Nuoret eivät ole varauksettoman iloisia Eläketurvakeskuksen laskelmasta, jonka mukaan heidän eläkeikänsä ei karkaakaan kauas tulevaisuuteen. Eläkemaksujakaan ei tarvitse nostaa.
Kysyimme kolmen puolueen nuorisojärjestöjen näkemyksiä asiasta. Vastaajien mielestä sijoitustuottoihin nojaava eläkkeiden kerääminen on epävarmaa.
Tällä hetkellä rahastoista maksetaan noin neljännes eläkkeistä. Loppu katetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä eläkemaksuilla. Jatkossa rahastojen osuus voi nousta kolmasosaan.
Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan työeläkkeet pystytään rahoittamaan nykyisellä maksutasolla pitkälle tulevaisuuteen. Syynä on se, että eläkerahaa hallinnoivat eläkevakuutusyhtiöt ovat onnistuneet sijoitustoiminnassaan odotuksia paremmin. Eläkemaksuja ei tarvitsekaan merkittävästi nostaa, jotta eläkkeet saadaan maksettua.
Pelätty eläkepommi on jäämässä suutariksi, jos sijoitukset jatkossa tuottavat yhtä hyvin.
Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino sanoo, että laskelma kuulostaa tällä hetkellä hyvältä. Lisäksi hänestä on tärkeää vahvistaa nuorten luottamusta eläkejärjestelmään.
– Sijoitustuottoihin nojaaminen on kuitenkin aika epävarmaa tulevaisuudessa. Joku vuosi voi olla roimasti miinuksella ja joku plussalla.
Laskelma ei saa Leinon mukaan piilottaa taakseen rakenteellisten uudistusten tarvetta. Tarvitaan lisää syntyvyyttää ja maahanmuuttoa, jotta työntekijöitä riittäisi tulevaisuudessa eläkkeiden maksajiksi. Lisäksi nykyisten työntekijöiden pitäisi pysyä eläkeikään asti työssä.
Leino ajattelee eläkemaksuja myös työnantajien kannalta.
– Eläkemaksut lisäävät aina palkkaamisen kustannuksia ja sitä myöten heikentävät työllisyyttä ja työllistämistä. Tässä on edelleen haasteita ja toivon, ettei niitä unohdeta, vaikka on hyviä uutisia.
Kokoomusnuoret ovat tehneet oman mallin eläkejärjestelmäksi. Siinä jokainen maksaisi itse eläkkeensä ja kantaisi isompaa vastuuta eläkkeen muodostumisesta.
Leino huomauttaa, että uusien lukujenkin mukaan eläkemaksujen korotuspainetta on taas vuodesta 2050 alkaen.
– Meidän nuorten maksamien eläkkeiden järjestelmästä saama hyöty tulee olemaan pienempi, emme saa samanlaista tuottoa kuin suuret ikäluokat omille eläkemaksuilleen. Se huolettaa.
"Keskustelua käydään eläkkeellä olevien näkökulmasta"
– Tästä kannattaa olla iloinen, eläkejärjestelmästä puhutaan niin usein tuho edellä, Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto toteaa uudesta eläkelaskelmasta.
Hänkään ei silti hurraa eläkesijoituksille.
– Hyvää kehitystä pitää kiittää sijoitustuotoista ja samalla ne ovat järjestelmässä kaikkein epävarmin elementti valitettavasti, kiikkuva lauta.
Vaikka eläkesijoitukset jatkossa tuottaisivat hyvin, Perholehdon mukaan eläkkeitä ei kannata nostaa eikä eläkeikää laskea. Ihmiset ovat työkuntoisia pidempään ja monet haluavat tehdä ainakin osa-aikatyötä kauemmin.
– Eläkejärjestelmän pitäisi olla siinä mielessä ikiliikkuja, että en lähtisi pitkälle meneviä johtopäätöksiä tekemään. Kukaan ei tiedä, miten rahoitusmarkkinat muuttuvat tulevaisuudessa.
Nuorten näkökulmasta pitäisi Perholehdon mukaan kiinnittää huomiota etenkin ennenaikaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin ja nuorten työhyvinvointiin, jotta eläkkeille riittäisi maksajia työelämässä. Hän arvelee, että korko-odotukset ja riskinotto sijoittamisessa ovat jatkossa eläkekeskustelun tärkeimpiä asioita.
– Julkista keskustelua käydään usein jo eläkkeellä olevien ihmisten näkökulmasta, Perholehto huomauttaa.
PS-nuoriso kannattaa riskinottoa
PS-nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom ilahtuu siitä, että työeläkemaksujen korotuspaine on pienentynyt.
– Taustalla on ennakoitua korkeampi tuotto. Kuinka pitäviä ennusteet ovat, voi vain toivoa parasta.
Bergbom kannattaa rohkeampaa riskinottoa eläkevarojen sijoittamisessa. Hänen mielestään painotusta voisi viedä esimerkiksi korkosijoituksista osakkeisiin.
– En näe mitään syytä, minkä takia osakemarkkinat eivät myös tulevaisuudessa tuottaisi.
Bergbom ymmärtää, että sijoitustuottoihn nojaaminen on väistämätöntä, kun eläkkeitä maksava väestö pienenee suhteessa eläkkeen saajiin.
– Sijoitustuottoja on saatava enemmän, jotta maksukyky säilyyy myös meidän sukupolvelle, mistä kannan huolta.
Esimerkiksi eläkemaksujen raju korotus voisi Bergbomin mukaan johtaa siihen, ettei nuoriso enää pitäisi eläkejärjestelmää luotettavana ja sen uskottavuus katoaisi. Tällöin siltä katoaisi poliittinen tuki. Uusi laskelma poistaa tätä pelkoa.
Rahastoitavaksi pitäisi Berbomin mukaan saada lisää pääomia. Hän pohtii, voisiko tässä käyttää valtion sijoitusyhtiötä Solidiumia.
– Se on pitkällä aikaväillä ainoa tapa turvata eläkkeiden maksu.
Tela: Nuorten taakka kevenee selvästi
Työeläkevakuuttajat Telan analyysitoimintojen johtaja Jari Sokka sanoo, että nuorten kuuluukin epäillä arvioita.
– Puhutaan laskelmasta, joka on tehty 80 vuoden mittaiseksi, epävarmuuksia ei voi pyyhkiä pois.
Sokan mukaan Eläketurvakeskuksen laskelma näyttää kuitenkin nuorille valoisalta.
– Jos sijoitustoiminnan tuotot pysyvät hyvinä, rahaston merkitys tulee nuorten kannalta olemaan tosi suuri eli sillä pystytään keventämään taakkaa merkittävästi.
Hän huomauttaa, että näkymät ovat parantuneet selvästi Eläketurvakeskuksen edellisestä kolmen vuoden takaisesta raportista.
– Kolme hyvää sijoitusvuotta ovat parantaneet rahaston arvoa merkittävästi.
Hänen mielestään yhteiskunnassa on tullut liikaa tavaksi toistella huolta siitä, kuinka nuoriso joutuu maksamaan kaiken.
– Nuorison tilanne on hyvä. Heillä on eläkejärjestelmä, joka tuottaa myös heille eläkkeen, ja laskelmien mukaan myös nuoret ikäpolvet tulevat hyötymään tästä. Ei ole niin, että heillä yksin olisi jokin rahoitusvastuu.
Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee laskelmassa 80 vuoden aikana kohtuullisesti kolmella vuodella 62,5 vuodesta 66 vuoteen. Eläkemaksuihin ei tule nousupaineita, jos tuotot säilyvät hyvinä.
Tämä vuosi tosin tulee olemaan miinusmerkkinen, koska osakekurssit ovat laskeneet merkittävästi. Eläkeyhtiöt sijoittavat kuitenkin pitkäjänteisesti, jolloin yksi tappiovuosi ei saa suurta painoarvoa.