Hyppää sisältöön

Puolustusministeri Antti Kaikkonen Ylen Ykkösaamussa: Jos Venäjä käyttäisi ydinasetta, se olisi viimeinen virhe

Länsi on sitoutunut auttamaan Ukrainaa niin kauan kuin tarve vaatii. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvioi, että sota ratkaistaan pikemminkin taistelukentällä kuin neuvottelupöydässä.

Antti Kaikkonen Ykkösaamussa: Ydinaseen käyttö olisi Venäjältä viimeinen virhe
Antti Kaikkonen Ykkösaamussa: Ydinaseen käyttö olisi Venäjältä viimeinen virhe
Anne Orjala,
Seija Vaaherkumpu

Venäjän aloittama sota tarkoitti ensin hyökkäystä Ukrainaan viime helmikuussa. Nyt sodan uusi vaihe on näyttäytynyt muun muassa Nord Stream -putkien räjähdyksinä, joiden tekijästä ei ole varmuutta, Pohjois-Saksan rautateiden sabotaasina, jonka tekijää ei tiedetä, Bornholmin saaren sähkömottina, epämääräisenä lisääntyvänä laiva- ja lennokkiliikenteenä meressä kulkevien tietoliikennekaapelien tai norjalaisten öljynporauslauttojen lähettyvillä.

– Nämä ovat merkkejä kireästä turvallisuustilanteesta, jossa erilaisia tapahtumia tulkitaan osana isompaa kokonaisuutta, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

Kaikkonen toistaa muun lännen kannan, että ainakin Nord Stream -putkien räjäytys oli tahallinen teko, joka on vaatinut sellaista kyvykkyyttä, joka viittaa valtiolliseen toimijaan.

Media on kaasuputkien räjäytysten jälkeen ollut erittäin kiinnostunut myös Suomen kriittisen infran haavoittuvuuksista. Niistä viranomaiset eivät kerro julkisuuteen.

– Operatiiviset viranomaiset suojaavat omaa toimintaansa, eivätkä siksi voi kertoa kovin tarkasti siitä, mitä tietävät tai eivät tiedä. Kommentointi helposti kertoo myös vastapuolelle viranomaisten kyvystä havaita ja torjua uhkia, perustelee Kaikkonen.

Kaikkonen: Ydinaseen käyttöä pidetään edelleen epätodennäköisenä

Kaikkonen oli vieraana Ylen Ykkösaamun suorassa lähetyksessä lauantaina. Voit katsoa koko lähetyksen tästä.

Hän osallistui tällä viikolla Brysselissä Naton puolustusministereiden kokoukseen, jossa Suomi oli mukana muissa kuin ydinaseita käsittelevissä pöydissä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Venäjän ydinaseen käyttö muuttaisi konfliktia perustavanlaatuisesti.

Puolustusministeri Kaikkosen mukaan Venäjän kynnystä käyttää ydinasetta pidetään edelleen korkeana.

Jos Venäjä näin toimisi, olisi se Kaikkosen mukaan “viimeinen virhe”.

Kaikkonen huomauttaa sekä EU:n että Naton viestineen, että reaktio ydinaseen käyttöön olisi vahva. Kaikkosen mukaan on viisasta, ettei tarkkaan kerrota, mitä se täsmällisesti tarkoittaisi, jotta Venäjä ei voisi hyödyntää tietoa.

Kaikkonen pitää tärkeänä, että lännen linja Venäjän toimiin ja Ukrainan tukemiseen pysyy yhtenäisenä, sillä Venäjä testaa lännen yhtenäisyyttä.

Kansalaistenkin on syytä varautua selviämään esimerkiksi sähkökatkoissa

Presidentti Sauli Niinistö on useaan kertaan varoittanut sodan uudesta vaiheesta ja kehottanut ihmisiä kiinnittämään huomiota, jos omassa ympäristössä tapahtuu jotain poikkeavaa.

– Tällaisista havainnoista kannattaa ilmoittaa esimerkiksi paikallispoliisille. Suojelupoliisin (Supo) verkkosivuilta löytyy kanava havaintojen ilmoittamiseen, Kaikkonen sanoo.

Supon mukaan Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut sekä fyysisessä että kyberympäristössä. Erityisesti kriittisen infran yritysten ja organisaatioiden on syytä varautua ja huolehtia tarkasti turvallisuudestaan. Supo ei kuitenkaan pidä todennäköisenä suomalaisen infrastruktuurin toiminnan lamauttamista lähitulevaisuudessa.

– Jokaisen on hyvä varautua selviämään lyhytkestoisissa häiriöissä, kuten sähkökatkoissa. Suomalainen 72 tunnin kotivara-konsepti on hyvä ja siitä löytyy paljon tietoa verkosta. Kotivaraan kuuluu ruokaa, vettä ja lääkkeitä kolmeksi vuorokaudeksi, sanoo Kaikkonen.

Hän kuitenkin muistuttaa, että turvallisuusviranomaiset valvovat turvallisuutta vuorokauden ympäri.

Ukraina jatkaa puolustautumistaan lännen ase- ja materiaaliavun turvin

Ukrainalaiset kaupungit ja siviilikohteet ovat olleet toistuvien Venäjän ohjusiskujen kohteena ja sotaa käydään myös rintamalla. Kaikkosen mukaan Ukraina tarvitsee kaikenlaista apua: ammuksia ja aseistusta rintamalle.

– Kylmä talvi on tulossa ja varmasti tulee tarvetta esimerkiksi sotilaiden talvivarustuksellekin, jota Suomesta on lähdössä Ukrainaan, Kaikkonen kertoo.

Tärkeää on jatkaa myös tiedustelutietojen antamista Ukrainalle. Seuraavaksi luvassa on merkittävää apua ilmatorjuntaan. Yhdysvallat on luvannut kiirehtiä Nasams-ilmatorjuntajärjestelmän toimittamista, Saksa on luvannut Ukrainalle Iris-T SLM –ilmapuolustusjärjestelmän.

– Suomi on myöntänyt Ukrainalle tähän mennessä yhdeksän puolustustarvikeapupakettia, jotka ovat yhteisarvoltaan noin 105 miljoonaa euroa. Kymmenennen tukipaketin valmistelu on aloitettu ja päätöksentekoon se tulee loppusyksyn aikana, kertoo Kaikkonen.

Hän painottaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden merkitystä.

– Tavoitteena on, että teollisuuden rattaat saataisiin pyörimään niin, että Ukrainaan riittää puolustusmateriaalia ja pystymme täydentämään myös omia varastojamme.

Perusasia pysyy kuitenkin samana:

– Venäjän ei anneta sotaa voittaa, mutta ei Venäjä minnekään katoakaan. Tuossa se jatkossakin pysyy. Tästä kaikesta seuraa hyvin pitkä talvi Venäjän ja lännen välisille suhteille, arvioi Kaikkonen.

"Ratkaisu syntynee pitkälti taistelukentällä"

Kaikkosen mukaan viime aikojen tapahtumat liittyen Ukrainan sotaan eivät ole missään nimessä hyviä.

Hän viittaa tällä esimerkiksi Venäjän osittaiseen liikekannallepanoon, niin sanottuihin "kansanäänestyksiin" ja voimistuneisiin iskuihin Ukrainan infrastuktuuriin.

Kaikkosen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että sota ratkaistaan pitkälti taistelukentällä – ja siihen näyttää menevän vielä aikaa.

Neuvottelut eivät tällä hetkellä vaikuta todennäköisiltä, hän arvioi.

Venäjällä ei näytä olevan halua sodan päättämiseen eikä Ukraina ole valmis luopumaan alueista, joita Venäjä tällä hetkellä miehittää.

– Ukrainalla on tietysti oikeus näitä alueitaan puolustaa ja ymmärrän hyvin, että Ukraina ei ole siitä tavoitteesta valmis tinkimään, Kaikkonen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 16.10. kello 23:een saakka.

Lue lisää

Junat ja kuorma-autot eivät pääse vieläkään Kertšinsalmen sillalle – satelliittikuvat paljastavat valtavat rekkajonot

Venäjän hyökkäyksen kannattajat nostavat päätään Imatralla – tunnelma on niin kireä, etteivät sodan vastustajat uskalla puhua omilla nimillään

Suosittelemme sinulle