Hyppää sisältöön

Martti J. Kari: Šoigun puheet "likaisesta pommista" olivat pelitaktiikkaa – tutkijan mukaan Venäjä saattaa hakea oikeutusta omille iskuilleen

Puolustusministeri Sergei Šoigu keskusteli sunnuntaina useiden Nato-maiden puolustusministerien kanssa Venäjän huolesta, että Ukraina tekisi iskun niin sanotulla likaisella pommilla.

Hakeeko Venäjä oikeutusta suunnittelemilleen iskuille soittokierroksilla?
Hakeeko Venäjä oikeutusta suunnittelemilleen iskuille soittokierroksilla?
Linnea Virtanen

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg kertoo Ylen aamussa, kuinka yksi teoria Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun viikonloppuisen soittokierroksen taustalla on Venäjän pyrkimys hakea oikeutusta itse suunnittelemilleen iskuille.

Forsberg kuitenkin huomauttaa, ettei yksikään merkittävä taho lännessä usko, että Ukraina suunnittelisi likaista pommia, eli radioaktiivista ainetta sisältävää räjähdettä, Ukrainassa.

Jos Venäjä ei itse valmistele jotain, kyse on huomion siirtämisestä muualle. Forsbergin mukaan soittokierroksella voidaan hakea esimerkiksi lisämotivaatiota pitää yllä sotaa Ukrainaa vastaan.

Forsberg kuitenkin pitää soittokierroksia tärkeinä, mutta toivoo niitä käytettävän paremmin. Yleisesti soittokierroksissa olisi mahdollisuus ottaa edistysaskeleita sodan lopettamisen suuntaan.

Työelämäprofessori Martti J. Kari pitää Venäjän yhteydenottoja eri puolustusministereihin tyypillisenä venäläisenä pelitaktiikkana.

– Venäläiset esittävät väitteen, mutta vastapuolelle jää todisteiden esittämisvastuu, Kari sanoo.

Šoigu soitti Ranskaan, Yhdysvaltoihin, Britteihin ja Turkkiin.

– Hän katsoo, mitä kovin Yhdysvallat sekä pehmein Ranska sanoo. Hän selvittää, meneekö tarina jostain läpi, Kari selittää.

Venäjän sotataktiikka ennustettava

Venäjä on jatkanut iskujaan voimalaitoksiin ympäri Ukrainaa ja Kiovassa on jouduttu turvautumaan jopa sähkökatkoksiin.

Kari kuitenkin uskoo ukrainalaisten valmistautuneen tilanteeseen, koska Venäjä on käyttänyt hyvin tyypillistä, Yhdysvaltojen jo 90-luvulla Irakin sotaan kehitettyä sotataktiikkaa.

Karin mukaan ensiksi pyrittiin tuhoamaan johto ja sitten asevoimat, mutta kummassakaan ei onnistuttu. Lopulta siirryttiin infrastruktuuriin ja väestöön.

Forsberg näkee, että Venäjän sotataktiikalla pyritään kohdistamaan painetta kansaan. Ajatellaan, että talvi toisi niin kovaa painetta, että Ukrainassa ja Länsi-Euroopassa oltaisiin valmiita neuvottelemaan väliaikaista tulitaukoa sotaan, joka on mennyt viimeisten kuukausien aikana Venäjän kannalta huonommin.

Jos katsoo historiaa, ilmasodankäynti ja infrastruktuurin tuhoaminen eivät Forsbergin mukaan ole järkevä strategia.

– Ilmapommitukset ostoskeskuksiin eivät ole johtaneet kansalaisten puolustustahdon vähentymiseen, päinvastoin, Forsberg sanoo.

Forsbergin mukaan Venäjän menestyminen sodassa ei tällä hetkellä näytä erityisen hyvältä.

Käynnissä on mobilisaation uusi vaihe. Se on johtanut isompaan vastustukseen Venäjän hallintoa kohtaan.

– Mutta onko se sodan käännekohta, sitä on vaikea sanoa, Forsberg tiivistää.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 25.10. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Lavrov syyttää länsimaita G20-kokouksen päätöslauselman "politisoinnista"

Kansainväliset sopimukset kieltävät sodankäynnin juomavedellä, mutta Venäjä ei piittaa niistä, sanoo apulaisprofessori

Suosittelemme sinulle