Hyppää sisältöön

Ville Puoskari, 25, katselee kotisohvallaan tarkkaa lähikuvaa vetysumuista sekä galakseista – katso, kuinka yksi kaukosäätimen painallus avaa ikkunan tähtiin

Ville Puoskari kuvaa omassa observatoriossaan Varkaudessa avaruutta. Vastaavia etäohjattavia harrastelijaobservatorioita on Suomessa vain muutamia. Tämä syksy on paras moneen vuoteen tähtitaivaan kuvaamiseen.

Ville Puoskari, 25, rakensi itse observatorion tähtien kuvaamiseen.
Ville Puoskari, 25, rakensi itse observatorion tähtien kuvaamiseen.
Jenni-Maarit Koponen

Varkauden Härkämäen observatoriokukkulalla on yöllä hiljaista. 25-vuotias avaruuskuvauksen harrastaja, kuopiolainen Ville Puoskari luonnehtii paikkaa Savon pimeimmäksi kolkaksi. Siksi hän rakensi yhdessä tamperelaisen harrastajaystävänsä Erik Pirtalan kanssa oman observatorion tähtitieteellisen yhdistyksen observatorion viereen.

Puoskari on ollut kiinnostunut tähtitaivaasta jo lapsesta asti.

– Olin pienenä kysynyt isältä, miksi taivaalla on niin paljon taskulamppuja.

Varsinainen harrastaminen sai alkunsa ammattikouluaikana. Eräällä Puoskarin luokkalaisella oli kaukoputki, mutta ei autoa sen kyyditsemiseen kaupungin ulkopuolelle. Puoskarilta puolestaan löytyi auto.

– Laitoimme kamat autoon ja lähdimme Maaningalle, jossa hän piti minulle tähtinäytöksen. Muistan ikuisesti, kun näin Jupiterin ja sen suuren punaisen pilkun, joka on iso pyörremyrsky planeetan pinnalla. Siitä tuli kipinä. Muutaman kuukauden päästä olin jo hakemassa omaa kaukoputkea Pohjanmaalta itselleni.

Tähtitaivas on kiinnostanut Ville Puoskaria polvenkorkuisesta asti. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Pilvilinnaksi nimetty observatorio on Puoskarin toinen oma observatorio. Ensimmäisen observatoriokoppinsa hän rakensi 19-vuotiaana vanhempiensa mökkirantaan, jonne virta, tietokone ja muut vehkeet piti aina vetää pulkalla. Vanhemmat hieman harmittelivat rantamaisemien peittymistä.

Yötä päivää työtä observatorion eteen

Puoskari kuvaa observatoriostaan jokaisena selkeänä iltana. Paikan päälle Varkauteen, noin 95 kilometrin päähän kotoaan hän kuitenkin lähtee nykyään harvemmin. Observatorio on kolmen tietokoneen ohjaamana täysin etäkäyttöinen. Yksi tietokone ohjaa liikkuvaa kattoa ja kaksi tietokonetta vastaa kaukoputkista.

– Voin ottaa etäyhteyden observatorioon miltä tahansa älylaitteelta kotisohvalta tai mistä päin maailmaa tahansa. Kaikki on tehty valmiiksi sitä varten, että selkeänä yönä voin klikata katon auki ja kaukoputki alkaa tehdä taikojaan.

Observatorion erikoisuus on tietokoneohjattavuus. Aktiivisesti harrastajaryhmissä toimivan Puoskarin mukaan vastaavanlaisia harrastelijoiden etäobservatorioita löytyy Suomesta muutamia, ainakin Orimattilasta, Kirkkonummelta ja Jyväskylästä.

– Tavallisia harrastajaobservatorioita voi Suomessa olla puolestaan satoja. Itsellä silmä kiinnittyy niihin usein kulkiessa kaupungeissa.

Suomalaisten omia observatorioita löytyy myös ulkomailta asti, jopa Chilestä.

Puoskarin harrastajaobservatorio on rakennettu tähtitornin juureen. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Jos nyt tähtitaivaan kuvaaminen sujuu Puoskarilta napin painalluksella, on itse observatorion rakentamiseen ja teknisten yksityiskohtien hiomiseen kulunut hurjasti aikaa. Harrastajaryhmässä netissä kohdanneet Puoskari ja Pirtala tapasivat Varkaudessa ensi kertaa livenä saapuessaan työmaalle.

