Nyt on hyviä uutisia eläkkeistä: Nuorten ei tarvitse pelätä eläkeiän uutta nostoa – ja eläkeläiset saavat kohta poikkeuksellisen suuren korotuksen

– Eläkejärjestelmä on paremmassa jamassa kuin mitä aiemmin on ajateltu.

Näin toteaa Eläketurvakeskuksen ylimatemaatikko Kaarlo Reipas Ylen haastattelussa. Reipas summaa yhteen tänään julkaistua tuhtia eläkeraporttia, joka kertoo hyviä uutisia Suomen eläkejärjestelmän tilasta.

Kyllä, hyviä uutisia.

Viime vuodet eläkkeistä on puhuttu lähes yksinomaan synkkään sävyyn:

Kansakunta harmaantuu. Syntyvyys romahtaa. Odotettavissa uusia korotuksia eläkemaksuihin. Ja eläkeikään.

Kohta kaikki tekevät töitä kasikymppisiksi!

Tällä kertaa raportti on kuitenkin yllättävän optimistinen.

– Keskeinen sanoma on se, että työeläkkeiden rahoitus on tällä hetkellä hyvässä tasapainoissa. Ne pystytään rahoittamaan nykyisellä maksutasolla aika pitkälle tulevaisuuteen, Reipas sanoo.

Jos rahoituspaine pysyy kurissa, nykynuorten ei tarvitse pelätä uusia eläkeiän nostoja.

Seuraavassa muutama kuva, jotka vahvistavat tämän analyysin. Oranssi viiva piirrettiin edellisen raportin julkaisun yhteydessä kolme vuotta sitten, sininen on piirretty uusien tietojen pohjalta.

Jo nopea silmäys kertoo, että paljon on muuttunut.

Työnantajat ja työntekijät maksavat työeläkemaksua, jolla kustannetaan suurin osa nykyisten eläkeläisten palkoista. Kuten yllä oleva kaavio kertoo, tällä hetkellä maksu on vajaat 25 prosenttia maksetuista palkoista.

Kolme vuotta sitten näytti siltä, että koko järjestelmä on huteralla pohjalla. Vuosisadan loppupuolella lähes kolmasosa valtakunnan palkkasummasta uhkasi kulua eläkkeisiin.

Kun nykynuoret lähestyvät eläkeikää, paine eläkemaksujen ja/tai eläkeiän nostoon olisi jo sietämätön.

Mutta kuinkas nyt suu pannaan? Uuden arvion mukaan käyrä ei nouse 30 prosenttiin vaan hieman yli 26 prosenttiin. Jokainen prosenttiyksikkö kirpaisee työnantajia ja työntekijöitä, mutta tämä tulevaisuus näyttää paljon aiempaa paremmalta.

Nykyinen järjestelmä ja suomalaisille annettu eläkelupaus voi hyvinkin kestää nykynuorten ja -lasten eläkevuosiin asti.

Mikä on oma eläkeikäsi? Tiivistetty taulukko tämän artikkelin lopussa.

Mikä selittää muutoksen?

Eläkejärjestelmän tulevaisuudennäkymä on aiempaa parempi. Kansakunta on kuitenkin jatkanut ikääntymistään – eikä syntyvyydessä ole nähty loikkia.

Mitä oikein tapahtui, Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku?

– Väestökehitys meillä on yhtä synkkä kuin aiemmin. Nyt tuota matalaa syntyvyyttä on toteutunut kolme vuotta pidempään, ja sitä kautta väestöllinen haaste on entistä konkreettisempi, Risku sanoo.

Hyvään suuntaan on Riskun mukaan kuitenkin kehittynyt esimerkiksi ikääntyneiden työllisyys. Eläkkeelle jäänti on myöhentynyt enemmän kuin eläkejärjestelmän asiantuntijat uskalsivat toivoa.

Tärkein muuttuja on kuitenkin ollut sijoitustuotto. Suomessa eläkerahaa hallinnoivat pääosin Ilmarisen, Varman ja Elon kaltaiset isot eläkevakuutusyhtiöt. Muutaman viime vuoden aikana ne ovat onnistuneet sijoitustoiminnassaan yli odotusten. Tässä niitä tuki keskuspankkien nollakorkojen politiikka, joka nosti osakkeiden, kiinteistöjen ja muiden sijoitusten arvoa.

Eläkevaroille on saatu hyvää tuottoa ja siksi eläkejärjestelmän näkymä on muuttunut radikaalisti vain kolmessa vuodessa.

– Kun näille sijoitustuotoille saadaan tulevaisuudessa lisää tuottoa, niillä voidaan rahoittaa entistä suurempi osa eläkemenoista. Tästä syystä Suomi selviää tulevaisuudessa pienemmillä eläkemaksuilla kuin aiemmin arvioitiin, Kaarlo sanoo.

Yllä olevassa kuvassa verrataan eläkerahastoissa olevien työeläkevarojen määrää nykyisille eläkeläisille maksettuihin työeläkkeisiin. Kolme vuotta sitten rahastoissa oli varoja niin paljon, että summalla olisi voinut kustantaa valtakunnan eläkkeet noin kahdeksaksi vuodeksi (808%).

