Ajattelitko eläkkeellä häipyä kalaan tai golfkentälle? Tai keitellä päiväkahvit ja lukea vihdoin kaikki kiinnostavat kirjat?
Voi olla, että teet lisäksi ainakin jonkin verran töitä, vaikka olisitkin jo saavuttanut vanhuuseläkeiän, sillä työvoimaa tarvitaan.
Suomi ikääntyy vauhdilla: yli 65-vuotiaita on jo reilu viidennes koko väestöstä ja nuoret ikäluokat ovat pieniä. Eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle ei aina löydy korvaavaa tekijää.
Reilun kahdenkymmenen vuoden kuluttua ikääntyneiden määrä voi olla jo puolet työikäisten määrästä eli 15–64-vuotiaista.
– Jos ei pystytä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa lisäämään merkittävästi, pulassa ollaan. Se näkyy jo nyt ja tulee näkymään vielä vahvemmin tulevaisuudessa, sanoo Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Minna Ylikännö.
Eläkeläisten työpanokselle on siis käyttöä.
“Japani on maailman koelaboratorio”
Japanissa on maailman vanhin väestö, jo lähes kolmannes on yli 65-vuotiaita. Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi ja terveitä vuosia iäkkäänä on aiempaa enemmän.
Eläminen vanhaksi on valtava modernin yhteiskunnan saavutus, eikä sitä pitäisi nähdä kulueränä tai yhteiskunnan heikkoutena, sanoo diplomaattina ja tutkijana Aasiassa työskennellyt Teppo Turkki.
Nuorten ikäluokkien kutistuminen tarkoittaa kuitenkin väen vähenemistä, talouskasvun hiipumista ja kroonista työvoimapulaa. Sitä hoidetaan Japanissakin maahanmuuton ja digitalisaation avulla.
Ikääntyminen on ajateltu Japanissa uudella tavalla, Turkki sanoo. Eläkeläiset eivät jää keinutuoliin, vaan osallistuminen yhteiskuntaan jatkuu 80-vuotiaaksi.
– Ihmisen kokemus menee ihan hukkaan, jos vain jää eläkkeelle.
Eläkeläisyyden sijaan työura ja asiantuntijuus jatkuvat, ja jokainen osallistuu yhteiskuntaan niillä voimilla, millä kykenee, esimerkiksi osa-aikatyön tai vapaaehtoistyön muodossa, hän sanoo.
Japani on täydellinen tulevaisuuden laboratorio siitä, miten kehittyneelle maalle käy, kun se saavuttaa ikääntymisen nopean vaiheen, mihin Suomikin on menossa, Turkki sanoo.
Suomessa eläkeläisten työnteko jo lisääntynyt
Suomessakin työelämässä on tulevaisuudessa entistä iäkkäämpiä ihmisiä, sillä eläkeikä on sidottu elinajanodotteeseen: mitä pidempään elämme, sitä pidempään kestää, että vanhuuseläke voi alkaa.
Tällä tietoa nykyisten kolmekymppisten eläkeikä tulee olemaan lähes 68 vuotta, kun nykyiset kuusikymppiset voivat saada vanhuuseläkettä jo 65-vuotiaana.
Hallitus ei Suomessa vielä Japanin tapaan suunnittele satavuotiaiden yhteiskuntaa, mutta työuria on haluttu jo pitkään pidentää ja työssä jaksamista edistää.
Vanhuuseläkkeelle siirtymisikä onkin noussut, kertoo Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Susan Kuivalainen. Lisäksi vanhuuseläkettä saavien työnteko on lisääntynyt.
65–74-vuotiaista yli kymmenen prosenttia teki Tilastokeskuksen mukaan töitä vuonna 2020, kun kymmenen vuotta aiemmin osuus oli hieman yli seitsemän prosenttia.
Työhalukkaita on vielä työllisiäkin enemmän. Vuonna 2020 tehdyssä kyselytutkimuksessa noin joka kuudes 63–74-vuotiaista tehneensä edes jonkin verran töitä vuoden aikana ja yhtä moni kertoi haluavansa tehdä töitä, Kuivalainen kertoo.
– Hiljattain eläkkeelle jääneet ovat aiempaa koulutetumpia ja terveempia ja monella on halukkuutta työskennellä osa-aikaisesti tai kausiluontoisesti, joten he ovat joustavaa, osaavaa työvoimaa.
Ei rahasta
Eläkkeellä työskentely myös kannattaa, sille eläketurva ei pienene työskentelyn seurauksena, toisin kuin työttömien tai opiskelijoiden tuet, Susan Kuivalalainen huomauttaa.
– Suurimmalle osalle työ tarkoittaa mielenkiintoista tekemistä ja sosiaalisia suhteita. Noin joka viidennelle työskentelevälle eläkeläiselle se on taloudellinen pakko.
Vanhuuseläkkeellä työskentelevät ovat useammin miehiä, korkeasti koulutettuja ja heillä on parempi koettu terveys, Kuivalainen sanoo. Joukossa on paljon yrittäjiä.
Eläkeläisiä työskentelee erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä kuljetusalalla.
75–80-vuotiaista noin joka kymmenes tekee ja toinen kymmenesosa haluaisi tehdä töitä. Moni kuitenkin kokee, ettei saa töitä iän takia, tai sopivaa työtä ei ole tarjolla. Osalla terveys estää työnteon.
Myös vanhat ihmiset pitäisi nähdä työntekijöinä
Arviota siitä, kuinka paljon eläkeläisten tekemä työ nostaisi työllisyyttä, ei ole. Eläkkeellä työskentelyn arvioidaan kuitenkin kasvavan tulevina vuosina.
Työelämässä se vaatii laajempaa näkemystä siitä, millainen työntekijä voi olla, Teppo Turkki sanoo.
– Että nähdään myös vanhat ihmiset työntekijöinä, vaikka he ehkä tekevät asioita eri tavalla tai liikkuvat hitaammin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan työnantajien näkemykset yli 55-vuotiaista työntekijöistä ovat aiempaa myönteisemmät (siirryt toiseen palveluun). Mielikuva siitä, mikä on työntekijälle sopiva ikä, muuttuu, sillä väestö vanhenee, sanoo Susan Kuivalainen.
– 50 on uusi 30. Yhteiskunta on muuttunut paljon, mutta muutos voisi olla nopeampaa.
Muutos tulee osin pakosta, sanoo TEM:n erityisasiantuntija Minna Ylikännö.
– Kun ei ole työntekijöitä, niin sitten vain aletaan hyväksyä se, että ikääntyneetkin tekevät töitä.
Työolojen ja palkan pitää hänen mukaansa olla houkuttelevat. Töihin ei lähdetä, jos se vähentää hyvinvointia, tai palkka on koettu epäoikeudenmukaiseksi jo töissä ollessa, hän sanoo.
Myös johtamisen täytyy muuttua, kun töissä voi olla seitsemällä eri vuosikymmenellä olevia, Teppo Turkki sanoo.
Kohti satavuotiaiden yhteiskuntaa
Satavuotiaiden määrä kasvaa. Japanissa heitä on jo yli 80 000, Suomessa noin tuhat, mutta käyrä on nouseva.
Osana ikääntyneiden huomioimista myös kaupunkiympäristön esteettömyys ja hyvä valaistus ovat tärkeitä, että vanhat ihmiset voivat liikkua, toimia ja tehdä töitä, Turkki sanoo.
Japanissa hallitus ei mieti kotihoitoa ja hoivaa, vaan se pohtii, miten seniorikansalaiset pysyvät terveenä ja kunnossa, hän sanoo.
Lue lisää: