa.

Lue myös:

Kansankapitalismin nousubuumi pysähtyi sotaan – osakesijoittajien määrä jumahti paikalleen valtavan nousun jälkeen

Pörssiyhtiöt ostavat nyt sadoilla miljardeilla omia osakkeitaan – taustalla kovat tulokset ja toisaalta epävarmuus tulevasta

Eläkevaroista katosi muutamassa kuukaudessa huikea potti – yhdeksän miljardin euron menetyksestä huolimatta osakeriskiä halutaan lisää

Suosittelemme sinulle