Eduskunnasta kuului perjantai-illasta erikoisia uutisia. Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi Twitterissä, että hallituspuolueiden rivit olivat hajonneet äänestyksessä EU-komission ennallistamisesityksestä.
Hallituspuolueista keskusta, SDP ja RKP yhtyivät valiokunnan kriittiseen lausuntoon, jonka oli tehnyt oppositiopuolueen kokoomuksen kansanedustaja Janne Sankelo. Lausunnossa todettiin, että "se poikkeaa valtioneuvoston" eli hallituksen kannasta.
Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat puolestaan sorvasivat lausunnon, jonka mukaan he kannattavat hallituksen alkuperäistä kantaa.
Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet jättivät puolestaan oman vastalauseensa, jossa he yksiselitteisesti kertoivat vastustavansa hallituksen kantaa ja komission esitystä.
Mistä hallituspuolueiden jakautumisessa oli oikein kyse? Ja kuinka dramaattisena sitä pitää pitää?
Ennallistamisessa on kyse isosta muutoksesta
Ensinnäkin EU-komission esityksessä luonnon ennallistamisesta on kyse merkittävästä asiasta maanviljelijöille, metsänomistajille, metsäteollisuudelle, luonnonsuojelijoille ja Suomelle.
Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaita velvoitettaisiin parantamaan luonnontilaa ennallistamalla eli palauttamisella alkuperäiseen kuntoon. Tämä voisi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi ojien täyttämistä, jolloin metsän tilalle voisi palata suo.
Ehdotuksessa jokainen jäsenmaa laatisi ennallistamissuunnitelman, jossa määriteltäisiin keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden toteutumista seurattaisiin tarkasti.
Muun muassa Metsäteollisuus on pitänyt komission ehdotusta epäreiluna, koska Suomen kustannukset olisivat EU-maiden suurimmat suhteutettuna talouden kokoon. Komission arvion mukaan Suomi joutuisi maksamaan 931 miljoonaa euroa vuodessa.
Syynä on se, että vertailukohta ennallistamiselle on haettu 1950-luvulta, jolloin Suomi vasta käynnisteli teollistumistaan ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Muualla Euroopassa monet näistä muutoksista oli jo nähty.
Puolueiden välillä ei ole asiallisesti suurta kiistaa
Puolueiden välillä ei ole suuria mielipide-eroja, vaikka perjantain otsikot talousvaliokunnasta saattoivat siihen viitata.
Ensinnäkin suurin osa puolueista allekirjoittaa komission tavoitteen luonnon monimuotoisuuden parantamisesta. Toisekseen vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat valiokunnassa hermostuivat valiokunnan lausunnossa lähinnä seuraavasta kohdasta:
“Valtioneuvoston kannasta poiketen Suomen tulee vastustaa asetusehdotusta ehdotetussa muodossaan ja edellyttää asetusehdotusta koskevissa neuvotteluissa sen muuttamista edellä tässä lausunnossa esitetyn mukaisesti.”
Lausunnossa siis sanotaan, että talousvaliokunta poikkeaa valtioneuvoston kannasta, eikä se voi sitä sellaisenaan kannattaa. Toisin sanoen valiokunta voi pyörtää kantansa, jos Suomi saa neuvoteltua siihen muutoksia.
Valiokunnan huomautukset EU-komission ennallistamisesityksen sisällöstä ovat hyvin samantyyppisiä kuin hallituksella omassa kannassaan. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna vihreiden kansanedustaja Atte Harjanteen tekemä ja vasemmistoliiton Johannes Yrttiahon kannattama ehdotus lopullisesta lausunnosta ei eroa suuresti valiokunnan enemmistön kannasta:
“Talousvaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa edellä esitetyin täsmennyksin valtioneuvoston kantaan."
Täsmennyksillä Harjanne viittaa talousvaliokunnan lausuntoon, ja siinä esitettyyn kritiikkiin komission esityksestä.
Poliittinen kiista voi olla merkitykseltään suurempi
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen piti hallituspuolueiden jakautumista valiokuntakäsittelyssä poikkeuksellisena.
– Onhan tämä täysin poikkeuksellista, että hallituspuolueiden rivit näin repeävät. Vastaavaa ei ole tapahtunut tällä hallituskaudella, Grahn-Laasonen sanoi Helsingin Sanomille.
Poikkeuksellista on myös se, että hallituspuolueen edustajat tarttuvat oppositiopuolueen esittämään lausunnon loppupäätelmään, jossa vielä selkeästi todetaan kannan olevan vastakkainen kuin hallituksella.
Ylen tietojen mukaan vihreiden Harjanne olisi muistuttanut hallituskumppaneita valiokunnan kokouksen jälkeen yhteisistä pelisäännöistä.
Pelisäännöistä lipeäminen kertonee ennen kaikkea siitä, että kyse on varsinkin hallituspuolue keskustalle herkästä aiheesta. Puoluetta lähellä olevat etujärjestöt Metsäteollisuus ja MTK ovat kesästä lähtien painostaneet hallitusta ottamaan asiaan kriittisen kannan.
Samalla ne ovat kritisoineet hallitusta siitä, ettei Suomi Ruotsin tavoin ole vastustanut esitystä läheisyysperiaatteen avulla. Etujärjestöt viittaavat lähinnä siihen, ettei EU:lla ole toimivaltaa jäsenvaltioiden metsäpolitiikkaan.
Useat hallituskumppanit miettivät nyt, halusivatko varsinkin keskustalaiset valiokunnan jäsenet kertoa tyytymättömyydestään hallituksen linjaan, ja mitä se tarkoittaa jatkon kannalta.
Asia on siinä mielessä mielenkiintoinen, että kokoomus kertoi perjantaina tekevänsä hallituksen EU- ja metsäpolitiikasta välikysymyksen. Mikäli hallituksen rivit rakoilevat luottamusäänestyksessä, se voi kaatua.
Hallituspuolueiden edustajat kertovat Ylelle, että tämä riippuu paljon välikysymyksen muotoilusta. Mikäli kokoomus onnistuu osumaan sillä keskustan kipukohtiin, hallituksen riveistä voidaan nähdä lipeämisiä.
Paineita keskustan sisällä on olemassa. Puolueen kannatus matelee mittaushistorian matalimmalla tasolla Ylen ja Helsingin Sanomien kyselyissä, ja seuraaviin eduskuntavaaleihin on vain noin puoli vuotta aikaa.
Lue lisää:
Komissio: Iso osa luonnosta pitää palauttaa kohti luonnontilaa kaikissa jäsenmaissa