Hyppää sisältöön

Kainuuseen haetaan pysyvää lupaa synnytyksille – kajaanilaisäiti pitää lähellä olevaa sairaalaa tärkeänä: "Ei tarvinnut miettiä, mitä jos matkalla tapahtuu jotain"

Kainuun hyvinvointialueen aluehallitus päätti tänään hakea synnytystoimintaa vakinaiseksi osaksi Kainuun uutta sairaalaa.

Tuore perhe on tyytyväinen synnytyssairaalan läheisyyteen
Jarmo Nuotio,
Tiia Korhonen
Avaa Yle-sovelluksessa

Synnytykset halutaan pysyväksi osaksi Kainuun keskussairaalan toimintaa.

Kainuun hyvinvointialueelle haetaan lupaa synnytystoiminnan jatkamiseksi Kainuun keskussairaalassa 1.1.2023 alkaen toistaiseksi voimassa olevana. Aluehallitus päätti asiasta tänään maanantaina.

Kainuussa syntyy vuosittain noin 800 lasta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan kunnan on huolehdittava, että synnytyksiä hoitavassa sairaalassa hoidetaan vähintään noin 1 000 synnytystä vuodessa. Kainuussa synnytyksille on jouduttu hakemaan poikkeuslupaa useasti, koska synnytyksiä on alle tuhat vuodessa.

Viime vuonna synnytyksiä oli 815. Aluehallituksen mukaan vuositasolla sairaalassa on valmiudet hoitaa 1 000 synnytystä.

Kajaanilaiset Hanna Ahola ja Aleksi Juntunen pitävät tärkeänä, että synnyttäminen onnistuu kotimaakunnassa. He odottavat jo kotiinlähtöä sairaalan perhehuoneessa vuorokauden ikäisen tyttärensä kanssa. Perheen esikoinen saapui maailmaan rivakasti, mutta kaikki sujui hyvin.

– On tärkeää päästä synnyttämään lähelle. Ei tarvinnut miettiä, mitä jos matkalla tapahtuu jotain. Synnytys tapahtui nopeasti, mutta missään vaiheessa ei ollut pelkoa, ettei olisi ollut hyvissä käsissä, Ahola kertoo.

Muutos olisi helpotus myös henkilökunnalle

Pysyvä synnytyslupa olisi helpotus henkilökunnalle. Se poistaisi epävarmuuden synnytystoiminnan ja samalla töiden jatkosta, sanoo Kainuun keskussairaalassa työskentelevä terveydenhoitaja Kaisa-Mari Paulomäki.

– Meillä on paljon kätilöitä, jotka ovat näillä töin tehneet elämänuransa. Täällä työskentelee paljon hoitajia. Aina on pitänyt arvioida uudelleen, onko meillä edes mahdollisuuksia jäädä Kajaaniin töihin, jos synnytystoiminta loppuu.

Henkilökunnan kampanjoinnin ansiosta noin viidesosa Kainuun keskussairaalan synnyttäjistä tulee maakunnan ulkopuolelta.

Paulomäen mukaan kampanjointi aloitettiin pakon edessä, koska henkilökunta oli huolissaan siitä, miten synnytystoiminnalle ja henkilökunnalle käy. Vaikka pysyvä synnytyslupa myönnettäisiin, ei kampanjointia ole syytä lopettaa.

– Meillä on hyvä maine ja synnyttäneet perheet ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja palveluun. Tuntuisi todella hassulta, jos me jotenkin katkaisisimme tämän sen takia, ettemme enää tarvitse lisää synnytyksiä. Uskon, että meidän kannattaa edelleen pitää tästä kiinni.

Tuore isä, Aleksi Juntunen, pitää tytärtään hellästi sylissään. Juntunen myöntää hymyillen, että pienokainen on kietonut pikkusormensa isän ympärille jo vahvasti.

– Aikalailla kyllä. Tämä on jännittävää ja uutta vielä, aika näyttää, mitä tämän kanssa keksitään.

Lue lisää: Kaikki poikkeusluvalla toimivat synnytyssairaalat saavat jatkoaikaa – luopuuko seuraava hallitus anomusrumbasta?

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 11. lokakuuta kello 23:een asti.

Lue lisää Kainuun uutisia Yle Uutisten netissä.

Suosittelemme