Sitten tapahtui sijoitustuottojen hyppäys, jonka jälkeen rahaa oli eläkeyhtiöiden kirstuissa lähes kymmeneksi vuodeksi (971%)

Vertailu on tietenkin teoreettinen. Eläkekirstuja ei aiota tyhjentää seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Tulevaisuudessakin tämän päivän työntekijät maksavat suurimman osan nykyisten eläkeläisten eläkkeistä.

Rahastojen merkitys kuitenkin kasvaa. Tällä hetkellä rahastoista maksetaan noin neljännes eläkkeistä, jatkossa kenties kolmannes.

Tänä vuonna nähtiin romahdus

Eläkesijoituksista puhuttaessa on pakko muistaa myös se, mitä tänä vuonna on tapahtunut. Kuten alle olevan kaavion viimeinen palkki kertoo, eläkesijoitusten arvo laski vuoden alkupuolella voimakkaasti.

Rahastojen kokonaisarvo putosi viime vuoden lopun 255 miljardista 239 miljardiin euroon.

– Tuotto voi vaihdella vuodesta toiseen voimakkaastikin. Siinä on tietysti epävarmuutta, Kaarlo Reipas sanoo.

Lyhyellä aikavälillä sijoituksiin liittyy riski. Toisaalta, eläkejärjestelmässä sijoituksia tehdään kymmenien vuosien tähtäimellä. Tämän perusluonteensa vuoksi järjestelmä kestää Reippaan mukaan myös finanssimarkkinoiden ylä- ja alamäkiä.

Juuri sijoitusten ansiosta työeläkerahastot ovat viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kasvaneet noin sadalla miljardilla eurolla – siitä huolimatta, että niistä on joka vuosi otettu enemmän rahaa pois kuin mitä niihin on kerätty uutta rahaa eläkemaksuina.

"Köyhdyttävä indeksi" toimii kerrankin eläkeläisten eduksi

Tässä eläkejutussa olemme keskittyneet tuleviin eläkeläisiin – entäs ne nykyiset? Heille on luvassa yli kuuden prosentin korotus jo ensi vuodesta alkaen.

Vastaavaa ei ole nähty vuosikymmeniin.

Eläkkeiden yllättävän nousun taustalla on niin kutsuttu taitettu indeksi. Se tarkoittaa, että eläkkeet on sidottu 80 prosenttisesti kuluttajahintojen kehitykseen ja vain 20 prosenttisesti yleiseen palkkakehitykseen.

Tänä vuonna kuluttajahinnat ovat noin seitsemän prosentin nousussa. Niihin 80-prosenttisesti sidotut eläkkeet nousevat lähes samaa vauhtia.

Palkat eivät nouse lähellekään samaa tahtia. Tämä näkyy selvänä loikkana yllä olevassa graafissa.

Taitetulla indeksillä on eläkeläisten keskuudessa huono maine. Tämä johtuu siitä, että palkat ovat nousseet yleensä kuluttajahintojen enemmän – ja siksi eläkeläisten ansiot ovat jääneet useimpina vuosina jälkeen palkansaajien ansiokehityksestä.

Tähän ovat pitkään vaatineet muutosta etenkin veteraanikansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) sekä eläkeläisjärjestöt. Tänä vuonna taitetun indeksin vastustajat ovat kuitenkin olleet hissukseen.

Eläketurvakeskuksen arvion mukaan eläkkeet saattavat kehittyä palkkoja paremmin myös vuonna 2024. Palkkakehityksen odotetaan kuitenkin pian saavuttavan inflaation.

Silloin keskimääräisen eläkkeen ja keskimääräisen palkan ero alkaa jälleen kasvaa.

Vanhene rauhassa, Suomen nuoriso

Väestön vanheneminen on Suomelle ongelma jatkossakin. Se näkyy kasvavina sosiaali- ja terveysmenoina, autioituvina kylinä ja jatkuvana työvoimapulana.

Huolehdittavaa riittää, mutta eläkejärjestelmä näyttää olevan tukevasti tolpillaan.

Tänään julkaistujen lukujen perusteella tämän päivän nuorilla aikuisilla on lupa olla luottavainen sen suhteen, että työtä ei tarvitse tehdä hoivakodin kynnykselle asti.

Tähän uskoo myös Eläketurvakeskuksen 32-vuotias ylimatemaatikko.

– Eläkejärjestelmän tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin mitä se on moneen vuoteen näyttänyt. Kyllä ainakin itse luotan joskus eläkettä saavani, Kaarlo Reipas sanoo.

Tavoite-eläkeikää ei lasketa vuoden 1988 jälkeen syntyneille. Lähde: Eläketurvakeskus

Voit keskustella aiheesta 14.10. klo 23 saakka.

Korjaus 9.00. Korjattu vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä. klo 14.15. Täsmennetty tyel-maksua reilusta 24 prosentista vajaaseen 25 prosentiin.