Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ukrainan armeija hämmästytti maailmaa elo-syyskuussa tekemillään vahvoilla hyökkäyksillä. Venäläisjoukot ajettiin pakosalle ja Ukraina kykeni saamaan takaisin laajoja osia venäläisten valtaamista alueista. Samalla Ukraina sai haltuunsa paljon sotasaalista.
Viime viikkojen aikana Ukrainan hyökkäys on kuitenkin pysähtynyt. Paikoin, kuten erityisesti Donbasin alueeseen kuuluvan Bahmutin kaupungin suunnalla Venäjä on kyennyt työntämään ukrainalaisia edellään ja lähestymään strategisesti tärkeää kaupunkia.
Sosiaalisessa mediassa arvuutellaankin nyt, onko sodassa tapahtumassa uusi käänne ja Venäjä ottamassa aloitteen taas itselleen.
Maanpuolustuskorkeakoulun vanhempi tutkija ja Venäjä-tutkimusryhmän johtaja Simo Pesu kertoo, että Harkovan suunnalla Ukraina käytti hyväkseen Venäjän heikkoutta. Ukraina oli valmistautunut hyökkäämään kahdessa suunnassa, se aloitti Hersonin alueella ja jatkoi tilaisuuden tullessa Harkovan alueella.
– Ukrainan tiedustelu oli tunnistanut, että venäläinen on siirtänyt alueelta joukkoja, eikä rintama ei ole riittävän syvä, joten he pystyivät tunkeutumaan syvyyteen ja saartamaan venäläisten joukkoja.
Hyökkäyksen pysähtymiseen voi Pesun mukaan olla kaksi syytä: joko Ukrainan joukkojen hyökkäysvoima on käytetty tai Venäjä on saanut alueelle lisävoimaa. Täsmällistä syytä ei ulkopuolelta voida tietää, mutta taukoa käytetään molemmin puolin seuraavan toimen valmisteluun,, Pesu toteaa.
Bahmutissa Venäjä on erityisesti Wagner-palkkasotilasjoukkojen avulla pyrkinyt jatkamaan etenemistään, joskin äärimmäisen hitaasti. Tiedot etenemisestä vaihtelevat.
Pesu uskoo, että Venäjä käyttää Bahmutissa vahvaa tykistöään tuhoamaan vastustajaa, ja pyrkii edelleen valtaamaan sen asemat suoralla hyökkäyksellä. Eteneminen aiheuttaa Venäjälle silti suuria menetyksiä.
Aloite Venäjälle?
Simo Pesun mukaan Venäjä on syksyn aikana tehnyt kaksi toimenpidettä, joilla se pyrkii ottamaan aloitteen sodassa itselleen.
Ensimmäinen toimenpide oli osittainen liikekannallepano. Sen avulla paikataan sodassa kuluneiden osastojen miehistöaukkoja. Rintamalle lähetetään miehiä hyvinkin nopealla aikataululla, eli vähäisellä koulutuksella.
Osasta rekrytoiduista muodostetaan seuraavina kuukausina uusia sotilasosastoja.
Toinen toimenpide oli erilaisilla pitkän kantaman iskuaseilla, ohjuksilla ja eritoten miehittämättömillä lennokeilla eli drooneilla tehtyjen iskujen kiihdyttäminen Ukrainan siviili-infrastruktuuriin.
Venäjän hallussa oleva hyökkäyskalusto on vähentynyt, joten uusia käyttöön soveltuvia lennokeita on hankittu Iranista.
Pesun mukaan lennokki-iskuilla ei ole suoranaista vaikutusta rintamatilanteeseen, vaan Venäjä yrittää vaikuttaa ukrainalaisten moraaliin. Se tuskin onnistuu.
– En muista, että tuo olisi viime sodissa onnistunut.
Toki iskut energialaitoksiin ja tehtaisiin haittaavat yhteiskunnan toimintaa ja Ukrainan asevoimien toimintakykyä pitemmällä aikavälillä. Merkittävän vaikutuksen aikaansaaminen vaatisi Venäjältä silti laajaa ja pitkäkestoista pommituskampanjaa, jonka kohteiden pitäisi olla huolella valittuja ja iskujen osua täsmällisesti, Pesu sanoo.
Jatkuuko sota Dneprin varrella vai hiipuuko se?
Maanpuolustuskorkeakoulun vanhempi tutkija Simo Pesu pitää todennäköisimpänä, että Ukraina jatkaa hyökkäystään Dnepr-joen länsirannalla olevaa Venäjän sillanpäätä vastaan ja pyrkii ajamaan Venäjän joukot joen toiselle puolelle.
Ukraina on onnistunut heikentämään venäläisten huoltoa tuhoamalla Dneprin yli johtavia siltoja. Lisäksi Krimin sillan räjäytys vaikeutti Venäjän joukkojen huoltoa.
Venäläisten ajaminen pois sillanpääasemasta voisi onnistua, mutta joen ylittäminen olisi ukrainalaisille todella vaikeaa, Pesu ennustaa.
Donbasin alueen takaisinvaltaaminen olisi Ukrainalle tärkeää, koska sen infrastruktuuri luo venäläisen hyökkäysvoiman tukialueen.
Pesun mukaan hyökkäys perustuu yllätykseen ja on mahdotonta sanoa, mihin rintamankohtaan Ukraina on aikeissa keskittää joukkojaan hyökkäystä varten. Ja jos hyökkäys käynnistyy, onko siinä tarpeeksi voimaa venäläisten linjan murtamiseen.
Jos Ukraina ei hyökkäykseen kykene, ei siihen tällä hetkellä kykene myöskään Venäjä. On mahdollista, että rintama juuttuu joksikin aikaa paikalleen.
Venäjä pyrkii Pesun mukaan syksyn ja talven aikana paikkaamaan suurinta ongelmaansa eli sotakelpoisen jalkaväen saamista rintamalle. Suuri kysymys onkin, kuinka kyvykkäitä ja halukkaita rekrytoidut sotilaat ovat.
Venäjä on menettänyt sodassa valtavan määrän parasta kalustoaan. Sitä paikataan ottamalla käyttöön kalustoa vanhoista varastoista ja hankkimaan sitä kumppaneilta.
Ukraina saa lännestä laadukasta aseapua, mutta Pesun mukaan sen saamien aseiden määrä ei ole ollut suuri suhteessa sen asevoiman kokoon ja vastustajaan.
Sodan jatkumisesta ei Pesun mukaan voidakaan sanoa muuta kuin että se näyttää jatkuvan vielä kauan. Tahtotila ja kyky sodan jatkamiseen on ilmeinen molemmin puolin.
Lue lisää:
Päivittyvä seuranta Ukrainan sodasta
Hyökkäys Ukrainaan on maksanut Venäjälle jo vähintään sata miljardia euroa, arvioi konsulttiyhtiö