Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa perustuslain mukaan presidentti – yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa – ja sen takia presidentti on oikea taho edustamaan Suomea Naton huippukokouksissa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti keskiviikkona Helsingin Sanomien Teema-lehdessä, että perustuslaki on asian suhteen täysin selkeä.
Yle kysyi eduskunnassa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraavilta kansanedustajilta, onko asia todella näin selvä. Vastaukset ovat samoilla linjoilla.
– Perustuslain yleisen tulkinnan mukaan tasavallan presidentti johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, toki valtioneuvoston kanssa. Eli jos joku pitää valita niin se on tasavallan presidentti, sanoo Suomen Nato-valtuuskunnan puheenjohtaja, ulkoasianvaliokunnan jäsen Elina Valtonen (kok.).
Näin perustuslakia tulkitsee myös suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.).
– Pääjehu on presidentti, valtiosäännön mukaan se on selvä, Hassi sanoo.
Ulkoasiainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) pitää perustuslakia tässä kysymyksessä selkeänä tulkittavana.
– Presidentillä on mandaatti johtaa ulkopolitiikkaa ja hän on myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Eli näin ollen mielestäni on aika selvää, että presidentti on Nato-kokouksissa se joka Suomen ääntä pitää, Savola sanoo.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi vielä keväällä julkisuudessa, että Suomi joutuu pohtimaan, kuka maata vastaisuudessa Naton kokouksessa edustaa.
Myöhemmin Marin on arvioinut Ylen Pääministerin haastattelutunnilla sekä eduskunnan kyselytunnilla, että hänen käsityksensä mukaan Naton huippukokouksissa Suomea edustaa tasavallan presidentti. Pääministerin esikunnasta kerrotaan, että näkemys on edelleen sama.
– Ulkoasiainvaliokunnassa emme ole tällaista "lautaskiista-asiaa" käsitelleet, Mikko Savola lisää.
Eduskuntaa ei tule ohittaa Nato-päätöksissä
Vaikka huippukokousten roolitus näyttää olevan perustuslakia lukemalla pääteltävissä, on mahdollista että huippukokouksia koskevasta tehtävänjaosta kirjataan myös lakiin.
Tämän takia perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ei ota ennakoivasti kysymykseen kantaa.
Mikko Savola ei lämpene sille, että jo nyt selkeästi tulkittavissa olevasta erikseen kirjattaisiin perustuslakiin.
– Jos perustuslakia lähdettäisiin muuttamaan, se olisi kahden vaalikauden prosessi, Savola sanoo.
Suuren valiokunnan Satu Hassi muistuttaa, että huippukokouksiin osallistuminen on vain pieni osa tulevan Nato-jäsenyyden päätöksentekoa.
Kansanvallan toteutuminen edellyttää eduskunnan pitämistä kartalla päätöksistä ja niiden valmistelusta.
– Jos toimitaan pelkästään nykyisten pykälien mukaan, se saattaisi tarkoittaa että presidentti voi vapaasti valita informoiko hän eduskuntaa vai ei. Se ei ole välttämättä kestävä tilanne, Hassi sanoo.
Natoon liittyminen muistuttaa tilannetta, jossa Suomi 90-luvulla liittyi Euroopan Unioniin.
Eduskunnassa EU-asioita käsittelee suuri valiokunta, jolle erikoisvaliokunnat antavat lausuntoja.
Hassin mukaan tiedonsaantioikeus pitäisi turvata vastaavalla tavalla Nato-asioissa. Käytännössä iso osa Natoa koskevasta päätöksenteosta valmistellaan joko ulkoministeriössä tai puolustusministeriössä.
– Pitäisin tarpeellisena miettiä, millä tavalla eduskunta pidetään informoituna, ja millä tavalla varataan eduskunnalle mahdollisuus ottaa kantaa asioihin, sitten kun Suomi on Naton jäsen, Hassi sanoo.
Elina Valtosen mukaan kyse voisi olla nimenomaan suuren valiokunnan tyyppisestä mallista.
– Kun täysjäseneksi ryhdytään, pitää paitsi tiedonsaantia, myös päätöksentekoa pohtia samantyyppisesti kuin suuren valiokunnan roolia EU-kysymyksissä.
Eduskunnan roolista suhteessa Natoon säädetään sen yhteydessä, kun eduskunta lopulta äänestää hallituksen esityksestä ja Nato-jäsenyyden ratifioimisesta.
Tätä ennen pitää kaikkien Nato-maiden parlamenttien hyväksyä Suomen jäsenyys. Toistaiseksi Suomella on 28 maan hyväksyntä eli kaikkien muiden paitsi Turkin ja Unkarin.
Lue lisää: