Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tuonut kylmän sodan arktisille alueille. Se tarkoittaa sitä, että yhteydet pohjoisten alueiden suurimman maan ja muiden maiden välillä ovat lähes kokonaan poikki.
Norjan ulkoministerinä 2017–2021 työskennellyt, nykyisin maan suurkäräjien ulko- ja puolustusasiainvaliokunnan puheenjohtajana työskentelevä Ine Eriksen Søreide sanoo, ettei jaksa uskoa yhteistyön enää palaavan Krimin valtausta 2014 edeltäneelle tasolle.
Oikeistopuolueen poliitikko on huolissaan Pohjois-Venäjältä kantautuvista viesteistä. Venäjän tiedetään esimerkiksi avanneen uudelleen vanhoja tukikohtiaan siellä.
Viestejä saadaan samaan tapaan kuin Neuvostoliiton aikana eli eri tiedustelukanavia pitkin. Suoria kanavia naapurimaiden välillä ei ole.
– Alueen ympäristö on hyvin haavoittuvainen ja siellä on asevarustelua. Suurin osa Venäjän ydinaseista on pohjoisilla alueilla ja Kuolan niemimaalla, ja Venäjä on virittänyt uudelleen puolustusjärjestelmänsä. Tämä on strateginen haaste myös Natolle, Eriksen Søreide erittelee uhkia.
Koillisväylällä hiljaista
Yhdysvaltalaisen Wilson Centerin arktisten asioiden tutkimuskeskuksen asiantuntija Marisol Maddox on kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Venäjän puuhat pohjoisessa ovat entistä enemmän sotilaallisia.
Takavuosina suuria kaupallisia toiveita nostattaneella Jäämeren kuljetusreitillä, koillisväylällä, on hänen mukaansa ollut hiljaista.
– Kiinakaan ei näytä lähettävän rahtilaivojaan Eurooppaan tänä talvena sitä reittiä pitkin, Maddox kertoo.
Yhteistyön puuttuessa venäläisten toimia ei voi valvoa.
– Pakotteiden puristuksessa he yrittävät hyödyntää luonnonvarojaan entistä tehokkaammin. Tämä lisää rajat ylittäviä ympäristöriskejä jatkossa huomattavasti, Maddox sanoo.
Yhdysvallat huolestui ilmaston lämpenemisestä
Positiivisena kehityksenä arktisilla alueilla yhdysvaltalaistutkija näkee presidentti Joe Bidenin hallinnon aidolta vaikuttavan kiinnostuksen Jäämeren alueeseen.
Yhdysvallat julkisti lokakuun alussa uuden arktisen strategiansa, joka tähtää alueen kehittämiseen kestävän kehityksen keinoin.
Strategiassa lainataan Arktisen neuvoston teettämää selvitystä, jonka mukaan pohjoiset alueet lämpenevät jopa kolme kertaa muuta maapalloa nopeammin.
– Yhdysvaltain hallinto näyttää vihdoinkin ymmärtävän, kuinka valtavan tärkeä alue on. Useat liittovaltion yksiköt ovat kiinnostuneita investoimaan tutkimukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, Maddox kertoo.
Voit keskustella aiheesta huomiseen kello 23.00 saakka.