40 000 jääkiekko-ottelua ja 76 000 tuomaritehtävää vuodessa. 1 552 tuomaria, kun heitä vielä kymmenisen vuotta sitten oli reilut 2 000.
Se tekee noin 49 tuomaritehtävää vuodessa per tuomari, mutta tokihan pelit eivät pyöri ympäri vuoden.
Kilpatuomareita eri SM-sarjoissa ja Mestiksessä on 270. Loput tuomarit kantavat muun vastuun. Eniten tuomaroitavaa riittää poikajunioreiden matseissa.
Suomalaisessa jääkiekossa on merkittävä erotuomaripula. Asia ei ole suuri yllätys tai uusi. Tuomareista on huutava pula myös monissa muissa urheilulajeissa.
– Viimeisen parin vuoden aikana olemme saaneet käännettyä, että poistumaa on vähemmän kuin uusia tuomareita, sanoo Suomen jääkiekkoliiton erotuomaripäällikkö Harri Ahola, joka kertoi yllä mainitut lukemat.
Viime vuonna 300 tuomaria lopetti toiminnan, uusia tuomareita toimintaan tuli 380.
Ahola peräänkuuluttaa sitä, että erotuomarikerhojen ja Jääkiekkoliiton ohella seurat tekisivät alueillaan töitä tuomareiden rekrytoimiseksi ja tuomaritoiminnan arvostuksen kohentamiseksi.
– Ei ole montaa vuotta, kun oli hyvin vaikea päästä seuroihin puhumaan homman tärkeydestä. Se on parantunut.
"Kiusaaminen poistunut tai ainakin vähentynyt merkittävästi"
Samoista ongelmista puhui keväällä uransa lopettanut huippujalkapalloerotuomari Mattias Gestranius. Erotuomarien saama palaute on pääosin negatiivista. Gestranius nosti yhdeksi ongelmaksi sen, että esimerkiksi fanit, media, valmentajat ja pelaajat eivät ymmärrä tarpeeksi hyvin sääntöjä ja niiden tulkintoja.
Jalkapallossa alasarjatasoilla otteluita on pahimmassa tapauksessa pitänyt perua tuomaripulan takia. Jääkiekossa tilanne ei ole niin paha.
– Tämä on äärimmäisen iso ongelma, ei varmasti vain Suomessa. Erotuomareita pidetään vähän erilaisena ryhmänä. Ryhmänä, joka ei ihan kuulu siihen peliin, Gestranius tiesi.
Ahola näkee tuomaripulan taustalla samoja syitä kuin Gestranius jalkapallossa.
– Tuomaritoiminta on koettu irralliseksi. Tietyllä tavalla sen pitääkin olla irrallaan seuratoiminnasta ja pelaamisesta, mutta se on ehkä liian irrallinen. Ajatellaan, että se on jonkun muun ongelma.
Ahola sanoo, että aiemmin kokeneita tuomareita piti työntää ulos, jotta saatiin nuorempia mahtumaan toimintaan. Nyt tuomareiden urat ovat lyhentyneet merkittävästi. Kyse ei ole SM-liigan tuomareista, vaan tuomaritoiminnasta yleisellä tasolla.
Yhtenä syynä tuomareiden drop out -ilmiöön on pidetty pelaajien, vanhempien ja valmentajien käyttäytymistä, huutelua ja kunnioituksen puutetta.
Jääkiekkoliitolla on ollut esimerkiksi Kunnioita Peliä -ohjelma, jonka ideana oli, että suomalainen jääkiekko olisi reilumpaa kaikille osapuolille. Ohjelmalla korostettiin kaikkien eri rooleissa jääkiekossa toimivien keskinäistä kunnioitusta.
– Keskustelua käydään seurojen kanssa päivittäin. Tilanne on paljon parempi, mitä se on joskus ollut, kun oli sellaista, mitä voisi kutsua kiusaamiseksi tai tahalliseksi vahingon tekemiseksi. Sellainen on vähentynyt, ellei poistunut, ainakin kilpasarjoista, Ahola tuumaa.
– Kun mennään ihan alasarjoihin asti, ymmärrys kokonaisuudesta ei ole ehkä niin suurta. On meillä edelleen sitä (huonoa käytöstä). Työtä ei voi jättää kesken tai todeta, että asiat ovat hyvin. Ne ovat paremmin, mutta eivät hyvin.
"Etsitään lopputuloksen syitä muualta kuin itsestä"
– Tämä on aika universaali, yli lajirajojen ulottuva ongelma, toteaa puolestaan Kristian Vikman.
Vikman on yksi seitsemästä SM-liigan ammattilaiserotuomarista. SM-liigassa viheltää ammattituomareita nyt ensi kertaa.
SM-liigan tuomarit Joonas Kova ja Jukka-Pekka Koistinen kokivat, että tuomaritoiminnan arvostus on kasvanut ja pelaajien käytös ainakin liigassa siistiytynyt merkittävästi.
Vikman sanoo, että sinä aikana, kun hän on ollut mukana tuomaritoiminnassa, huono käytös on vähentynyt rutkasti suomalaisessa kiekossa. Hänen näkemyksensä on, että nykyisin pelaajat, valmentajat ja vanhemmat keskittyvät omaan hommaansa.
Mutta parannettavaa riittää silti.
– Monien kannattaa katsoa peiliin. Varsinkin, kun mennään juniori- ja harrastepuolelle, niin ne, jotka tuomarina toimivat, harrastavat, uhraavat omaa aikaansa mahdollistaakseen lajin pelaamisen. Toivoisi, että ymmärrettäisiin, mikä tuomarin rooli on.
– Kaikki, jotka tuomariksi ryhtyvät, hyväksyvät, että se ei ole aina kivaa ja kritiikkiä tulee. Mutta millä tavalla sitä kritiikkiä annetaan? Pienemmissä junioreissa ja harrastesarjoissa pitäisi ymmärtää realiteetit.
Vikman pohtii, että pelaajat tai valmentajat saattavat purkaa turhautumistaan tuomaristoon, ulkoistaa pelillisiä ongelmia tai etsiä lopputuloksen syitä muualta kuin itsestä ja oman joukkueen tekemisestä.
– Se on inhimillistäkin.
– Tuomarit on nimetty pelin tason mukaan. Jos ollaan sarjatason tai ikäluokan X pelissä, siellä ei ole NHL-tuomareita. Mitä huonommin tai epäasiallisemmin tuomareita kohdellaan, sitä vaikeampi sinne on parempia saada.
SM-liigan tuomaripomo: "Vaatimukset äärimmäisen suuria"
SM-liigan erotuomarijohtaja Jyri Rönn totesi, että nyt Suomessa on ensi kertaa ultimaattinen päätepysäkki, johon tavoitteellisesti työskentelevät tuomarit voivat tähdätä.
– Tämä auttaa rekrytoinnissa, arvostuksen luomisessa ja siinä, että voimme kehittää toimintaa eri pohjalta. Tämä on ainut oikea suunta.
Myös Rönn korostaa, etteivät tuomarit ole oma kuppikuntansa, vaan kiinteä osa jääkiekkoperhettä, joka haluaa kehittää toimintaansa siinä missä kaikki muutkin.
Muun muassa MM-finaalissa, olympialaisissa ja KHL:ssä urallaan viheltänyt Rönn, 51, näkee, että pääsarjatasolla suomalaistuomareiden arvostus on jo ihan hyvällä tasolla.
Toisaalta hän kertoo esimerkin, kuinka vuonna 2010 Vancouverin olympialaisissa Bill McCrearya haastateltiin joka paikassa ja joukkueiden huoltajat suorastaan kilpailivat, kuka saa teroittaa hänen luistimensa.
McCreary, nyt 66, vihelsi NHL:ssä 1 737 runkosarjan ottelua.
– Ilman hyviä tuomareita ei ole hyvää jääkiekkotuotetta.
Rönn huomauttaa, että liigatasolla tuomareiden arvostuksen lisääminen lähtee ensisijaisesti omasta toiminnasta.
– Toisaalta toivottavasti ihmiset ymmärtävät, että tämä on aika haastava työ. Vaatimukset ovat äärimmäisen suuria. Ja kun tilanteissa ei ole aina oikeaa ja väärää. Sen ymmärryksen saaminen kaikille on aika haastavaa.
Lue lisää: