Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Puolustusvoimien upseerin mukaan Helsingin Sanomilla oli vuonna 2017 suuri määrä turvallisuussalaisuuksia sisältänyttä aineistoa.
Keskiviikkona Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä kuultu todistaja kertoi, että nyt turvallisuussalaisuuden paljastamisesta syytettynä oleva toimittaja Laura Halminen paljasti hänelle osan aineistosta toukokuussa 2017.
Upseerin mukaan Halminen otti häneen yhteyttä ja kuvaili, että tällä oli hallussaan materiaalia, jota ei pitäisi olla. Halminen ilmoitti todistajalle, että toinen syytettynä olevista toimittajista, Tuomo Pietiläinen, oli saanut asiakirjat todennäköisesti Puolustusvoimien tietovuodon kautta.
– Halminen pyysi minut kotiinsa ja näytti tätä materiaalia. Paperia oli noin sentin pino. Hyvin nopeasti tunnistin, että se on aitoa, sotilastiedustelua koskevaa erittäin salaista materiaalia, upseeri kertoi oikeudessa.
Etäyhteydellä kuultu todistaja sanoi tutustuneensa Laura Halmiseen ensi kerran vuonna 2014, josta lähtien he ovat pitäneet satunnaisesti yhteyttä. Vuoden 2017 aikana he tapasivat kolme tai neljä kertaa.
"Olin hämilläni, järkyttynyt ja ehkä raivoissanikin"
Upseerin mukaan hän tunnisti asiakirjoista itselleen tuttuja asioita, nimiä ja organisaatiokaavioita.
– Olin hämilläni, järkyttynyt ja ehkä raivoissanikin. Ihmettelin, miten on mahdollista, että näin kovaa materiaalia on väärissä käsissä. Sen paikka olisi ollut Puolustusvoimilla lukkojen takana.
Myös Halminen oli todistajan mukaan huolissaan siitä, onko Puolustusvoimissa tietovuoto. Todistaja sanoi, että hän ja Halminen tulivat siihen tulokseen, että tietovuodosta on oltava kyse, koska muuten sellaista materiaalia ei olisi voinut päätyä HS:lle.
Todistaja kuitenkin täsmensi, ettei voi olla täysin varma, oliko kyseessä tietovuoto.
Hän kuvaili papereiden joukossa olleen runsaasti salaiseksi ja erittäin salaiseksi turvaluokiteltuja, leimattuja papereita.
– Kysyin, paljonko tätä on. Halminen sanoi, että siinä pinossa oli noin prosentti aineistosta. Ajattelin, että jos tätä on 99 senttiä vielä jossain, niin tämä on todella vakava asia.
Upseeri sanoi ottaneensa asiakirjoista kuvia Halmisen luvalla, ja kertoneensa tilanteesta Pääesikunnalle seuraavana aamuna.
Todistaja: Halminen näytti luonnoksen artikkelista
Upseeri lausui oikeudessa uutena tietona, että hän sai Laura Halmiselta nähtäväkseen Viestikoekeskusta käsittelevän artikkeliluonnoksen loka-marraskuussa 2017. Todistaja totesi, että luonnos sisälsi hänen mielestään salassa pidettävää tietoa.
– Ajattelin, että siinä oli turvallisuussalaisuuksia. Muistan, että Halminen oli itse huolissaan, että kannattaako tällaista materiaalia julkaista.
Upseeri sanoi toimittaneensa luonnoksen eteenpäin vastatiedustelun päällikölle.
Laura Halminen kertoi tiistaina oikeudessa olleensa ahdistunut siitä, että Tuomo Pietiläisellä oli hallussaan kyseistä aineistoa.
Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin Tikkakoskella sijainneesta Viestikoekeskuksesta joulukuussa 2017. Siitä ja jatkojutuiksi suunnitelluista artikkeliluonnoksista käydään nyt oikeutta.
Syyttäjän mukaan toimittajat Halminen, Pietiläinenja HS:n silloinen politiikan toimituksen esimies Kalle Silfverberg syyllistyivät turvallisuussalaisuuden paljastamiseen.
Puolustuksen asianajaja Kai Kotiranta kysyi upseerilta, onko tämä itse antanut materiaalin Pietiläiselle tai Halmiselle.
– En, todistaja vastasi.
Kotiranta tiedusteli myös, miksei Puolustusvoimat puuttunut siihen, että lehden hallussa oli kyseistä aineistoa, joka tullaan julkaisemaan.
– Minulla ei ole tästä tietoa.
Asianajaja ihmettelee Puolustusvoimien menettelyä
Halmisen asianajaja Kai Kotiranta kertoi istunnon jälkeen olevansa hämmästynyt uudesta tiedosta, jonka mukaan luonnos Viestikoekeskus-artikkelista oli Puolustusvoimien edustajan luettavana jo loka-marraskuussa 2017.
Kotiranta ihmettelee, miksei Puolustusvoimat ole kertonut asiasta aiemmin.
– Tuntuu varsin erikoiselta. Aina kun saamme jotain uutta tietoa, niin vallitseva totuus näyttää muuttuvan.
Kotirannan mukaan upseerin lausunto viimeistään osoittaa, että Puolustusvoimat on hyvissä ajoin tiennyt Helsingin Sanomilla olevan hallussa salassa pidettävää aineistoa, jota se tulee käyttämään juttuprojektin yhteydessä.
– Siitä huolimatta Puolustusvoimat ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Siihen olisi ollut velvollisuus, jos olisi katsottu, että käsillä on tilanne, missä julkistetaan turvallisuussalaisuuksia tai Suomen ulkoisen turvallisuuden kannalta merkittäviä tietoja.
Kotiranta toteaa, että jokaisella on velvollisuus estää tiedossaan oleva mahdollinen rikos.
– Ei siihen puuttuminen olisi ollut ennakkosensuuria, vaan erityisesti Puolustusvoimille kuuluva velvollisuus.
Puolustusvoimat teki rikosilmoituksen mahdollisesta tietovuodosta 15. joulukuuta 2017. Toinen rikosilmoitus koski tietojen julkaisemista. Sen Puolustusvoimat teki 16. joulukuuta eli samana päivänä, kun Helsingin Sanomien artikkeli Viestikoekeskuksesta ilmestyi.
Laura Halminen ei kertonut tiistaina omassa kuulemisessaan, että oli lähettänyt jutun luonnoksen nähtäväksi upseerille.
– Hän on ammattitoimittaja. Toimittaja tyypillisesti säännöstelee tietoa, jota kertoo lähteistään. Ei niitä asioita kerrota edes omalle asianajajalle. Se on vastuullista journalismia harjoittavan toimittajan tapa toimia, Kotiranta näkee.
Syyttäjä vaatii vankeusrangaistuksia
Syyttäjä vaatii kolmelle syytetylle vähintään puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia.
Toimittajat kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Puolustuksen mukaan Viestikoekeskus-artikkelissa tai muissa artikkeliluonnoksissa ei paljastettu turvallisuussalaisuuksia. He vetoavat myös siihen, etteivät tehneet päätöstä artikkelin julkaisemisesta.
Jutun käsittelylle oikeudessa on varattu 30 päivää. Keskiviikkona vuorossa oli kuudes käsittelypäivä.
Tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa Halminen ja Pietiläinen olivat erimielisiä muun muassa Halmisen roolista jutun kirjoittajana.
Halminen sanoi katuvansa, ettei vaatinut nimeään pois artikkelista. Pietiläinen taas oli sitä mieltä, ettei Halminen tuonut esille olevansa huolissaan aineistosta.
Juttua täydennetty 19.10.2022 klo 14.03 asianajaja Kai Kotirannan kommenteilla. Lisätty klo 14.21 tieto, että upseeri mainitsi toimittaneensa juttuluonnoksen vastatiedustelun päällikölle.
Lisää aiheesta: