Hyppää sisältöön

Ulkoministeri Haaviston mukaan lännen yhtenäisyys ei rakoile: "Venäjälle tehtävä selväksi, että vastaus ydinaseen käyttöön olisi massiivinen"

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on saanut osakseen arvostelua kommentistaan, että Ranska ei vastaisi ydinaseella, jos Venäjä käyttäisi ydinasetta Ukrainassa.

Haavisto: Venäjälle tehtävä selväksi, että vastaus ydinaseiden käyttöön olisi massiivinen.
Haavisto: Venäjälle tehtävä selväksi, että vastaus ydinaseiden käyttöön olisi massiivinen.
Anne Orjala

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan lännen yhtenäisyys Venäjän suhteen ei ole rakoilemassa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on saanut osakseen arvostelua kommentista, että Ranska välttäisi ydinaseen käyttöä, jos Venäjä iskisi ydinaseella Ukrainaan.

Ydinasevaltiot eivät yleensä spekuloi, milloin ydinaseita käytettäisiin. Tämä on osa pelotetta.

– Ydinaseethan ovat aseita, joita on yksittäisillä valtioilla. Esimerkiksi Natolla Natona ei ole ydinaseita vaan ydinaseet ovat Yhdysvalloilla, Englannilla ja Ranskalla, ja heillä tietysti kaikilla on omat opinkappaleensa, doktriininsa, missä tilanteessa ydinaseita voi käyttää, Haavisto sanoo Ylelle.

Hän kuitenkin painottaa olevan erittäin tärkeää tehdä selväksi Venäjälle, että vastaus tulisi olemaan massiivinen, jos Venäjä syyllistyisi ydinaseiden käyttöön.

Haavisto myös huomauttaa, että aseteknologia on muuttunut.

– Nykyaseteknologiassa ydinaseiden ja tavanomaisten aseiden ero on ehkä pienentynytkin sitä kautta, että on modernia aseteknologiaa, joka ei ole ydinteknologiaa mutta on tavattoman tehokasta.

Haavisto toivoo Venäjän toimivan pidättyvästi ydinasepolitiikassaan.

Hän huomauttaa, että Venäjän ydinasedoktriinin mukaan ydinaseita voidaan käyttää vain, jos koko valtion olemassaolo on uhattuna.

Haavisto sanoo Euroopan unionin toimineen varsin yhtenäisesti Venäjän hyökkäyksen aikana. Hän uskoo, että lisäpakotteita on tulossa, sillä Venäjä on iskenyt siviilikohteisiin.

Ruotsin uuden hallituksen muodostumista on odoteltu

Nato-maista Turkki ja Unkari eivät ole vielä ratifioineet Suomen jäsenyyttä.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) tapasi Nato-puolustusministerikokouksessa tällä viikolla Turkin ja Unkarin kollegansa.

Kaikkonen kertoi Ylen Ykkösaamussa lauantaiaamuna, että Unkari ei tuonut esiin ongelmia, vaan ratifioinnissa kestää, sillä Unkarin parlamentilla on paljon töitä.

Turkki puolestaan painotti kesällä sovittua terrorismin vastaista yhteistyötä koskevaa kolmikantaista asiakirjaa, josta Kaikkonen arveli Turkin odottavan "konkreettisia esimerkkejä".

Ulkoministeri Haavisto kertoo, että tarkoituksena on sopia uusi kolmikantainen tapaaminen Suomen, Ruotsin ja Turkin viranomaisten välille.

– Nyt on odotettu Ruotsin uuden hallituksen syntyä, että sovitaan uusi kolmikantatapaaminen. Uskon, että Ruotsin uusi hallitus on hyvin Nato-myönteinen ja varmasti valmis kiirehtimään Ruotsin liittymistä Natoon, mutta totta kai tarvitaan keskustelukumppani, jolla on poliittinen mandaatti parlamentilta.

Haavisto huolissaan Iranin tilanteesta

Haavisto on huolissaan Iranin tilanteesta.

Iranissa on osoitettu mieltä nuoren kurdinaisen kuoleman vuoksi erityisesti maan kurdialueella ja pääkaupungissa Teheranissa.

Iran on tukahduttanut mellakoita kovin ottein.

– Iranin tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Iranista tulee tietoja, että mahdollisesti noin 200 mielenosoittajaa on kuollut mielenosoituksissa poliisin ja turvallisuusviranomaisten väkivaltaisuuksiin, Haavisto sanoo.

Haavisto uskoo, että maanantaina on EU:n ulkoministerikokouksessa asetetaan lisäpakotteita Iranille.

– Tässähän käytetään väkivaltaa aseettomia, puolustuskyvyttömiä mielenosoittajia vastaan. Hyvin monet heistä ovat tyttöjä ja naisia.

* Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 16. lokakuuta 2022 kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Ylen päivittyvä seuranta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Niinistö tyrmää spekulaatiot eritahtisesta Natoon liittymisestä: "Olemme aloittaneet Ruotsin kanssa ja jatkamme Ruotsin kanssa"

Suosittelemme sinulle