Hyppää sisältöön

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Some-kanavat täyttyvät nyt videoista, joissa nuoret iranilaiset tuuppaavat turbaanit pois mullahien eli uskonoppineiden päästä. 

On ilmeistä, että temppu on suunniteltu: päähineen tönäisijän teko kuvataan etäältä, tönäisijä juoksee pakoon – ja video julkaistaan somessa. 

Videoiden yhteyteen liitetään tunnisteita kuten #turbanknocking ja #turbantossing, jotka vapaasti suomennettuna tarkoittavat turbaanin keikautusta.

– Turbaanikampanja on kyllä parasta, mitä olen nähnyt! 

Näin sanoo Ylen haastattelema mies, Reza, jonka mukaan mullahit ovat jopa alkaneet vältellä ulosmenoa tai peitellä perinteistä asuaan. 

Rezan ja muiden jutun haastateltavien nimet on muutettu. Yle ei kerro kenestäkään haastateltavasta tarkkoja tietoja, jotta he eivät joutuisi Iranin hallinnon väkivallan kohteeksi. 

Myös toinen iranilainen nuori kertoo Ylelle, että turbaaninhuitaisuja todella näkee kaduilla. 

– En haluaisi olla ikävä ja puuttua ihmisten pukeutumiseen. Mutta nämä uskonoppineet ovat loukanneet oikeuksiamme niin kauan, että on suoraan sanottuna tyydyttävää nähdä, kuinka he itse joutuvat häirinnän kohteeksi, sanoo teheranilainen Mariam.

Yle haastatteli etänä useita protesteihin osallistuvia. He kertovat olevansa valmiita jatkamaan kapinointia väkivallasta ja arjen vaikeutumisesta huolimatta. 

Tietoa maan tilanteesta on tiukan sensuurin ja ulkomaisten toimittajien maahantulokiellon takia hyvin vaikea saada. 

"Ei ole tavatonta nähdä kahvilassa tyttöjä ilman huivia"

Nuoret kertovat, että yhä useampi nainen uskaltaa liikkua julkisesti ilman pakolliseksi määrättyä päähuivia, hijabia. Iranin johto on selittänyt huivipakkoa sillä, että se perustuisi islamilaiseen lakiin.

Huivitta kuljetaan siitä huolimatta, että moraalipoliisi, kansalliskaarti ja muut turvallisuusjoukot uhkaavat sääntöjen uhmaajia väkivallalla. 

– Esimerkiksi kahviloissa näkee yhä enemmän tyttöjä ilman huivia. On tilanteita, että kenelläkään ei ole pokkaa tulla huomauttamaan heille siitä. Toisin oli vielä reilu kaksi kuukautta sitten, Reza sanoo. 

Saman verran on kulunut aikaa 22-vuotiaan kurdinaisen Jina Mahsa Aminin kuolemasta. Hän kuoli se jälkeen, kun oli joutunut sopimattomasta huivinkäytöstä syytettynä moraalipoliisin pahoinpitelemäksi. 

Aminin kuolemasta käynnistyi protestien sarja, joka levisi eri puolille Irania ja myös ulkomaille. Naiset ovat muun muassa leikanneet hiuksiaan julkisesti, myös Helsingissä. 

Reza kertoo myös toisesta uudesta ilmiöstä, pienistä tuenosoituksista ilman huivia kulkeville nuorille naisille. 

– On hienoa nähdä, kuinka ihmiset sujauttavat karkkeja hiuksensa paljastaville tytöille rohkaistakseen heitä, Reza kertoo. 

Jotkut antavat tytöille lappuja, joissa lukee: Kauniit hiuksesi tekevät kaupungistamme kauniimman.

Mielenosoitukset jatkuvat ympäri Irania.

Tällä hetkellä tilanne on pahin Iranin kurdialueilla, jossa käydään suoranaista sotaa hallinnon vastustajia vastaan. 

Iran Human Rights -järjestön (siirryt toiseen palveluun) mukaan 25.11. mennessä yhteenotoissa on kuollut ainakin 416 ihmistä, heistä 51 lapsia. Myös turvallisuusjoukkojen jäseniä on saanut surmansa.

“Yritykset jopa myyvät tietoja moraalipoliisille”

Reza on vähän alle kolmekymppinen mies, joka on työssä digitaalisen markkinoinnin yrityksessä. 

Hallinnon päätös estää verkon toimintaa ja kieltää esimerkiksi Instagramin käyttö tekee hänen mukaansa työnteon erittäin vaikeaksi. 

– Digitaalista markkinointía hoidetaan sosiaalisen median, kuten Instagramin kautta. Kun se kielletään, työ käy mahdottomaksi, hän kertoo. 

Rezan mukaan ihmisiä on myös erotettu työpaikoista siksi, että he ovat osallistuneet mielenosoituksiin tai protesteja tukeviin lakkoihin. 

Jotkut iranilaiset työpaikat tekevät Rezan mukaan niin pitkälle menevää yhteistyötä Iranin hallinnon kanssa, että myyvät moraalipoliisille tietoa protesteihin osallistuneista.

– Yritysten johtajat jopa avaavat ovia poliisille, jotta ihmisiä päästään pidättämään suoraan työpöytiensä äärestä, hän sanoo.

Yle ei ole pystynyt varmistamaan väitettä tiedon välittämisestä moraalipoliisille, mutta on uskottavaa, että hallinnolla on intressi päästä käsiksi tällaisiin tietoihin. 

“Aseella uhkaavat poliisit tulevat uniini”

Haastatellut kertovat törmäävänsä kadulla tavan takaa aseistettuihin joukkoihin.

Rezaa haastateltiin marraskuun puolivälissä, jolloin oli vuonna 2019 tehdyn verilöylyn muistopäivä. Tuolloin osoitettiin mieltä bensanhinnan korotusten takia. Turvallisuusjoukkojen iskuissa kuoli ainakin 300 ihmistä muutamassa päivässä.

Muistopäivänä Reza oli työssä toimistollaan ja kuuli koko päivän autojen torvien soittoa kadulta. Se on yksi mielenosoitusten muoto. 

Lähtiessään työpaikaltaan Reza näki kaksi poliisia, jotka ampuivat ihmisiä kumiluodeilla.

– Poliisi on osoittanut minuakin aseella. Sen poliisin kuva ja ääni tulevat uniini painajaisina, hän kertoo.

Edes autojen torvien soittaminen ei ole turvallinen tapa osoittaa mieltä, sillä poliisi kerää rekisterinumeroita, rikkoo ikkunoita ja voi jopa ampua ihmisiä autoihin.

Yksi uusimmista uhreista on 10-vuotias Kian Pirfalak, joka kuoli reilu viikko sitten lounaisessa Izehin kaupungissa. 

Yleisradioyhtiö BBC:n lähteiden mukaan hän istui isänsä kanssa autossa, kun moottoripyörällä liikkuneet turvallisuusjoukot tulittivat autoa. Iranin johto kiistää tiedon ja sanoo, että ampujat olivat “terroristeja”.

Pienet merkit antavat toivoa muutoksesta

Atena on 28-vuotias työssäkäyvä teheranilainen nainen. 

Iranissa on ollut useita mielenosoitusaaltoja vuonna 1979 tapahtuneen islamilaisen vallankumouksen jälkeen. 

Atenan mukaan protestien tukahduttaminen onnistui aiemmin helpommin, mutta nyt tavalliset kansalaiset voivat jopa estää pidätyksiä. 

Atena kuvaa äskettäin näkemäänsä tilannetta, jossa siviiliasuiset moraalipoliisit seurasivat naista, koska tällä ei ollut huivia päässä. 

–Kun siviiliasuiset poliisit yrittivät pidättää naisen, ympärillä olevat ihmiset estivät sen. Nyt meillä on toivoa, hän sanoo.

Atena kertoo havainneensa muutoksen ihmisten asenteissa. Hän sanoo, että Mahsa Aminin kuoleman jälkeen ihmiset olivat aluksi vain raivoissaan tapahtuneesta, mutta eivät puhuneet vapaudesta.

– Sitten kaikki tajusivat, että juuri siitä on kyse – vapaudesta, hän sanoo.

Aiemmin ihmiset tunsivat syyllisyyttä, kun moraalipoliisi tuli läksyttämään heitä, Atena kuvailee. 

– Nyt syyllisyyden tunne on mennyt. Ihmiset eivät enää anna periksi, hän uskoo. 

Voisiko väkivaltakoneisto taipua neuvotteluihin?

Ylen haastattelemat teheranilaiset kutsuvat meneillään olevaa protestiliikettä vallankumoukseksi.

Kokenut Iran-tuntija, toimittaja Liisa Liimatainen, sanoo että aivan viime päivinä on nähty ensimmäisiä merkkejä siitä, että Iranin johdon kurilinja saattaisi säröillä. Jopa ylimmässä johdossa saatetaan ajatella, että väkivallan käytössä on menty liian pitkälle. 

– Lähi-idän tutkijoiden Amwaj-sivustolla on kerrottu, että Iranin johto tunnustelisi entisen presidentin Mohammad Khatamin nimittämistä neuvottelijaksi hallinnon ja mielenosoittajien välille, Liimatainen kertoo. 

Khatamin nimeäminen olisi iso juttu, sillä uskonnollinen johtaja Ali Khamenei on tähän asti lähinnä halveksinut aikoinaan uudistusmielisenä pidettyä Khatamia. 

Kansanliikkeen peräänantamattomuus näyttää joka tapauksessa yllättäneen Iranin johdon. 

Liimatainen ei silti lähde vielä ennustamaan vallankumousta. Mahdollisia neuvotteluja koskevat tiedot voivat hänen mukaansa viitata siihen, että islamilaisen tasavallan johto ymmärtää, että on tehtävä jotain, mutta ei ole luopumaan islamilaisesta tasavallasta.

– Mielenosoittajat taas haluavat kumota koko järjestelmän. Toivottavasti tulee välitysyrityksiä, joista olisi jotain apua, Liimatainen sanoo. 

Nuoret haluavat vapauksia, jotka länsimaissa ovat arkipäivää

Huivipakon vastustamisena alkaneet mielenosoitukset ovat laajentuneet yleisiksi vapauden vaatimuksiksi, ja niihin yhtyvät yhä enemmän myös miehet.

Reza sanoo, että vaikka on mies, hän tukee täysin protesteja. 

– Haluan antaa suukon tyttöystävälleni kadulla. Haluan pitää häntä kädestä. Haluan mennä hänen kanssaan rannalle. Haluan olla vapaa, ja haluan että hän on vapaa.

Yle sai yhteyden myös 30-vuotiaaseen muunsukupuoliseen Parisaan, joka kertoo lyhyessä viestissä toiveistaan. 

Parisa sanoo, että hänen elämänsä on nyt täynnä meneillään olevaa kansannousua. 

– Pelkään koko ajan että minä itse tai joku ystävistäni joutuu pidätetyksi tai kuolee.

Mielenosoituksiin Parisa osallistuu yhdessä vanhempiensa kanssa. Hän sanoo yrittäneensä muuttaa Kanadaan, vaikka haluaisi asua omassa maassaan. 

– En voi elää, jos emme pääse eroon tästä järjestelmästä. Haluan, että ulkomailla kerrotaan siitä, mitä Iranissa tapahtuu, hän sanoo. 

Korjattu 26.11. klo 9.49 panssaroidun ajoneuvon kuvateksti. Kyseessä on ilmeisesti poliisin ajoneuvo, ei armeijan.

Seuraatko itse tiiviisti Iranin tilannetta? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 27. marraskuuta kello 23 asti.

Lisää aiheesta:

Kuuntele Mistä maailma puhuu -podcast, jossa pohditaan Iranista uutisoinnin vaikeutta.

Miten Iranin valvontakoneisto toimii jopa ulkomailla? Lue lisää täältä.

Katso Areenasta Ruotsin TV:n Ilta Iranille, jossa esiintyy Ruotsin iranilaisyhteisön taiteilijoita.