2019 alkanut oman observatorion rakentaminen on vaatinut esimerkiksi sähkö- ja puutöiden opettelua, automaatioon perehtymistä ja monenlaista ongelmanratkaisua.

– En uskalla arvioida tarkkaa tuntimäärää, koska saattaa alkaa itseäkin hirvittämään. Mutta tuhansia tunteja on käytetty. Teimme töitä yötä päivää, että saimme kopin elokuun pimeille öille valmiiksi, sanoo Puoskari.

Kustannukset voivat nousta pilviin, mutta nauttia voi myös ilmaiseksi

Pilvilinnan rakennuskustannukset olivat muutaman tuhannen euron luokkaa puutavaroineen ja varusteineen. Rakennuskustannukset pysyivät matalina, sillä tähtitieteellinen yhdistys Warkauden Kassiopeia lainasi tavaroitaan, lahjoitti materiaaleja ja tarjosi katon yötyöläisten ylle. Isoin kustannuserä ovat omat kaukoputket. Yksi kaukoputki tolppineen on tullut kustantamaan noin 10 000 euroa. Lisäkustannuksia tuo kuvaus, joka vaatii moninaista elektroniikkaa.

Observatorion kalliita laitteita suojataan vakuutuksin ja valvontakameroin. Ilkivallan mahdollisuus pelottaa jonkin verran Puoskaria. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Harrastuksen kustannuksilla ei ole ylärajaa. Puoskarin mukaan jollakin harrastajalla saattaa olla jopa 100 000 euroa kiinni kaukoputkessaan ja muissa laitteissaan. Puoskari korostaa, että tähtitaivasta voi kuitenkin harrastaa ihan paljain silmin ilmaiseksi. Kuvaamisessa pääsee myös pitkälle jo järjestelmäkameralla.

Andromedan galaksi on Suomesta näkyvistä galakseista kirkkain. Kuva: Ville Puoskari

Huippusyksy tähtitaivaan tarkasteluun

Nyt on vuoden paras aika kääntää katse ja kamera tähtitaivaalle. Pimeyttä ei vielä häiritse katulamppujen valoa heijastava lumi. Syksyllä linnunrata on korkealla, joten avaruuden kohteet ovat hyvin havaittavissa. Tämä syksy on hienoin moneen vuoteen erityisesti planeettojen kuvaamisen kannalta.

– Mars ja Jupiter ovat Suomesta havaittavissa hyvin pitkästä aikaa. Koska ne ovat korkealla, ne näkyvät ilmakehän läpi hyvin. Mitä korkeammalla planeetta on, sitä paremmin siitä voi erottaa pienempiä yksityiskohtia, sanoo Puoskari.

Alan harrastajafoorumilla planeettakuvat näkyvät nyt isona piikkinä.

Puoskari nauttii erityisesti sumujen kuvaamisesta. Kuvan Perhossumu sijaitsee Joutsenen tähdistössä. Kuva: Ville Puoskari

Puoskarin oma intohimo ovat aurinkokuntaa kaukaisemmat kuvauskohteet, kuten värikkäinä näkyvät sumut. Syvän taivaan kohteet vaativat kuvaukseen useita yötä. Yksi kuvauskohde voi vaatia kymmeniä tunteja.

– Hyvin himmeät kohteet vaativat pitkiä valotusaikoja. Ne ovat tosi kiehtovia, kun vasta loppuvaiheessa näet, millainen kohde tosiasiassa on.

Harrastamiseen tukea kotijoukoilta

Puoskari on saanut runsaasti kannustusta harrastamiseen muilta harrastajilta ja kotijoukoilta. Oma puoliso tukee, mutta hänen kanssaan Puoskari ei kuitenkaan intoile yhdessä avaruudesta. Kun Puoskari kuvaa tähtiä, harrastaa vaimo rättisitikkojensa eli Citroën 2CV -autojen parissa.

Puoskari on saanut harrastukseen kannustusta paitsi muilta harrastajilta myös perhepiiristä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Puoskarille avaruuskuvaus on perusarjesta muihin maailmoihin vievä henkireikä, joka on opettanut runsaasti kärsivällisyyttä. Katse hakeutuu taivaalle luonnostaan.

– Katson ensimmäisenä mitä taivaalla tapahtuu, kun lähden ulos ovesta.

Voit keskustella aiheesta 16.10. klo 23 asti.

Suosittelemme sinulle