Valion ja St1:n yhteisyritys, Suomen Lantakaasu Oy:n haluaa rakentaa Kiuruvedelle Suomen suurimman biokaasu- ja nesteytyslaitoksen vuoteen 2026 mennessä.
Laitos tuottaisi Ylä-Savon alueen maito-, karja- ja sikatiloilta saatavasta lannasta ja ylijäämäruohosta raskaan liikenteen biopolttoainetta, biometaania, huomattavan määrän.
Lantaa ja ylijäämäruohoa laite nielisi yhteensä noin 460 000 tonnia vuodessa. Siitä syntyisi 100 gigawattituntia (GWh) biokaasusta jalostettua nesteytettyä biometaania raskaan liikenteen käyttöön.
Ylä-Savon alueelle perustettaisiin lisäksi 3–6 pienempää tuotantolaitosta, "satelliittitilaa", jotka keräisivät lähiympäristön syötteet ja jalostaisivat sen valmiiksi biokaasuksi Kiuruveden nesteytyslaitokselle kuljetettavaksi. Nesteytyslaitoksen tuotantotavoite on noin 20–25 GWh valmista liikennepolttoainetta, biometaania.
Laitoskokonaisuuden tuotannoksi arvioidaan yhteensä noin 120–125 GWhnesteytettyä biometaania. Energiayhtiö St1:n kaasuliiketoiminnan päällikkö Matti Oksanen kertoo sen vastaavan karkeasti noin 12 miljoonaa litraa fossiilista dieseliä.
Suomen Lantakaasu Oy:n tavoitteena on rakentaa Suomeen kaikkiaan 8–10 biokaasulaitoskokonaisuutta vuoteen 2030 mennessä. Ne voisivat tuottaa yhteensä jopa terawatin (TWh) verran uusiutuvaa liikennepolttoainetta vuodessa.
– Se käytännössä kaksinkertaistaisi Suomen nykyisen biokaasutuotannon, Matti Oksanen St1:stä sanoo.
Tuontienergiasta eroon lehmän lannalla
Maatilojen kohonneet energian- ja lannoitteiden hinnat ovat laittaneet maatalousyrittäjät pohtimaan tuottamansa bioraaka-aineen parempaa hyödyntämistä kuin levittää se pelloille lietteenä.
– Jos me istumme tuollaisen energiapotentiaalin päällä, niin totta kai meidän pitää se hyödyntää, maatalousyrittäjä, agrologi Juho Lappi Kiuruvedeltä sanoo.
Lannan käyttö biokaasutehtaan energialähteenä vähentäisi lannan biologisesta hajoamisesta syntyviä metaanipäästöjä ja pienentäisi sitä kautta myös maidon hiilijalanjälkeä huomattavasti, hankkeen vetäjät uskovat.
Maksullisena raaka-aineena se parantaisi myös maatilojen kannattavuutta ja vähentäisi keväistä lietelannan hajua pelloilta, sillä liete korvattaisiin biokaasutehtaan tuotantoprosessissa syntyvällä biolannoitteella.
Juho Lapilla on Valion sopimustila, jossa lypsäviä lehmiä on 60–70 ja toisessa navetassa 70 emolehmää. Lapin mukaan korvaava biolannoite olisi parempi kuin eläimen lanta.
– Sen energiatiheys on suurempi, joten veden ajaminen peltoon vähenisi ja logistiikka tehostuisi sitä kautta, ja se olisi käsittääkseni hajuton.
Ylä-Savon maatiloilla pohditaan nyt, että riittääkö tilan koko ja investointikyky omaan biokaasulaitokseen vai olisiko tulevaisuus uuden jättilaitoksen raaka-ainetuottajana helpompaa ja silti tuottoisaa.
– Jos minun maitotilan kokoluokka olisi sellainen, että sen oman biokaasulaitoksen tekeminen kannattaisi, niin se mahdollistaisi riippuvuuksien purkamista ja tila olisi energiaomavarainen. Se kiinnostaa tosi paljon, Juho Lappi sanoo.
Oma laitos odottaa pöytälaatikossa
Maaseudun yrittäjille biokaasulaitokset eivät ole uusi ilmiö. Moni tila on jo rakentanut joko oman biokaasulaitoksentai suunnittelee sellaista yksin tai yhdessä lähiseudun tilojen kanssa.
Mikko Jauhiainen on kiuruvetinen maanviljelijä ja energia-alan yrittäjä. Jauhiainen opiskelee työn ohella myös energiatekniikan insinööriksi. Hän edustaa isompaa tilallisten ryhmää, jonka tavoitteena on rakentaa oma biokaasulaitos. Investointipäätös jäi odottamaan tarkempia tietoja Kiuruveden jättitehtaasta.
– Odotamme lisää laskelmia ja tietoja tästä tehtaasta mahdollisesti oman biokaasulaitoksen perustamisen näkökulmasta, Jauhiainen sanoo.
Jauhiainen kertoo laskelmien olleen jo pitkään valmiina. Nyt kiinnostaa se, että haluaako Lantakaasu toimia valmiin biokaasun ostajana, ja millä ehdoilla.
Jauhiaisen mukaan nesteytetystä biometaanista saa markkinoilla parhaan hinnan ja Lantakaasun kokoinen iso laitos on varmasti kannattava omistajilleen.
– Ehdottomasti hyvä hanke, mutta tästä hyvästä kannattavuudesta täytyy tulla hyötyä myös tiloille, joilta tulee se raaka-aine, Jauhiainen linjaa.
Tavoitteena tuottava ilmastoteko
Mikko Jauhiainen korostaa, että tulevaisuudessa maatiloilla ja kasvinviljelyssä tulee olemaan yhä tärkeämpää pystyä osoittamaan, että toiminta on energiatehokasta, uusiutuvaa ja metaanipäästöjen vähentämisen kautta ilmastolle kestävämpää.
– Kyllähän tällä tulee olemaan rahan lisäksi merkitystä myös imagollisesti ja markkinoinnillisesti.
Samoilla linjoilla on tuleva maatalousyrittäjä Bartje Harmoinen, joka valmistautuu jatkamaan vanhempiensa 150 lypsylehmän tilaa yhdessä veljensä kanssa. Hän on nyt kolmatta vuotta MTK-Kiuruveden puheenjohtaja.
Harmoinen mukaan biokaasulaitos luo omalta osaltaan uskoa siihen, että ilmastonmuutosta voidaan torjua tavalla, josta myös tilalliset voivat saada tuloja.
– Kyllä tämä on juurisitä mitä haetaan, ilmastotekoja, joista myös tilat hyötyvät. On tunne, että jos teet asiat oikein, voit saada siitä tuottoja.
Voit keskustella aiheesta 22.10. klo 23 asti.
Enemmän aiheesta: