Hyppää sisältöön

Uusi käänne repii Naisleijonia kahteen leiriin – useat pelaajat ja taustahenkilöt asettuivat Pasi Mustosen tueksi

Noora Rädyn kirjassa kerrotaan, että 16 Naisleijonien pelaajaa on valittanut päävalmentaja Pasi Mustosen käytöksestä. Nyt Mustosen tueksi on julkisesti ilmoittautunut joukko maajoukkueessa olleita pelaajia ja taustahenkilöitä.

Naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen.
Pasi Mustonen on ollut viime aikoina kovassa pyörityksessä. Kuva: Mauri Ratilainen / All Over Press
Joel Sippola
Avaa Yle-sovelluksessa

Neljä Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen entistä pelaajaa sekä kuusi muuta maajoukkuessa toiminutta henkilöä ovat asettuneet julkisesti tukemaan Naisleijonien ex-päävalmentaja Pasi Mustosta. He ovat allekirjoittaneet kirjeen, jossa puolustetaan vuodesta 2014 helmikuuhun 2022 Naisleijonia valmentaneen Mustosen toimintatapoja.

Kirjeen ovat allekirjoittaneet pelaajat Riikka Sallinen, Linda Leppänen, Tanja Niskanen ja Sari Kärnä. Maajoukkueen taustaryhmästä mukana ovat Kari Eloranta, Tommi Pärmäkoski, Teemu Silius, Markus Arvaja, Hemmo Järä sekä Ilona Pihlas.

Kirjeen mukaan myös 16 muuta maajoukkuepelaajaa on sitoutunut tiedonantoon ja ovat tietoisia siitä, mutta eivät halua nimiään julkisuuteen.

Mustonen on ollut viime aikoina kovassa pyörityksessä. Maalivahti Noora Rädystä ilmestyi viime viikolla kirja. Samoihin aikoihin ilmeni, että Räty ja 15 maajoukkueen nykyistä tai entistä pelaajaa ovat valittaneet alkuvuodesta Mustosen epäasiallisesta käytöksestä.

Tapaus on tällä hetkellä Suomen urheilun eettisen keskuksen käsittelyssä.

Kirjeen allekirjoittaneiden mukaan he eivät tunnista julkisuudessa esiintyneitä syytöksiä Mustosesta.

– Osa uutisoinnista on ollut sellaista, jota on ollut vaikea yhdistää meidän tuntemaamme joukkueeseen, kirjeessä kerrotaan.

Kirjeen mukaan Mustosen aikana joukkueen tärkeimpiä arvoja olivat kanssapelaajista välittäminen, yksilön huomioiminen sekä urheilullisuus.

Noora Räty.
Noora Rädyn ja Pasi Mustosen välillä on riittänyt kuluneen vuoden aikana kipinöintiä. Kuva: Tomi Hänninen

"Aina on ajateltu joukkueen parasta"

Tällä viikolla Mustonen-tapauksessa on riittänyt muutenkin paljon käänteitä. ElmoTV ja Ilta-Sanomat ovat uutisoineet, että Mustonen on lähettänyt maajoukkuepelaajille vetoomuksen.

Siinä hän pyytää pelaajia liittymään ilmeisesti maajoukkueen psyykkisenä valmentajana toimineen Markus Arvajan sekä lääkärin Karri Kirjasuon laatimaan yhteiseen julkilausumaan.

ElmoTV:n mukaan Mustonen käyttää vetomuuksessa Rädystä ilmaisua "aikoinaan joukkueessa pelanneena" pelaajana.

– Nyt on teidän vuoronne auttaa minua ja johtoryhmää, Mustonen sanoo kirjeessä.

Mustonen puhuu kirjeessä suoraan sävyyn.

– Ymmärrän kyllä, että pelkäätte häntä, mutta kaikkia teitä ei yksi ihminen voi vahingoittaa, Mustonen sanoo.

Mustosen ja Rädyn välit ovat olleet pitkään viileät. Mustonen ei valinnut Rätyä Pekingin olympialaisiin.

Maajoukkueuransa vuoden 2019 MM-kisoihin päättänyt Linda Leppänen (silloinen Välimäki) ei tunnista väitteitä Mustosen epäasiallisesta käytöksestä. Hän kertoo, että maajoukkueympäristössä on ollut mahdollisuuksia selvittää kyseisiä asioita.

– Tietenkin voi olla yksittäisiä tilanteita, jolloin pelaaja kokee, että häntä kohdellaan väärin. Uskon kuitenkin, että aina on ajateltu pelaajan ja joukkueen parasta. Pasi on pitänyt johtoryhmän ja pelaajat ajan tasalla kaikesta ja on pyytänyt palautetta omasta ja johtoryhmän toiminnasta, Leppänen kertoo Yle Urheilulle.

Tampereen Ilveksen naisten joukkueen päävalmentaja Linda Leppänen Tesoman hallilla treeneissä.
Linda Leppänen ei ymmärrä Pasi Mustoseen liitettyjä syytöksiä. Hänen mukaansa Mustosen aikakaudella annettiin mahdollisuuksia selvittää mahdollisia ristiriitoja. Kuva: Jorma Vihtonen / YLE

Välittämistä ja huomioimista

Kirjeessä maajoukkueen erinomaista toimintakulttuuria ja ilmapiiriä perustellaan vuonna 2017 julkaistulla opinnäytetyöllä. Mustosen pestin alkuvuosina Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa tehtiin opinnäytetyö, joka käsitteli Naisleijonien toimintakulttuurin muutosta. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista.

Tutkimuksen mukaan Naisleijonien johtoryhmässä otettiin käyttöön urheilijalähtöiset toimintatavat, joissa keskiössä oli yksilö. Joukkueen sisällä oli määritelty kolme perustarvetta: autonomia, pätevyyden tunne sekä olla osana jotakin.

– Kun pätevyyden, autonomian ja kuuluvuuden tunne on kunnossa, ihminen voi psyykkisesti hyvin ja motivaatio kasvaa. Pyrimme rakentamaan toimintakulttuurin näiden kolmen perustarpeen varaan, Naisleijonien psyykkisenä valmentajana vuodesta 2014 viime talven Pekingin olympialaisiin asti toiminut Markus Arvaja sanoo Yle Urheilulle.

Tutkimuksen mukaan pelaajilta vaadittiin esimerkillisyyttä ja painotettiin toimintakulttuurin tärkeyttä. Tutkimuksen perusteella Mustosen tuomaan uuteen toimintakulttuuriin oltiin joukkueessa tyytyväisiä.

Leppänen tunnistaa teemat, jotka nousivat opinnäytetyössä esiin.

– Tärkeää on ollut kaikkien välittäminen ja huomioiminen. Tärkeää on ollut myös urheilullisuus, sillä puhutaan kuitenkin huippu-urheilusta, Leppänen muistuttaa.

Arvaja antaa esimerkin siitä, miten kyseinen toimintakulttuuri näkyi.

– Fysiikkavalmentajat antoivat vapauksia, että pelaajat pystyivät tekemään esimerkiksi fysiikkaharjoittelua itsenäisesti. Yksilöllinen valmentaminen varmistettiin siten, että valmentajat ottivat pelaajia 4–5 hengen ryhmiin, mitä kautta valmentajat pystyivät olemaan paremmin pelaajien tukena. Jokainen pelaaja osallistui myös omien tavoitteidensa määrittämiseen.

Linda Leppänen muistelee Pasi Mustosen aikakautta
Entinen huippupelaaja Linda Leppänen muistelee Pasi Mustosen ajanjaksoa Naisleijonissa.

Pelaajille vastuuta

Kyseisestä aiheesta on tehty myöhemmin uusi opinnäytetyö nimellä Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen toimintakulttuurin ylläpitäminen. Sitä varten niin pelaajilta kuin joukkueenjohdolta kerättiin nimettöminä vastauksia vuosina 2020–2021. Opinnäytetyö valmistunee 1–2 kuukauden kuluttua, mutta kyselyn tulokset ovat jo selvillä.

Tuoreessa tutkimuksessa vastausten sävy oli pääosin positiivinen. Vastanneista valtaosa näki, että pelaajat voivat esimerkiksi vaikuttaa henkilökohtaiseen kehityssuunnitelmaansa.

Moni vastanneista piti joukkueen toimintakulttuuria hyvänä, eivätkä he nähneet aihetta isoille muutoksille. 71 prosenttia vastanneista vastasi "eri mieltä" kysymykseen, jossa kysyttiin, onko vastaaja kokenut kontrollointia tai painostusta maajoukkueessa.

Toisaalta joissakin vastauksissa näkyi selvempää hajontaa. Esimerkiksi 57 prosenttia vastanneista oli vain "jonkin verran samaa mieltä" siitä, että pelaajat voivat vaikuttaa joukkueharjoitteluunsa.

"Ilmapiiri on ollut äärimmäisen hyvä"

Leppänen ei löydä tarkkaa syytä sille, miksi Mustosta kohtaan on alkanut kuulua viime aikoina soraääniä.

– Varmasti yksi syy on se, että Noora Rädystä on tehty kirja, jossa hän kertoo tällaisia asioita. Pakko sen on liittyä tähän. En keksi muuta.

Myös Arvajalle valitukset Mustosesta ovat tulleet yllätyksenä. Vuonna 2019 Espoossa pidetyissä MM-kisoissa Suomi taisteli Yhdysvaltoja vastaan tiukasti kullasta.

– Mielestäni ilmapiiri on ollut äärimmäisen hyvä. Esimerkiksi 2019 emme olisi melkein voittaneet mestaruutta, jos asiat eivät olisi olleet kohdallaan.

Leppänen muistuttaa, että kahdeksan vuotta maajoukkueen peräsimessä olleen Mustosen aikakauteen mahtui useita pelaajia. Leppäsellä ei ole käsitystä siitä, keitä valituksen tehneet pelaajat ovat.

– Yhdestä kisajoukkueesta 16 pelaajaa on paljon, mutta jos kyse on koko valmennusuran aikana toimivista pelaajista, sellaisia on iso massa.

Juttua päivitetty 11:14: Täsmennetty, että kyse on ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä, ei tutkimuksesta. Kyselyyn vastaaminen on ollut myös vapaaehtoista.

Lue myös:

Peräti 16 Naisleijonien pelaajaa valitti Pasi Mustosen käytöksestä – Noora Räty avaa suunsa: "Vaikka olisin ollut olympialaisissa, olisin tässä mukana"

Noora Räty avautuu kirjassaan rajusta riidasta Pasi Mustosen kanssa – "Oikeudessa tavataan, huusin perään"

Naisleijonien ex-valmentajan Pasi Mustosen käytöstä tutkitaan Suekissa – tätä se tarkoittaa käytännössä ja näin pitkään siinä voi kestää

Suosittelemme