Tunteita herättävä translaki on virittänyt myös kiivaan keskustelun siitä, keitä asiantuntijoita lainvalmistelussa kuullaan.
Eduskunnan lakivaliokunta kuulee translain asiantuntijoina tahoja, joita lain puoltajat pitävät transvastaisina.
Muun muassa vasemmistoliiton kansanedustaja, translain kannattaja Veronika Honkasalo katsoo, että lausuntoja on pyydetty anti-gender-ajattelun tukijoilta.
Anti-gender-termillä viitataan Naisjärjestöjen keskusliiton mukaan liikehdintään ja ajattelutapaan, jossa vastustetaan aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Liike yhdistää joukon populistisia, nationalistisia, uskonnollisia ja äärioikeistolaisia toimijoita.
Honkasalon mukaan iso osa suuresta yleisöstä ei tiedä, millaisista toimijoista on kyse.
– Nämä tahot esittävät edistävänsä sukupuolten tasa-arvoa ja jopa ajavansa vähemmistöjen oikeuksia, mutta todellisuudessa taustalla on vahva anti-gender-ajattelu. Monet näistä ovat kansainvälisesti verkottuneita, hän sanoo ja painottaa, ettei tarkoitus ole puuttua siihen, miten valiokunta työskentelee.
Honkasalo ei itse ole lakivaliokunnan jäsen.
Mitä kritisoiduista asiantuntijoista tiedetään?
Lakivaliokunta on kuullut translaista lukuisia asiantuntijoita, kuten ministeriöitä, Ihmisoikeusliittoa sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä edustavia Trasek ry:tä ja Sateenkaariperheet ry:tä.
Kritiikki kohdistuu lakimuutosta vastustaviin tahoihin, kuten LHB-liittoon ja alkuperäiseen asiantuntijasuunnitelmaan lisättyihin Suomen ACC:hen, Naisten Rintama ry:hyn ja professori Tapio Puolimatkaan (kd.).
Valiokunnan päätös lausuntojen pyytämisestä oli yksimielinen. Ylen tietojen mukaan keskustelua käytiin kuitenkin siitä, kuuleeko valiokunta asiantuntijoita kirjallisesti vai kasvotusten. Valiokunta päätyi kirjallisiin lausuntoihin.
Nykyisin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa toimivaa Puolimatkaa on kritisoitu muun muassa homofobisiksi tulkituista nettikirjoituksista.
ACC Suomi määrittää itsensä tahoksi, joka kokoaa yhteen "kristillistä terapiaa ja sielunhoidollisia palveluita tarjoavia henkilöitä ja yhdistyksiä".
Tampereen vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Perttu Jussilan mukaan ACC:n jäsenyhdistyksistä ainakin yksi on aiemmin järjestänyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville niin sanottuja eheytysleirejä (siirryt toiseen palveluun). Yle on vahvistanut tiedon Elävät vedet ry:n jäsenyydestä.
Perttu Jussila on myös yksi toimijoista eduskunnalle luovutetun yli 53 000 kannatusilmoitusta keränneen eheytyshoitojen kieltämiseen pyrkivän kansalaisaloitteen takana.
Niin sanotuilla eheytyshoidoilla pyritään vaikuttamaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvaan ihmiseen niin, että hän muuttuisi heteroseksuaaliksi tai syntymässä merkityn sukupuolensa edustajaksi.
ACC Suomi vastasi julkisuudessa esitettyihin väitteisiin Ylelle sähköpostilla. Yhdistys ei suoraan ilmaise kantaansa eheytyshoitoihin mutta kirjoittaa: "Kaikkinainen manipulointi ja vallankäyttö terapiassa tai muussa auttamiskontekstissa on Suomen ACC:n ohjeiden mukaan sopimatonta".
Naisten rintama ry pitää julkisuudessa esitettyjä väitteitä transvastaisuudesta "erittäin raskaina" ja leimaavina. Naisten rintama vastaa julkisuudessa esitettyihin väitteisiin sähköpostitse. Yhdistys kertoo ajavansa omien sanojensa mukaan naisten oikeuksia ja olevansa huolissaan näiden oikeuksien kaventamiseen pyrkivistä tahoista. Yhdistys myöntää tekevänsä yhteistyötä valiokunnassa kuullun LHB-liiton kanssa.
Naisten rintama kertoo vastustavansa translain uudistusta ainoastaan osittain.
–Vastustamme sitä, että kaikki suomalaiset, myös muut kuin transsukupuoliset, saisivat muuttaa juridisen sukupuolensa omalla ilmoituksellaan, koska se mahdollistaisi lain väärinkäytöksiä, yhdistyksen hallitus kirjoittaa Ylelle toimittamassaan vastauksessa.
LHB-liitto on vastannut julkisuudessa esitettyyn kritiikkiin tiedotteella. LHB-yhdistys kertoo verkkosivuillaan ajavansa lesbojen, homojen ja biseksuaalien asiaa, ja yhdistys pitää tiedotteensa mukaan siihen kohdistettuja syytöksiä transvastaisuudesta perättöminä. LHB-liitto korostaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että se on itsenäinen suomalainen yhdistys, eikä sillä ole kattojärjestöä.
Naisten rintamaa ja LHB-liittoa yhdistää ainakin kolme asiaa: molempien tulkinnan mukaan sukupuolia on vain kaksi, ja ne näkevät translain muuttamisen nyt esitetyllä tavalla uhkana syntymässä naisiksi määritetyille ihmisille. Yhdistykset vastustustavat sitä, että sukupuoli perustuisi ihmisen omaan määrittelyyn.
Yhdistyksillä on vielä muutakin yhteistä: sama osoite ja molemmat on perustettu viime vuonna. Naisten rintama ry perustettiin vain pari viikkoa sen jälkeen, kun translakiuudistusta vaatinut Oikeus olla -kansalaisaloite alkoi kerätä kannatusilmoituksia. LHB-liitto taas hieman ennen kuin aloite toimitettiin eduskuntaan.
Valiokunnan asiantuntijoiden väliset kytkökset eivät lopu tähän. Valiokunta pyysi myös erikseen lausuntoa yhdeltä, aiemmin LHB-liiton kannattajana julkisuudessa esiintyneeltä henkilöltä.
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.) ei halunnut kommentoida asiantuntijajakaumaa.
Voiko valiokunta kutsua asiantuntijaksi kenet tahansa?
Keskustelun avannut Veronika Honkasalo kertoo, että asian esille nostamista motivoi halu avata valiokuntien kuulemiskäytäntöjä.
Yleinen periaate on, että kaikilla valiokunnan jäsenillä on oikeus esittää asiantuntijoita kuultavaksi ja toisen tekemää esitystä ei vastusteta.
Lautakunnilla on lähtökohtaisesti vapaus valita, ketä he päättävät kuulla, eikä selkeitä sääntöjä ole. Laissa valiokunnan asiantuntijakuulemisista säädetään seuraavasti:
"Valiokunta voi kuulla asiantuntijoita. Käsiteltäessä kansalaisaloitetta valiokunnan on varattava aloitteen tekijöiden edustajille tilaisuus tulla kuulluiksi."
Valiokunnan työskentelyn pitäisi kuitenkin olla tarkoituksenmukaista ja ripeää.
Translakiuudistuksen kannattajat ovat epäilleet, että lain vastustajat pyrkivät hidastamaan lain voimaansaattamista.
Politiikan asiantuntijakuulemisiin perehtynyt tutkimusjohtaja Kati Rantala Helsingin yliopistosta toteaa, että lainvalmistelu on usein kamppailua.
– Lainvalmistelussa tulee toisinaan kysymyksiä, jotka jakavat mielipiteitä ja nostattavat voimakkaita tunteita.
Rantala ei lähtisi ennakkoon rajoittamaan sitä, ketä kuullaan asiantuntijana.
– Kysyn, miksi ei pitäisi kuulla valiokuntien esittämiä asiantuntijoita ja johtuuko se siitä, että nämä edustavat lakiesitykselle osittain kielteistä kantaa? Demokratiaan kuuluu moniäänisyys ja moniarvoinen keskustelu.
Translaki on nostattanut paljon julkista keskustelua, niin puolesta kuin vastaan. Rantalan mukaan on vain luontevaa, että keskustelu jatkuu myös valiokunnassa.
– Aina voi toki esittää kritiikkiä siitä, edustavatko asiantuntijat riittävästi erilaisia, legitiimejä näkökulmia. Kysymys legitiimiydestä on kuitenkin myös aina poliittinen ja arvokysymys, Rantala painottaa.
Rantalan mukaan täytyy luottaa siihen, että valiokunnat ja viime kädessä eduskunta pystyvät arvioimaan erilaisten argumenttien laatua.
– En lähtisi kovin kevyin perustein puuttumaan näihin demokraattisiin prosesseihin. Silloin ollaan melko vaarallisilla vesillä.
Varsinaisen mietinnön translaista tekee sosiaali- ja terveysvaliokunta. Lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta laativat omat lausuntonsa mietinnön tekevälle valiokunnalle.
J_uttua muokattu 26.10.2022: Lisätty Naisten rintama ry:n hallituksen kannanotto julkisuudessa esitettyihin väitteisiin._
Juttua muokattu 28.10.2022: Poistettu tieto, että LHB ei vastannut Ylen yhteydenottoon ja lisätty liiton viesti siitä, että LHB on itsenäinen suomalainen yhdistys. Aiemmin jutussa luki, että valiokunta myös pyysi lausuntoa aiemmin LHB-liiton edustajana julkisuudessa esiintyneeltä henkilöltä: muutettu edustaja kannattajaksi.
Lue lisää: