Suunnitelma suorasta suurnopeusradasta Helsingin ja Tampereen välillä tuli maatalousyrittäjille kuin salama kirkkaalta taivaalta, kertoo MTK Hämeen toiminnanjohtaja Päivi Rönni.
– Yhtäkkiä joku jossain vetää kartalle viivan ja maatalousyrittäjä huomaa, että kappas vaan, viiva tuleekin suoraan omien maiden läpi. Linjan alle saattaa jäädä tuotantorakennuksia, joihin on viime vuosina investoitu miljoonia euroa.
Suurnopeusjuna jyristäisi ohi navetan vierestä
Loukasten lypsykarjatilalla Hämeenlinnan Rengossa on tehty valtavia investointeja. Maatalousyhtymää pyörittävät sisarukset Anna, 33, ja Antti Koljonen, 39, rakennuttivat pari vuotta sitten liki satametrisen modernin pihattonavetan. Automatisoitu navetta maksoi hiukan reilut 2,5 miljoonaa euroa.
Pari viikkoa sitten tuli tieto, että tulevaisuudessa suurnopeusjuna saattaa pyyhältää 250 kilometriä tunnissa jopa 100 metrin päässä uuden navetan kyljestä.
Radan vaikutukset tilan toimintaan olisivat dramaattiset, sanoo Antti Koljonen.
– Se halkoo todella pahasti useita peltolohkoja ja metsääkin jää sen alle. Tilan toimintakyky vaarantuu, ja ratahanke on yksi vakavimpia uhkia meidän yritystoiminnalle.
Toinen Loukasten maatalousyhtymän yrittäjistä uhkaa jopa jäädä kodittomaksi.
– Rata näyttää menevän minun kotini päältä. Linjaus oli iso shokki. En olisi voinu edes kuvitella, että meidän tilan maiden läpi menisi joskus junarata, kertoo Anna Koljonen.
Maatalousyrittäjät haluavat estää hankkeen
MTK kerää parhaillaan tarkkoja laskelmia suunnitellun radan vaikutusalueella olevista maatalousyrityksistä. Päivi Rönni toteaa, että Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueella on luultavimmin satoja maatiloja, jotka kärsisivät tunnin juna -linjauksesta. Alle jäisi myös yksittäisiä metsäpalstoja.
MTK toivoo Suomi-radan hankeyhtiöltä selvitystä, kuinka suunnitelmaa on tarkoitus viedä eteenpäin. Yhtiöltä odotetaan myös selvitystä, kuinka paljon hankkeessa on huomioitu sen vaikutuksia alueen maa- ja metsätalouteen, matkailuelinkeinoon ja luontoon.
Loukasten tilalla vastustetaan ratalinjausta viimeiseen asti. Moni muukin maatalousyrittäjä Hämeestä aikoo kääntää jokaisen kiven estääkseen hankkeen.
– Kaikki yhteyttä ottaneet ovat ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkensa täytyy tehdä, jotta ratalinjaus ei toteudu, toteaa MTK Hämeen Päivi Rönni.
Myös Hämeen maakuntahallitus ehti jo vaatia suunnitelman keskeyttämistä heti.
Suomi-radan hankeyhtiön osakkaat kokoontuvat torstaina Helsingissä pohtimaan suunniteltujen linjausten vaikutuksia ja hankkeen tulevaisuutta. Kokous ratkaisee paljon, koska esimerkiksi yhtiössä osakkaana oleva Janakkalan kunta harkitsee lähtemistä yhtiöstä.
Vaikutuksia tulisi, vaikka rata ei jyräisi tilakeskusta
Vaikka joillain tiloilla kotitalo tai tuotantorakennukset säästyisivät, linjaus voisi pirstoa parhaan peltolohkon. Tällöin viljelyala pienenee ja kustannukset nousevat. Maatalousyrittäjän on ajettava isot koneet kiertoteitä radan toiselle puolelle jäävälle lohkolle.
Matkaa aivan tilan yhteydessä olevalle pellolle voi kertyä kymmeniä kilometrejä. Kulkemiseen kuluu kohtuuttomasti aikaa ja polttoainekustannukset nousevat merkittävästi.
Isoilla koneilla liikkuminen yleisillä teillä muun liikenteen seassa on hidasta ja vaarantaa liikenneturvallisuutta. Viime talvena Orimattilassa Villin kylässä noustiin puolustamaan tasoristeystä, jota Väylävirasto oli poistamassa.
Logistiikka on jokaisella maatilalla mietitty tarkkaan, sanoo Päivi Rönni. Erityisesti kotieläintilalla rehua viljeltäessä pelloille joudutaan kasvukauden aikana kulkemaan isoilla koneilla useita kertoja.
– Jos linjaus tulee, ei jokaisen pellon kohdalla varmasti mietitä, mistä radan yli tai ali pääsee. Tai kuinka kaukaa joudut kiertämään, että pääset omalle peltolohkollesi. Tämä muuttaa ratkaisevasti monen tilan tuotannon järjestelyjä.
Hankalinta on, jos tilan yhteydessä oleva laidun yhtäkkiä onkin junaradan toisella puolella. Eläimiä ei voi viedä radan yli, vaan ne olisi vietävä kuljetusvaunussa teitä pitkin.
Löysässä hirressä roikkuminen voi olla kuolinisku
Maatalousyrittäjillä on kovat taloudelliset paineet yleisen kustannustason nousun vuoksi. Voimavarat ja investoinnit on harkittava tarkkaan.
– Tiloilla on pakko ajatella toimintaa kymmenien vuosien perspektiivillä eteenpäin, sanoo Päivi Rönni.
Osalle tiloista pelkkä ratasuunnitelma voi olla kuolinisku. Erityisesti jos tilakoko on sellainen, että yrittäjä joutuu koko ajan miettimään, kuinka toimintaa voidaan pyörittää kannattavasti.
– Lisäksi ilmaantuu valtava maankäyttöön vaikuttava ratalinjaus, joka hotkaisisi suuren osan tuotantoalasta. Näin iso, tilaan kohdistuva infrahanke voi hyvinkin olla viimeinen niitti, sanoo MTK Hämeen Päivi Rönni.
Ja jos yrittäjä päättää pistää pillit pussiin, tulevaisuudessa kummitteleva ratalinjaus vaikuttaa maatilan arvoon. Tilan tai peltojen myyminen voi olla mahdotonta.
Loukasten tilalla jatketaan arkea, mutta isommat investoinnit ovat jäissä, kunnes selviää tuleeko rata vai ei.
– Tällainen rakentaminen keskelle peltoja ja metsiä on suuressa ristiriidassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa. Jos tähän rata tehdään, ei tässä enää koskaan kasva yhtään mitään, toteaa Antti Koljonen.
Lisää aiheesta: