SaiPan päävalmentajan paikalta sivuun siirtynyt Pekka Virta ehti johtaa joukkuetta 71 liigaottelussa, ja saldo oli murheellinen. Lappeenrantalaiset voittivat vain 19 peliä, ja pistekeskiarvo näyttää lukemaa 0,9.
Kun Lukon mestaruuteen keväällä 2021 valmentaneen Virran nimi nousi huhuissa esiin mahdollisena SaiPan uutena valmentajana, kaakonkulmalla suupielet nousivat maireaan hymyyn: voiko tämä olla tottakaan? Voisiko yli 900 liigaottelun kokenut kultasormi tehdä saman Lappeenrannassa kuin mitä Kuopiossa tai Raumalla oli tapahtunut?
Lokakuussa 2022 voidaan todeta, ettei 53-vuotiaan Virran ja SaiPan yhtälö ollut rakkaustarina onnellisimmasta päästä.
Virta lähti rakentamaan projektiaan nousujohteisesti kohti kolmannen kauden menestystä, kuten esimerkiksi KalPassa vuosina 2014–2017 tapahtui. Vastuunkantajiksi hankittujen ulkomaalaispelaajien pettäminen yhdistettynä luottosentteri Jarno Koskirannan ja ykkösvahti Niclas Westerholmin loukkaantumiseen vesitti kuitenkin ensimmäisen kauden, ja SaiPa päätyi viimeistä edelliseksi.
SaiPa muokkasi joukkuettaan viime kauden aikana ja sen jälkeen rankalla kädellä, ja Virta joutui tiimeineen aloittamaan tänä syksynä projektin toisen kauden huomattavasti keskeneräisemmästä tilanteesta kuin mitä toiveissa oli.
Ryhmään tuotiin useita ulkomaalaispelaajia, joiden hankkimisesta päävastuussa on ollut myös urheilutoimenjohtajan vakanssia hoitanut toimitusjohtaja Jussi Markkanen yhdessä Virran kanssa. Markkasen tuplarooli on tuntunut hieman erikoiselta, mutta palataan siihen myöhemmin.
Virta oli valmis astumaan sivuun
Nuoremmasta kaartista sensaatiomaisen tykkikauden pelanneen Ville Petmanin lähtö Pohjois-Amerikkaan kirpaisi, ja puolustuksen kärkihahmoihin debyyttikaudellaan nousseen Nuutti Viitasalon polvivamma pakotti miehen sivuun useiksi kuukauksiksi.
Virran kiekkokontrolliin pohjaava vaativa pelitapa oli täysin uudenlainen monille uusista pelaajista, ja joukkue on kipuillut takkuilevan maalinteon kanssa. 11 ottelussa aikaan saatu 13 maalin potti on liigahistorian surkein. Vaatimaton pistemäärä näyttää siltä, että sarjajumbon pudotuspelihaaveet ovat roskakorissa ennätyksellisen varhain.
Puolustajien suoritusvarmuus ei ole riittänyt, etukäteen varmimmaksi kortiksi laskettu maalivahtipeli on pettänyt liian usein ja hyökkääjät Virralle tutun jokerikortin Kristian Pospisilin johdolla ovat olleet yössä.
Virta pyysi SaiPa-yhteisöltä kärsivällisyyttä projektin rakentamisessa ja kehittämisessä, mutta happea antavia voittoja ei vain tullut ajoittaisista hyvistä esityksistä huolimatta. Sputnik-satelliitti putosi taivaalta.
Yksipuoliseen irtisanomiseen SaiPalla ei ollut varaa, sillä Virralla oli sopimus myös ensi kaudesta. Lisäksi seura on määrätty käräjä- ja hovioikeuden päätösten jälkeen maksamaan kymmenien tuhansien eurojen korvaukset myös korona-aikana vuoden 2020 lopussa oikeuden mukaan laittomasti lomautetulle valmentajakolmikolle Tero Lehterä – Kari Martikainen – Tuomo Ropo.
Jotain täytyi kuitenkin tehdä, ja solmun avatakseen Virta oli itse valmis jäämään sivuun. Hieman samanlaisia käänteitä nähtiin vuonna 2014, kun hän lähti Ässistä nähtyään, ettei seuraavalla kaudella ollut menestysmahdollisuuksia.
Mielenkiintoinen nyanssi SaiPan perjantaisessa uutisessa oli se, että sopimuksessa on ollut tiettyjä välietappeja, ja kun määrätyt tavoitteet eivät ole täyttyneet, myöskään tietyt velvoitteet eivät täyty. Täten SaiPa ei ole velvollinen maksamaan Virralle ensi kauden palkkaa.
Valmentajan ja joukkueen välejä ei varmasti helpottanut viimeviikkoinen minikohu, kun Ilta-Sanomat uutisoi Virran epähuomiossa pelaajien Whatsapp-ryhmään lähettämästä viestistä. Siinä Virta oli arvioinut pelaajien suorituksia ja sitä, keitä pelaajia otetaan ja keitä ei oteta pois kokoonpanosta.
Viimeiseksi jääneessä lehdistötilaisuudessaan keskiviikkona Virta hämmästeli vuotoa, mutta silti SaiPan tiedotteessa korostettiin vain tulosten olleen syynä nyt tehtyyn yhteiseen päätökseen. Joka tapauksessa hyvin voivassa joukkueessa asioita ei vuodeta ulkopuolelle.
Mitalipeleistä hännille
SaiPan murheellisessa alakulossa on kyse myös paljon muustakin kuin vain Virrasta, johon viime ja alkanut kausi on voimakkaasti henkilöitynyt.
Idän ihme paistatteli eräänlaisena liigan mallioppilaana vielä 2010-luvun puolivälissä. Taustayhtiö otti takkiin yli 900 000 euroa kaudella 2010–2011, mutta Riku Kallioniemen tultua toimitusjohtajaksi ja Pekka Tirkkosen hypättyä päävalmentajaksi 2012 tuuli kääntyi niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin.
SaiPa pelasi keväällä 2014 mitalipeleissä ja oli puolivälierissä myös kahdella seuraavalla kaudella. Talousnumerot näyttivät muhkeaa plussaa, ja vuosina 2011–2017 Liiga-SaiPa Oy teki voittoa yhteensä yli 2,5 miljoonaa euroa.
SaiPa oli ihailtu esimerkki pienestä seurasta, joka pystyy kilpailemaan isompiaan vastaan esimerkiksi nappiin osuneiden ulkomaalaishankintojen johdosta.
Nousuvire katkesi kauteen 2016–2017, kun Ari Santasen ainoaksi jääneellä kaudella SaiPa valahti pohjalle. Värikkäillä tarinoillaan eteläkarjalaisia hypnotisoineen Lehterän avauskausi 2017–2018 toi vielä paikan kahdeksan joukossa, mutta sen jälkeen seura on enemmän tai vähemmän hakenut suuntaa.
Kun tieto Virran saatavuudesta vuodelle 2021 ilmeni, Lehterän optio kaudesta 2020–2021 käytettiin, mutta talousvaikeuksien ja heikkojen esitysten jälkeen valmentajat lomautettiin.
Lehterän tilalle päävalmentajaksi tuli U20-joukkueesta Ville Hämäläinen, joka hyppää nyt uudelleen vastuuseen Etelä-Karjalan pölyt karistaneen Virran tilalle. Tilanne voisi olla otollisempikin, mutta Hämäläinen on nöyrä seuran mies, joka tietää, milloin pitää vetää työhaalarit niskaan.
Miten halliasia ratkeaa?
Olennainen kysymys SaiPan viime vuosien joukkueiden rakentamisessa on ollut urheilutoimenjohtajan vakanssin lakkauttaminen. Antti Tuomenoksa hoiti tehtävää vuodesta 2012 vuoteen 2021, ja etenkin ensimmäisinä vuosina ex-liigapuolustaja onnistui löytämään Lappeenrantaan erinomaisia vahvistuksia Pohjois-Amerikasta. Puolitoista vuotta sitten SaiPa ilmoitti lakkauttaneensa Tuomenoksan tehtävän säästösyistä.
Voiko SM-liigaseura pyörittää toimintaansa uskottavasti ilman urheilupuolesta vastaavaa ihmistä? Jo ajatuksena yhtälö tuntuu hankalalta, ja viime aikojen tulosten perusteella voi sanoa, että säästöjä on haettu täysin väärässä paikassa.
Pienen seuran resurssit ovat toki rajalliset, mutta Tapparalle Tuomenoksa kelpasi hommiin ja Kärpissä tehtävää hoidetaan neljällä kädellä, kun kehitysjohtaja Lasse Kukkonen on myös urheilupuolen johdossa Harri Ahon kanssa.
Markkanen myönsi viimeksi torstaina SaiPan Youtube-videolla, että tehtäväkenttä on ollut liian laaja, mutta mitään ei ole jäänyt tekemättä tuplaroolin takia. Tuplatyön on ollut tarkoitus olla vain tilapäinen, ja urheilupuolelle on aikomus palkata tekijä viimeistään ensi kesänä.
Liigan heikoimpiin kuuluvissa olosuhteissa SaiPa antaa myös tasoitusta. Kisapuiston katettu tekojäärata täyttää 50 vuotta, ja nykyajan vaateisiin vastaavan uuden hallin perään on haikailtu jo vuosia.
Kaupunki on tehnyt päätöksen uuden hallin sijoittamisesta Kisapuistoon, mutta elokuussa paljastui salainen suunnitelma paikallisten sijoittajien tavoitteesta rakentaa uusi monitoimiareena keskustaan kauppatorin paikalle.
Etelä-Saimaan mukaan kyseessä on laaja kokonaisuus, johon kuuluu asumista, hotelli, maanalainen toriparkki ja lähiikuntapaikka ja sen hinta on toista sataa miljoonaa euroa.
Asiasta ei ole ilmennyt uutta tietoa pariin kuukauteen, mutta Markkanen kertoi torstaina, että uutisia saatetaan kuulla jo lähiaikoina. SaiPan tavoite on ollut koko ajan saada uusi areena keskustaan Kisapuiston sijaan.
Mistä käänne positiivisempaan?
Vaikka koko torihanke on kuulostanut itäkaupan tilanne ja energiakriisi huomioiden toistaiseksi lähinnä utopistiselta, jotain positiivista SaiPa-yhteisö nyt tarvitsisi.
Kolme edellistä päävalmentajarekrytointia on mennyt enemmän tai vähemmän metsään, eivätkä Santanen, Lehterä tai Virta ole valmentaneet eri syistä pestiään loppuun saakka. SaiPa ei ole onnistunut toiveidensa mukaisesti vakiinnuttamaan paikkaansa liigan keskikastissa, Liiga-SaiPa Oy:n hyvien vuosien kerryttämä puskuri on syöty, yleisöllä on parempia tapoja käyttää rahaa kuin liigajumbon kotiottelut ja juuri nyt näkymä on pimeässä kellarissa synkkä.
Jokerit ja Kiekko-Espoo ovat ilmoittaneet halustaan ja tavoitteistaan palata liigakartalle lähivuosina. SM-liigaa ei tulla missään nimessä pelaamaan 17 joukkueella, ja moni unelmoi sarjan remontoimisesta sekä avaamisesta avoimelle kilpailulle.
SaiPan kaltaisten pienempien seurojen on yksinkertaisesti pakko terästää toimintaansa tulevina vuosina, jotta ne pysyvät tulevaisuuden kilpajuoksussa mukana.
Uutta alkua jälleen tulevaisuudessa rakentava SaiPa etsii tällä hetkellä myös uutta viestintä- ja markkinointipäällikköä. Varovaisesti arvioituna tehtävää taitaa piisata.
Lue myös:
Jääkiekon Suomen mestari aloitti Ylen selostajana – eräs huima työtarjous jäi harmittamaan