Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Venäjän sodan seurauksena menettämästä sotakalustosta on uutisoitu paljon helmikuussa alkaneen laajamittaisen hyökkäyksen alusta lähtien.
Tarkkaa lukumäärää tuskin on kenenkään tiedossa, joten tiedot perustuvat arvioihin.
Esimerkiksi arviot kaatuneiden määrästä vaihtelevat suuresti. Ukrainan hallinnolle tutkimustietoa tuottava Civitta laski, kuinka paljon sodankäynti on maksanut Venäjälle tähän mennessä.
Civitta arvioi, että Venäjän taloudellisesti suurimmat menetykset olisivat miehistötappiot, jotka ovat maksaneet Venäjälle jo yli 30 miljardia euroa. Venäjän arvioidaan menettäneen yli 60 000 sotilasta. Luku on huomattavasti suurempi kuin Venäjä on virallisesti ilmoittanut, ja suurempi kuin esimerkiksi Yhdysvallat on arvioinut.
– Emme ole sotilasasiantuntijoita vaan talouskonsultteja. Mutta sodan alettua helmikuussa aloimme miettiä, miten voisimme auttaa maatamme. Siksi aloimme laskea sodan kustannuksia, koska varojen suuruudesta riippuu kuinka kauan se voi jatkua, Civittan osakas Dmytro Lyvch kertoo Ylelle.
Civittan laskelmat on tehty perustuen avoimista lähteistä julkisesta datasta saatuihin tietoihin koskien esimerkiksi juuri kalustotappioita.
Civitta on tutkinut myös Syyriassa ja Georgiassa käytyjen taistelujen sotakuluja.
– Tiedämme, että luvuista on esitetty eri arvioita. Osa laskee kalustotappioita tapaus tapaukselta, mutta silloin kokonaiskuva jää hämäräksi. Uskomme, että meidän tapamme on analyyttisempi ja tehokkaampi ja antaa realistisemman kuvan tilanteesta, sanoo projektipäällikkö Vadym Fedchyshyn.
Venäjä menettänyt jo yli puolet kaikista panssarivaunuistaan?
Sotakalustostaan panssarivaunuja Venäjä olisi menettänyt eniten suhteutettuna niiden alkuperäiseen määrään.
Civittan arvioiden mukaan panssarivaunuja Venäjä on menettänyt jo yli viiden miljardin euron arvosta. Määrällisesti siis jo 70 prosenttia Venäjän olemassaolevasta panssarivaunukalustosta olisi tuhoutunut tai anastettu Ukrainan armeijan käyttöön.
– Onnistuneimpia kampanjoita ovat olleet Harkovan vapauttaminen, minkä jäljiltä Ukrainan haltuun jäi runsaasti venäläistä sotakalustoa, kuten tankkeja. Myös Etelässä on tapahtunut vastaavaa, Fedchyshyn kertoo.
Hän kuitenkin huomauttaa, että arvio panssarivaunujen kokonaismäärästä on epävarma. Kyse on “parhaasta analyyttisestä arvauksesta”.
Tähän mennessä julkisuudessa esitetyt arviot ovat myös vaihdelleet suuresti, eikä kukaan ole varma, kuinka paljon varsinkin käyttökelpoisia panssarivaunuja Venäjällä on.
On oletettu, että niitä olisi selvästi vähemmän kuin aiemmin on arvioitu.
Miehistötappioiden jälkeen toiseksi arvokkaimmat tappiot ovat kohdistuneet hävittäjiin, joiden kappalehinta on yleensä kallis suhteutettuna muiden aseiden hintoihin. Hävittäjiä Civitta arvioi Venäjän menettäneen jo yli 13 miljardin euron arvosta.
Laivaston kalustotappiot ovat kaikkein pienimmät.
Sodan hintalappu jopa 250 miljardia
Civitta arvioi, että kalustotappioita Venäjän armeijalle on syntynyt jo noin 71 miljardin euron arvosta.
Kun päälle lasketaan operationaaliset kulut, varovaisen arvion mukaan Venäjän helmikuussa aloittama sotakampanja Ukrainaa vastaan on maksanut jo yli sata miljardia euroa.
Arvioissa on hyödynnetty tietoja Venäjän muualla käymistä sodista ja niiden kustannuksista. Nämä luvut on sitten suhteutettu 200 000 sotilaan määrään, jonka on arvioitu olevan mukana Ukrainan taisteluissa.
Civitta pitää mahdollisena, että operationaaliset kulut voivat olla jopa 173,5 miljardia euroa. Tämän arvion mukaan laskettuna kalustotappioiden kanssa sotiminen olisi tullut maksamaan Venäjälle jo lähes 250 miljardia euroa.
Civitta on tehnyt myös laskelmia siitä, kuinka kauan Venäjällä on varaa käydä sotaa nykyisellä teholla. Sen laskeminen onkin monimutkaisempaa ja lopputulos voi olla hyvinkin epätarkka, mutta Civitta on joka tapauksessa on laskenut, että sotakassa riittäisi vielä noin neljäksi vuodeksi.
Civittan mukaan pakotteet vaikuttavat paljon siihen, miten rahat riittävät.
– Jos esimerkiksi venäläinen kaasu ja öljy asetettaisiin kauppasaartoon, kuten uskomme tapahtuvan, Venäjän mahdollisuus jatkaa sotaa vähenee huomattavasti, Fedchyshyn sanoo.
Suomen pankin asiantuntija: Venäjältä eivät rahat lopu
Venäjän talouteen ja pankkijärjestelmään perehtynyt asiantuntija, vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista on puolestaan sitä mieltä, että raha tai sen loppuminen ei sotaa lopeta.
– Pelkään, että ei tämä sota siihen lopu, että Venäjältä loppuisivat rahat. Sota ratkeaa siellä taistelukentillä. Sodankäynnin rajoitteeksi tulee se, että jos pakotteet ovat riittävän pitkään voimassa, on hyvin epävarmaa pystyykö Venäjä uudelleenvarustamaan armeijaansa.
Tässä artikkelissa on keskitytty arvioimaan sodan hintaa kalusto- ja miehistötappioiden taloudellisesta näkökulmasta katsottuna.
Sodan aiheuttamalle inhimilliselle kärsimykselle ja ihmiselämien menetykselle sen sijaan on mahdotonta panna hintalappua.
Lisäksi sota on jo tuhonnut esimerkiksi Ukrainassa koteja, kouluja, päiväkoteja ja siviilien käyttämää infrastruktuuria. Kaiken korjaamisen on arvioitu maksavan vähintään satoja miljardeja.
Sodan on arvioitu myös nostaneen energian ja ruoan hintaa eri puolilla maailmaa.
24.10. kello 13:09 tutkimuslaitos muutettu konsulttiyhtiöksi. Tutkimusjohtaja-titteli vaihdettu osakkaaksi.
Lue lisää: